Täysremontti - Laittaako höyrysulku vai ei??

[Mikael_L]

Minun keppihevoseni hirnuvat yhteen ääneen: Ei. Vanha talo on rakennettu "hengittämään". Se on suunniteltu päästämään sisään ja tuulettamaan ulos ilmaa tiettyjen tietoisesti jätettyjen vuotojen kautta. Kun alat asentaa höyrysulkua jonnekin, kosteusrasitus kasvaa jossain muualla. Pahimmassa tapauksessa syntyy vaurioita. Sen sijaan sinun tulisi käyttää luonnonmateriaaleja, jotka kestävät tietyn määrän kosteutta. Pellavaeristys tai selluloosa ovat esimerkkejä tällaisista.

Nyt nostan tämän esille melko pitkän ajan jälkeen. Mutta mielestäni tämä on keskustelun arvoinen, erityisesti tämä mitä kirjoitit: "Kun alat asentaa höyrysulkua jonnekin, kosteusrasitus kasvaa jossain muualla." Muutama vuosi sitten ajattelin samoin, mutta en ole lainkaan varma, päteekö tämä ajattelutapa. Tässä ketjun viestissä #8 tuli tilaisuus, kun aloin pohtia tätä: https://www.byggahus.se/forum/threads/plast-eller-inte.60379/#post-407508 Voit mielellään lukea sen ja mitä minä ja jon_h sitten kirjoitimme.

Hieman teoreettisesti voimme sanoa, että esimerkkitalossa on 100 m² sisäkattoala, joka rajoittuu kylmään ullakkoon. Ei muovia. Ja sitten sisällä ja kylmässä ullakossa on höyrynpaine-ero, joka ajaa y grammaa vesihöyryä neliömetriä kohden tunnissa, eli ullakkoa kuormitetaan kosteudella 100y grammaa vettä tunnissa.

Jos sitten laitetaan muovia puolelle kattopinta-alasta, ullakkoa kuormitetaan vain 50y grammaa vettä tunnissa.

Jos onnistutaan laittamaan muovia 95% pinta-alasta, ullakon kosteuskuormitus on vain 5y grammaa vettä tunnissa verrattuna 100y täysin ilman muovia.

Ainoa asia, joka voi tehdä tämän (puhtaasti teoreettisen) virheelliseksi, on, että kosteutta talossa nousee ja siten höyrynpaine, vain siksi että on muovia. Ja tietysti, jos talo on rakennettu niin, että on tarkoitus, että koko talon kosteus tulee poistua ullakon kautta, sitten siellä on sama kosteuskuormitus riippumatta siitä, kuinka paljon muovia onnistutaan asentamaan, vain kaikki kulkee pienemmän alueen kautta. Ja jos onnistutaan muovittamaan 100 %, talo täyttyy lopulta vedellä.

En tarkoita, että sinä olet väärässä ja minä oikeassa, vaan sitä, että mielestäni on aiheellista pohtia ja keskustella, miten se toimii, jos muovittaa mutta ei täysin päästä yli koko pinta-alaa.

 

[witten]

Minä, joka työskentelen rakennusfysiikan parissa, haluan korostaa, että tällainen keskustelu voi antaa vaikutelman, että tietämyksen tila tällä alalla on edelleen epävarma. Haluan väittää, että näin ei ole ollenkaan, ja ne, joiden tehtävänä on määrätä ja ottaa vastuu esim. seinärakenteista, eivät ole niin eri mieltä kuin miltä tämä kuulostaa.

Höyrynsulkua harvoin uskalletaan jättää väliin, epäselvissä tapauksissa voidaan laskea höyrykuljetus ja kastepiste nähdäkseen, tuleeko seiniin kondenssia (siitä puhumme, höyrymuodossa kosteus ei ole ongelma. Se on, kun se tiivistyy vedeksi). Mutta kondenssilaskelma tarvitsee tehdä vain tietyissä tapauksissa, kuten rakenteissa ilman höyrynsulkua tai missä höyrynsulku sijaitsee kaukana seinän sisällä.

Hygroskooppiset eristemateriaalit ovat käsite, johon melkein vain törmää myyntimateriaalissa, harvoin ammattikirjallisuudessa. En käyttäisi sitä ratkaisuna ongelmaan, mutta se voi mahdollisesti lisätä marginaaleja riskirakenteessa.

Että talon pitäisi hengittää, sellaista lausetta ei myöskään löydy ammattikirjallisuudesta. Mutta ulommaisena tulisi olla ilmarako. Periaate on, että höyry estetään sisäpuolelta ja se kosteus, joka kuitenkin tulee läpi, tuuletetaan pois ilmaraossa. Se, että höyrynsulkua yhdellä paikalla lisäisi riskejä toisessa paikassa, kuulostaa kaukaa haetulta.

Lopuksi, talon ikä ei muuta fysiikan lakeja. Vanha rakenne on voinut selvitä huonon eristyksen ja tiiviyden takia, mutta jos sitä lisäeristetään, kastepiste siirtyy pidemmälle seinään ja ongelmia voi syntyä, jos höyry pääsee liikkumaan sisältäpäin. Jos on olemassa muinaismuistoarvoja, ei ehkä saa eristää/muuttaa. Vanha rakenne, joka on ongelmaton, pysyy samalla tavalla ongelmattomana muuttumattomissa olosuhteissa. Lämmitys maksaa enemmän, mutta kustannus voi olla toissijainen muihin intresseihin verrattuna.

Eri rakennustekniikat ennen ja nyt, on päätettävä uusi tai vanha standardi ja mennä sillä linjalla.

 

[Cancerman_777]

Minä, joka työskentelen rakennusfysiikan parissa, haluan nostaa esiin, että tällainen keskustelu voi antaa vaikutelman, että tietämyksen taso tällä alalla on edelleen epävarma. Haluan väittää, ettei näin ole lainkaan, ja niiden, joiden tehtävänä on määrätä ja ottaa vastuuta esim. seinärakenteista, eivät ole niin erimielisiä kuin miltä täällä kuulostaa.

Höyrysulkua harvoin uskaltaa jättää pois, epäselvissä tapauksissa voi laskea höyrykuljetuksen ja kastepisteen selvittääkseen, muodostuuko seinään kondenssia (siitä me puhumme, höyrymuodossa kosteus ei ole ongelma. Ongelma syntyy, kun se kondensoituu vedeksi). Mutta kondenssilaskelma tarvitsee tehdä vain tietyissä tapauksissa, kuten rakenteissa, joissa ei ole höyrysulkua tai missä höyrysulku on kaukana seinän sisällä.

Hygroskooppiset eristemateriaalit ovat käsite, joka esiintyy lähes vain myyntimateriaaleissa, harvoin ammattikirjallisuudessa. En käyttäisi sitä ratkaisuna ongelmaan, mutta se voi mahdollisesti lisätä marginaaleja riskirakenteessa.

Että talon pitäisi hengittää, tuota lausetta et myöskään löydä ammattikirjallisuudesta. Sen sijaan pitäisi olla ilmanvälirako talon ulkopuolella. Periaate on, että höyry pysäytetään sisäpuolelta ja se kosteus, joka silti pääsee läpi, tuuletetaan pois ilmanväliraossa. Ajatus, että höyrysulku yhdessä paikassa lisäisi riskejä toisessa paikassa, kuulostaa kaukaa haetulta.

Lopuksi, talon ikä ei voi muuttaa fysiikan lakeja. Vanha rakenne saattoi selvitä, koska se oli huonosti eristetty ja tiivistämätön, mutta jos sitä lisäeristetään, kastepiste siirtyy syvemmälle seinään, ja ongelmia voi esiintyä, jos höyry pääsee liikkumaan sisältä. Jos on historiallisia intressejä, usein/et ehkä saa silti eristää/korjata. Vanha rakenne, joka ei aiheuta ongelmia, ei myöskään tule aiheuttamaan mitään ongelmia muuttumattomissa olosuhteissa. Lämmityskustannukset ovat korkeammat, mutta kustannus voi olla alisteinen muille intresseille.

Erilaisia rakennustekniikoita ennen ja nyt, sinun täytyy päättää, haluatko uutta vai vanhaa standardia ja valita sen suunnan.

KIITOS! Kirjoitit sen, mitä olen yrittänyt tuoda esiin viesteilläni tässä ketjussa, mutta teit sen paljon ammattimaisemmin. Kiitos.

 

[mattiasp]

Minä, joka työskentelen rakennusfysiikan parissa, haluan korostaa, että tällainen keskustelu voi antaa käsityksen, että tietämystila alalla on edelleen epävarma. Haluan väittää, että näin ei ole lainkaan ja että ne, joiden tehtävänä on määrätä ja ottaa vastuu esim. seinärakenteista, eivät ole niin eri mieltä kuin miltä täällä kuulostaa.

Höyrysulkua harvoin uskalletaan jättää pois, epäselvissä tapauksissa on mahdollista laskea höyrykuljetusta ja kastepistettä nähdäkseen, muodostuuko seinään kondensaatiota (siitä puhumme, höyrymuodossa kosteus ei ole ongelma. Ongelma on, kun se tiivistyy vedeksi). Mutta kondensaattilaskenta täytyy tehdä vain tietyissä tapauksissa, kuten rakenteissa ilman höyrysulkua tai silloin, kun höyrysulku sijaitsee kaukana seinän sisäpuolella.

Hygroskooppiset eristemateriaalit ovat käsite, jonka kohtaa melkein vain myyntimateriaaleissa, harvoin ammattikirjallisuudessa. En käyttäisi sitä ratkaisuna ongelmaan, mutta se voi mahdollisesti lisätä marginaaleja riskirakenteessa.

Että talo hengittää, sitä lausetta et myöskään löydä ammattikirjallisuudesta. Sen sijaan ulkopuolella tulisi olla ilmarako. Periaate on, että höyry pysäytetään sisäpuolelta ja kosteuden, joka kuitenkin tulee läpi, tuuletetaan pois ilmaraossa. Sitten, että höyrysulku yhdessä paikassa lisää riskejä toisessa paikassa, kuulostaa kaukaa haetulta.

Lopuksi, talon ikä ei riko fysiikan lakeja. Vanha rakenne voi selvitä, koska se oli huonosti eristetty ja vuotava, mutta jos sitä lisäeristetään, kastepiste siirtyy syvemmälle seinään ja ongelmia voi syntyä, jos höyry pääsee kulkemaan sisäpuolelta. Jos on olemassa antiikillisiä intressejä, ehkä ei saakaan/kannata eristää/rakentaa uudelleen. Vanha rakenne, joka on ongelmaton, tulee samalla tavalla pysymään ongelmattomana muuttumattomissa olosuhteissa. Lämmitys maksaa enemmän, mutta kustannukset ehkä väistyvät muiden intressien tieltä.

Erilaiset rakennustekniikat ennen ja nyt, täytyy päättää uudesta tai vanhasta standardista ja kulkea sitä polkua.

Kiitos! Vihdoinkin joku, joka ei usko tonttuihin, peikkoihin, "elävään materiaaliin" ja taloihin, jotka pitäisi "hengittää"

 

[Raka]

Lainaan ketjua vähän.

Tilanne on sellainen, että aion peittää muutaman reiän ulkoseinässä. Aiemmat omistajat eivät halunneet pitää kaapeleita näkyvissä TV:lle. Siksi seinään on sahattu reikiä, läpi kipsilevyn ja höyrynsulkukalvon. Haluan tietää, miten te olisitte tehneet. Tiivistänyt höyrynsulkukalvon ja sitten asentanut sopivia kipsilevypaloja? Vai ohittanut höyrynsulkukalvon ja asentanut sopivia kipsilevypaloja? Katso kuva (näyttää kauhealta)

 

[Cancerman_777]

Lainaan keskustelua hieman.

Minun on suljettava muutamat reiät ulkoseinässä. Aikaisempi omistaja ei halunnut näkyviä kaapeleita televisiolle. Siksi seinään on sahattu reikiä. Kipsilevyn ja höyrynsulun läpi. Haluaisin tietää, miten te olisitte tehneet. Tiivistäneet höyrynsulun ja sitten laittaneet kipsilevyn palaset? Vai jättäneet höyrynsulun huomiotta ja laittaneet kipsilevyn palaset? Katso kuva (näyttää kauhealta)

Olisin laittanut ÅBP:n kipsilevyn taakse hyvällä limityksellä ja sitten korjannut kipsilevyn/reiän.

 

[Raka]

Olin laittanut ÅBP tiukasti kipsin taakse runsaalla päällekkäisyydellä ja sitten korjannut kipsin/aukon.

Olen ajatellut tehdä niin. Mutta se tuntuu juuri hankalalta, kun reiät ovat niin "pieniä". Jos päätän olla laittamatta muovia. Mitä voi tapahtua pahimmassa tapauksessa? Parhaassa tapauksessa ei tapahdu mitään?

 

[Mikael_L]

Olen harkinnut tehdä sen. Mutta tuntuu juuri hankalalta, koska reiät ovat niin "pieniä". Jos päätän olla laittamatta muovia, mitä pahimmillaan voi tapahtua? Parhaimmillaan ei tapahdu mitään?

Joo, mutta jos leikkaat palan, joka on hieman suurempi kuin reiät, uskon, että voit melko helposti saada sen paikoilleen reikien kautta.
Se ei ole teipattu, mutta varmasti melko tiivis kuitenkin.

 

[Cancerman_777]

Se tulee tarpeeksi tiivis, kyllä. Täysin oikein.

Pahin, mitä voi tapahtua, on se, että osa kosteasta sisäilmasta pääsee rakenteeseen ja tiivistyy seinään aiheuttaen kosteusvaurioita läheisiin tukirakenteisiin ja muihin orgaanisiin materiaaleihin. Käytä muovia, niin vähennät tietysti ilmanvirtauksen rakenteeseen, ja siten myös kosteuden määrää. Mikään "tavallinen" talo ei ole hermeettisesti suljettu, joten tietty määrä kosteaa ilmaa saavuttaa aina rakenteen. Oma lähestymistapani on tehdä niin hyvin kuin pystyn kohtuullisin keinoin vähentääkseni rakenteeseen pääsevää kosteutta.

 

[guggen]

Rakennusfysiikan parissa työskentelevänä haluan korostaa, että tämänkaltainen keskustelu voi antaa vaikutelman, että tietämystaso alalla olisi edelleen epävarma. Haluan väittää, ettei näin ole lainkaan, ja ne, joiden työ on määrätä ja ottaa vastuu esimerkiksi seinärakenteista, eivät todellakaan ole niin eri mieltä kuin mitä täällä annetaan ymmärtää.

Höyrysulkua on harvoin uskallettua jättää pois, epäselvissä tapauksissa voidaan laskea höyrykuljetusta ja kastepistettä nähdäkseen, tapahtuuko seinässä kondensoitumista (siitähän me puhumme, höyrymuodossa kosteus ei ole ongelma. Ongelmia syntyy, kun se tiivistyy vedeksi). Mutta kondensaatio- laskelmia täytyy tehdä vain tietyissä tapauksissa, kuten rakenteissa ilman höyrysulkua tai joissa höyrysulku on kaukana seinässä.

Hygroskooppiset eristemateriaalit ovat käsite, johon törmää melkein vain myyntimateriaaleissa, harvoin ammattikirjallisuudessa. En käyttäisi sitä ratkaisuna ongelmaan, mutta se voi mahdollisesti lisätä raja-arvoja riskirakenteessa.

Ajatus siitä, että talon pitäisi hengittää, ei sitä myöskään löydy ammattikirjallisuudesta. Sen sijaan ulkopuolella tulisi olla ilmarako. Periaate on, että höyry estetään sisältä käsin ja se kosteus, joka silti pääsee läpi, tuulettuu pois ilmaraossa. Ajatus, että höyrysulku yhdessä kohdassa lisäisi riskiä toisessa kohdassa, kuulostaa kaukaa haetulta.

Lopuksi, talon ikä ei muuta fysiikan lakeja. Vanha rakenne saattoi selvitä, koska se oli huonosti eristetty ja tiivistämätön, mutta mikäli sitä lisäeristetään, kastepiste siirtyy pidemmälle seinään ja ongelmia voi ilmetä, jos höyry pääsee kulkemaan sisäpuolelta. Jos on olemassa antiikkisia intressejä, ei ehkä edes saa eristää/rakentaa uudestaan. Vanha rakenne, joka on ongelmaton, pysyy samalla tavalla ongelmattomana muuttumattomissa olosuhteissa. Lämmityskulut voivat olla suuremmat, mutta kustannus voi alistua muille tarpeille.

Eri rakennustekniikat ennen ja nyt, täytyy päättää uuden tai vanhan standardin välillä ja kulkea sitä reittiä.

Hyvin kirjoitettu, mutta ongelmana oli, ettei ulkopuolella ollut mitään ilmarakoa, vaan tässä tapauksessa tiivis, kuten usein on vanhemmissa rakenteissa, joissa aiemmin ei ollut eristystä. Normaalissa tapauksessa ilma- railo on olemassa tai ulkopuoli ei ole tiivis, jolloin este on ilmeinen (näissä tapauksissa olen samaa mieltä tonttujen ja peikkojen kanssa). Mutta tarkoitatko, että pitäisi olla aivan tiivis molemmin puolin?

 

[Raka]

Se on riittävän tiiviisti, kyllä. Aivan oikein.

Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että osa kosteasta sisäilmasta saavuttaa rakenteen ja kondensoituu seinässä aiheuttaen kosteusvaurioita lähellä oleviin tukirakenteisiin ja muihin orgaanisiin materiaaleihin. Kun laitat muovia, vähennät tietenkin ilmanvirtausta rakenteeseen, ja siten myös kosteuden määrää. Mikään "tavallinen" talo ei ole ilmatiivis, joten tietty määrä kosteaa ilmaa saavuttaa aina rakenteen. Minun lähestymistapani on tehdä niin hyvin kuin voin kohtuullisin keinoin vähentääkseni kosteutta, joka saavuttaa rakenteen.

Ehdin liimata paikoituspalat ennen kuin luin vastauksesi (en ole vielä kitannut). Mikä nyt jälkeenpäin tuntuu tyhmältä. Kysymys on, pitäisikö repiä alas se, mitä olen liimannut ja laittaa muovi. Koolaukset ovat talon osassa, joka on kauimpana sekä keittiöstä että kylpyhuoneesta, joten tuntuu siltä, etteivät ne saa kosteutta.

 

[Cancerman_777]

Ehdin liimata kiilapalat kiinni ennen kuin luin vastauksesi (en ole vielä tasoittanut). Mikä nyt jälkikäteen tuntuu typerältä. Kysymys on, pitäisikö minun repiä irti se, mitä olen liimannut, ja laittaa muovi. Aukot sijaitsevat talon osassa, joka on kauimpana sekä keittiöstä että kylpyhuoneesta, joten tuntuu siltä, ettei sinne tule mitään kosteutta.

Olisin tehnyt niin, mutta se ei ole minun taloni

 

[Cancerman_777]

Ehdin liimata kiinni palat ennen kuin luin vastauksesi (en ole vielä tasoittanut). Mikä nyt jälkeenpäin tuntuu tyhmältä. Kysymys on, pitäisikö repiä irti se, mitä olen liimannut ja laittaa muovi. Paikat ovat talon osassa, joka on kauimpana sekä keittiöstä että kylpyhuoneesta, joten tuntuu siltä, ettei sinne tule kosteutta.

Mitä voi myös tehdä, on leikata seinästä isompi pala kipsilevyä, mukavasti asettaa muovi, joka peittää hyvin reiät muovissa ja asettaa kipsilevy takaisin.

 

[Raka]

Olisin tehnyt sen, mutta se ei ole minun taloni

Aion kokeilla poistaa palat huomenna, jos se sujuu helposti, niin laitan muovin. Liimattu tec7:llä, joten se pysyy melko hyvin. Muuten siitä tulee projekti myöhemmin vaihtaa kipsilevy.

 

[Mikael_L]

Ehdin liimata kiilapalat ennen kuin luin vastauksesi (en ole vielä tasoittanut). Mikä nyt jälkikäteen tuntuu tyhmältä. Kysymys on, pitäisikö minun repiä irti se, mitä olen liimannut, ja laittaa muovia. Aukko sijaitsee talon osassa, joka on kauimpana sekä keittiöstä että kylpyhuoneesta, joten tuntuu siltä, ettei sinne tule kosteutta.

Jos olen rehellinen, en usko, että se aukko diffuusiosuojassa aiheuttaa mitään haittaa, ellei se satu olemaan saunahuone. Jos talo muuten toimii oikein, eli on ilmastointi, joka poistaa vanhan ja kostean ilman riittävästi ja pitää talossa pienen alipaineen, niin mitään katastrofia ei ole odotettavissa. Todennäköisin riski on oikeastaan se, että sinne tulee vetoa ulkoilmasta, mikä on talvella kylmä.

Se, että uskon, ettei ongelmia synny, ei tarkoita, että en yrittäisi korjata sitä hieman, jos ongelma olisi minun. Mutta laittaisin työpanoksen suhteessa siihen, kuinka tärkeänä pidän sitä. Enkä stressaisi siitä yöllä.