Jyrsiäkö lastulevy palkistoon?

[Bernieberg]

Olen nyt tarkistanut piirustuksen ja jänneväli on 2.9 metriä, ja suuremman osan kylpyhuoneen pinta-alasta alla on kaksinkertaiset palkit 45x220.

Sehän muuttaa lähtökohtia huomattavasti paremmaksi. Tarkoititko cc300 kun kirjoitit kaksinkertaiset palkit?

 

[Bernieberg]

Ehkä ajattelen oudosti, mutta mitä tapahtuu palkkeille portaikon yhteydessä?

Tarkoitatko, jos palkki täytyy katkaista portaiden reikää varten? Voidaan esimerkiksi ratkaista pylväillä, jotka siirtävät kuorman alas tai jännityksellä (jolloin kuorma siirretään viereisiin palkkeihin, jotka on sitten mukautettu kantamaan tämä lisäkuorma).

 

[catherineb]

Sehän muuttaa edellytykset dramaattisesti paremmaksi. Tarkoitatko cc300 kun kirjoitat kaksinkertaiset palkit?

En, tarkoitan 2 kpl yhdessä ja sitten muistaakseni oli 600 cc jokaista sellaista paria välillä.

 

[catherineb]

Tarkoitatko, että palkki pitää leikata, jotta saadaan tilaa portaikkoaukkoon? Esimerkiksi voidaan ratkaista pylväillä, jotka siirtävät kuorman alas, tai vaihtamalla (eli siirtämällä kuorma viereisiin palkkeihin, jotka ovat sitten mukautettuja kantamaan tämän lisäkuorman).

Meidän tapauksessa on kolme palkkia, jotka eivät koskaan saavuta kantavaa seinää. Miten se toimii?

 

[Mikael_L]

Mutta jos jätämme nykyisen korkeuseron huomiotta ja kuvittelemme, että kaikki olisi samalla tasolla. Ensin lasketaan alas levyt ja lattialämmitysputket, sitten jokin levy, sitten asennetaan sähkötoiminen lattialämmitysmatto sen päälle, sitten vedeneristys ja tasoite, lopuksi klinkkerit. Mitä korkeutta voin odottaa tästä kokonaisuudesta?

Ensinnäkin lattiarungon on oltava riittävän vakaa palkkien suunnassa, tukipisteidensä välillä (jännite). Ja täällä on pakko valita riittävän korkeat palkit, kunnes se riittää.

Jos pelkät palkit riittävät, voidaan sitten laittaa harvalaudoitus tai mitä halutaan, sillä ei ole väliä.

Mutta jos pelkät palkit eivät riitä (pitkän jännevälin ja palkin korkeuden yhdistelmän vuoksi), voidaan ruuvata lattialastulevy päällä, mikä antaa lisävoimaa, koska lastulevy tuo lisää korkeutta koko palkkiin.
Jos lastulevyä ei liimata, ei synny tällaista vahvistusvaikutusta, sama jos asetetaan harvalaudoitus, silloin ei myöskään saada lisävoimaa.

Ja tässä lähestymme nyt ydinkysymystä, koska melkein koskaan ei rakenneta suuremmilla raudoilla kuin 220x45, mahdollinen jännite loppuu noin 3 metrin jännityksellä, sen jälkeen se tulee liian täriseväksi.
Ja useimmat talot ovat niin leveitä, että pitää ottaa käyttöön temppu, jossa lisäksi ruuvataan lattialastulevy tukikehikkoon, jotta siitä tulisi riittävän vahva ilman, että tarvitsee asettaa lisää kantavia palkkeja alakerran kattoon tai kantavia seiniä tiheämmin alakerralle.

Mutta kun lujuus on riittävä, voidaan alkaa rakentaa lattiakonstruktio lattiarungolle/lattialle.
Joten sitten lattialämmitys valetaan tasoitteeseen, 12 mm tasoite lattialämmitysputken päällä, sitten vedeneristys, laasti ja laatat.
Jos halutaan saavuttaa korkeutta, voi hankkia lastulevyjä, joissa on uria lattialämmitysputkelle.
Sitten alin korkeustaso (lattiakaivon vieressä) on noin 20 mm korkeampi kuin lattia oli ennen pintarakenteen rakentamista. (ja läheisissä huoneissa on usein myös esimerkiksi laminaattilattiat, parkettilattiat tai vastaavia ja nekin ovat 10-20 mm).
Maksimikorkeus riippuu siitä, kuinka paljon kaltevuutta lattiassa on ja kuinka suuri kylpyhuone on. Mutta sen pitäisi yleensä riittää noin 10 mm ylimääräisellä.
Joten jos puristat rakennetta mahdollisimman vähän uritetuilla lastulevyillä, sinun pitäisi selvitä kylpyhuoneessa noin 25-35 mm rakenteella lattialastulevy pinnalta.
Ja viereisten huoneiden pitäisi saada vähintään 10 mm rakenne.

Tämä ratkaistaan kylpyhuonekynnyksellä (joka voidaan tarvittaessa nostaa muutamalla mm) ja sitten valetaan tasoitteella kynnyksen sisäpuolelle.

 

[Bernieberg]

Ei, tarkoitan, että 2 kpl yhdessä ja sitten muistaakseni 600 cc joka parin välissä.

Olen tarkistanut piirustuksen nyt ja Jänneväli on 2,9 metriä, ja siellä on kaksinkertaiset palkit 45x220 kylpyhuoneen suuremman osan alla.

Lähempi pohdinta tähän: mistä sait 2,9 m? Onko sinulla piirustus, joka näyttää välipohjan? Jos olet vain mitannut huoneen pituuden tai leveyden pohjapiirroksessa, se ei ole välttämättä sama asia kuin jänneväli; seinät voivat olla suoraan tukipalkin päällä.

 

[Bernieberg]

Meidän tapauksessamme on kolme palkkia, jotka eivät koskaan saavuta kantavaa seinää. Miten se toimii?

Silloin on kolme palkkia, jotka ovat vaihdettu, mikä asettaa suuria vaatimuksia niille, jotka joutuvat kantamaan kuorman. Tai sitten joku seinä on kantava, vaikka et uskoisi sitä.

 

[catherineb]

Mietin tarkemmin tätä: mistä sait 2,9 m? Onko sinulla piirustus, joka näyttää palkiston? Jos olet vain mitannut huoneen pituuden tai leveyden pohjapiirroksessa, se ei välttämättä ole sama kuin jänneväli, seinät voivat seisoa keskellä palkkia.

Luulin, että väli ulkoseinän ja kantavan seinän välillä = 2,9 m. Ei, minulla ei ole piirustusta, joka näyttää palkiston.

 

[catherineb]

Ja då är det tre balkar som är avväxlade villet ställer höga krav på de som får ta lasten. Eller så är någon vägg bärande fast du inte tror det.

Okei.

 

[Bernieberg]

Missä luit sen sitten? Jaa niin paljon tietoa kuin voit ja haluat, niin on helpompi antaa hyviä neuvoja.

 

[catherineb]

Missä luit sen sitten? Jaa niin paljon tietoa kuin voit ja haluat, niin on helpompaa antaa hyviä neuvoja.

Luettuani sen pohjapiirroksesta.

 

[catherineb]

Sisämitat kantavan seinän ja ulkoseinän välillä ovat 2680.

 

[catherineb]

Nyt löysin jotain.

 

[Mikael_L]

Onko sinulla pohjapiirustusta alakerrasta, johon mahdolliset kattopalkit on piirretty?

Alakerrassa määrätään jänneväli.

 

[catherineb]

Onko sinulla pohjapiirros alakerrasta, jossa mahdolliset kattopalkit on merkitty?

Alakerrassa määritetään jänneväli.

Tarkistan. Kyllä ymmärrän, meillä ei ole vielä seiniä yläkerrassa.

 

[catherineb]