Olen tehnyt nopean tarkistuslaskennan ja tullut siihen tulokseen, että saadaksesi hyväksyttäviä arvoja lattian joustolle, lattian tukien pitäisi olla 220 mm korkeita ja olla ruuviliimattu lastulevy niiden päällä. Yksi tapa ratkaista tämä (sillä edellytyksellä, että upotettu lastulevy on liimattu ja ruuvattu tukiin) on liimata ja ruuvata yksi rakennevanerilevy lastulevyn ja jäljellä olevien lattian palkkien päälle. Mieluiten 21 mm paksu, mutta hätätilanteessa voit käyttää 15 mm paksuutta. Vaneri on jäykempää kuin lastulevy ja jakaa pistemäiset kuormat paremmin ympäröiville tuille. Ratkaisu voi vaatia, että asennatte pikkutuet palkkien väliin niin, että kaikki levyjen liitokset voidaan ruuvata. Se riippuu vähän mitoista.
Mutta loput yläkerrasta eivät ole kiinnitetty lastulevyillä, vaan harvasta säleikköä on palkkien päällä. Tuleeko koko talo romahtamaan milloin tahansa? Vasta viime vuonna rakennettiin tämä talo ja kaksi samanlaista lisää tänne kylään, eikä kunta tai KA ole sanonut, että siinä olisi mitään vikaa.
Ja jos laitamme 21 mm vanerin upotetun lastulevyn päälle, olemme samalla korkeudella kuin harva säleikkö, joten voisimme yhtä hyvin laittaa harvan säleikön olemassa olevan lastulevyn päälle, mutta silloin jää ongelmaksi tarpeettoman suuri korkeusero märkätilan ja ulkopuolen välillä...
Harvalaudoitus lastulevyn päällä ei ole OK ratkaisu.
Laskelmani perustuvat antamiisi tiedoihin jännevälistä. Olen myös lähtenyt siitä, että puupalkkien lujuusluokka on C 24. Nykyisin katsotaan, että lattiarakenteissa, jotka koostuvat 45x220 puupalkista ja ruuvivarmennetusta lastulevystä, maksimi jänneväli on noin 3,5 metriä, jos noudatetaan rakennusmääräyksiä. Suurimmille jänneväleille tarvitaan liimapuupalkkeja. Mikä on suurin lattian korkeus, jonka voitte hyväksyä?
On täysin selvää, ettei ole hyvä kevyesti pienentää kantavien palkkien korkeutta, mutta varmasti tarkoitat laskelmassasi taipumaa, eli toiminnallisuusvaatimusta, @justusandersson etkä murtorajatilaa? Jotta TS:n huoli olisi ongelmaan nähden suhteellinen.
Mutta loput yläkerrasta ei ole kiinteästi kiinnitettyjä lastulevyjä, vaan välipalkit palkkien päällä.. Kaatuuko koko talo milloin tahansa?
Ei ole mitään riskiä, että se kaatuisi.
Kestävyyden marginaali riittää hyvinkin suurelle kuormalle ilman murtumista. Voitte varmasti rullata flyygelin sisään ilman ongelmia siltä osin.
Ongelma liittyy taipumaan ja joustoon.
Eli lattia saattaa taipua alaspäin ja kallistua huomattavasti seinien lähistöllä.
Joustoa huomaa siitä, että ei-konstantti kuorma, kuten kävely lattialla, saa sen hieman keinumaan.
Itselläni on liian alimitotettu palkisto vierasmajassa (olin tietoinen tästä jo rakentamisvaiheessa, mutta otin riskin), ja huomaan sen siitä, että kun kävelee huoneessa, kaksi lasia jotka ovat hyvin lähellä toisiaan pöydällä, kilisevät, eli värähtelyt ja keinunta palkistossa ovat sen verran suuria, että epämiellyttävät vaikutukset tuntuvat.
Mutta ei palkistonne tai minun vierasmajan palkistoni kaadu, koska marginaali murtumaan on edelleen, kuten sanottu, hyvin suuri.
Tietenkin puhun toiminnallisista vaatimuksista. Riskiä rikoksesta ei ole. TS voi nukkua rauhassa. Mutta mielestäni uusille rakennuksille pitäisi asettaa korkeat vaatimukset, ja turhaudun helposti kuullessani puuseppien teoista.
Minun täytyy sanoa, että on todella kummallista, että he ovat asentaneet harvapaneelia suoraan koolauksiin tietyissä kohdissa. Onko siihen jokin syy? Ö
mattiasp sanoi:
Pohdinta: jos lastulevy on ruuviliimattu, pitäisi siirtää puristusjännitykset lastulevyyn, minkä se kyllä kestää. Lisäksi kuvittelen, että lastulevyllä on korkeampi E-moduuli, mikäli näin on, se kantaa suuren osan kuormasta. Onko realistista?
Jjustusandersson sanoi:
Ei mattiasp, lastulevyllä on itse asiassa alempi E-moduuli. 1,8.2,0 GPa verrattuna vanerin 6,9-8,7 ja puun (kuitujen suunnassa) 7,0-13,0 GPa:hun. Löysin tiedot seuraavasta osoitteesta:
[linkki]
Uskon tietojen olevan oikein, ainakin ne ovat oikeita koskien puuta. Jos TS voisi kertoa palkkien jännevälin, voimme tarkistaa, toimiiko se kuitenkin. Siinä tapauksessa voi laittaa ohuemman K-vanerilevyn kaiken päälle.
Nyt katsoit E-moduulia vetojännityksille, uskoisin myös, että E-moduuli (puristus) lastulevyllä on korkeampi tai ainakin vastaava kuin puulla. Vaneri, jolla on kuidut molempiin suuntiin, pitäisi olla huonommat puristusominaisuudet...
Och dessutom är deras urtagning uselt gjord.
Inte nog med att de jackat ur, utan de har också sågat nästan dubbelt för djupt, detta medför nog att bortåt hälften av regelns böjtröghetsmoment har gått förlorat.
Eller något sånt va, justus. Du är ju grymt mycket mer haj på sånt här än mig. Visst ökar bärförmågan upphöjt med tre av balkens höjd?
Minun täytyy kirjoittaa, että on todella omituista, että he ovat asettaneet harvopaneelin suoraan koolauksiin tietyissä paikoissa. Onko siihen jokin syy?
Nyt katsoit vetojännityksen E-moduulia, luulisin myös, että E-moduuli (puristus) lastulevylle on korkeampi tai ainakin vastaava puuhun verrattuna. Vanerilla, jolla on kuituja molempiin suuntiin, pitäisi olla huonommat puristusominaisuudet...
Jos googlaat vattenburen golvvärme + harvopaneeli + avoin lattia niin se ehkä selittää jotain.
Okei. Sitten ajatuksena on varmasti harventaa loput lattiat niin, että kaikki tulee samalle tasolle? Lattiaslastilevyt ovat luultavasti siellä, jotta vaatimukset vakaudelle täyttyvät.
Onhan joku varmasti laskenut tämän kaiken. Jos rakennatte lisäksi suuren talovalmistajan kanssa, pitäisi lopputuloksen olla oikein...
Ja lisäksi heidän uraprofiilinsa on huonosti tehty. Ei vain sitä, että he ovat sahaaneet, vaan he ovat myös sahanneet lähes kaksinkertaisesti liian syvälle, mikä luultavasti aiheuttaa sen, että lähes puolet regelnin taivutusjäykkyydestä on menetetty.
Tai jotain sellaista, justus. Sinä olet todella paljon parempi tällaisissa asioissa kuin minä. Eikö palkin bärförmåga kolminkertaistu palkin korkeuteen verrattuna?
Se on oikein. Jos kantokyvyllä tarkoitetaan jäykkyyttä, eli vastustuskykyä taipumiselle. Jännitys sen sijaan muuttuu kvadraattisesti korkeuden kanssa, mutta näissä yhteyksissä ongelmana on yleensä mainittu taipuma.
Mielestäni se näyttää kuitenkin enemmän voimakkaalta lyijykynäviivalta kuin että he olisivat todella sahanneet 2 cm liian syvälle. Säpsähdin myös aluksi nähdessäni kuvan.
Ainoat tiedot, jotka löydän lastulevyn ja vanerin sekä puun puristuslujuudesta, ovat vanhasta Rakennuskirjastani II 60-luvulta. Siellä ilmoitetaan "puulastulevyjen" puristuslujuudeksi 145 kg/cm2. Vastaaavasti mäntyvanerin puristuslujuudeksi 275 kg/cm2 ja puulle (mänty kuidun suuntaisesti) 470 kg/cm2. Lastulevyjen kimmokerroin on ilmoitettu olevan 0,35 kg/cm2 * 10^5 (vastaa 3,4 GPa), huomautuksella "Arvot pätevät pääasiassa litteällä taivutuksella".
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
mattiasp sanoi:
Mikael_L sanoi:
