Miksi katto laskeutui, poistin sisäseinän

[skorpion_]

Minulla on sellainen käsitys, että nämä W-takstolar ovat itseään kantavia, mutta että ne kuitenkin "voivat paremmin", jos niillä on tuki alla ajan mittaan vajoamisen estämiseksi.

Yksi asia, jonka voit tehdä ollaksesi hieman varmempi, on sijoittaa liimapuupalkki ullakolle, jonka päät lepäävät 2 kattotuolilla, jotka vielä lepäävät jonkin seinän päällä, ja jäljellä olevat kattotuolit (joiden alta seinä on purettu) saavat "roikkua" palkissa sopivien rautojen avulla.

 

[AG A]

Vad står i byggbrskrivningen till ritningen? För står det hur de olika byggelementen (bärande, ickebärqbde vägg mm.) ska ha för dimension/uppbyggnad.

Jag misstänker att den inte är strukturellt bärande utifrån den beskrivningen TS gett på konstruktionen. 10mm mer nedböjning är inte så mycket när spännvidden blir så mycket längre. Som redan nämnts är det ok med en nedböjning på L/300 i de flesta fall, tak som inte är kopplat med bjälklag är ibland till och med det dubbla L/150 godkänt.

Vad vi inte gjort, är någon lastnedräkning. Vilka laster är huset dimensionerat för, och vilka laster var aktuella vid rivningen. Det kommer en vinter, med upp till ett par hundra kilo snö per kvadratmeter. Hur hade det påverkat nedböjningen?

 

[orienterarn]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olemme parhaillaan purkamassa seinää keittiön ja olohuoneen välillä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä on harjaan nähden pituussuunnassa. Ulkoseinien välinen etäisyys on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löydän piirustuksista kantavina, ovat kellarin seinät.

Minulla on ristikkojatkat ja seinän koolaukset olivat arvioni mukaan hyvin heikot, 50x35 mm. Myös koolausten välinen etäisyys oli yli 100 cm yhdessä kohtaa, eikä mikään koolauksista ollut keskitetty lattian palkkeihin. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukkoon.

Purkamisessa viimeisessä, ulkoseinää lähellä olevassa koolauksessa oli painetta, mutta sahaamalla koolaus murtui helposti ja katto laski noin 10 mm. Katto on nyt tuettu takaisin purkamista edeltävään korkeuteen. Joten mietin, oliko seinällä kantava rooli vai onko normaalia, että katto laskee ajan myötä?

Se on kantava seinä eikä itsestään kantavia kattoristikoita, miten selvästi tahansa.

 

[sunds14]

Seinä, jonka purit, on piirretty leikkauspiirustukseen (se, jossa talo näkyy poikkileikkauksena päätynäkymästä), ja yleensä vain kantavat seinät ovat sellaisia. Nyt kyseinen seinä ei ole täysin linjassa kellarin sydänmuurin/seinän kanssa, mutta se on silti jotain, mikä herättää hieman pohdintaa.

Olet varmaankin ymmärtänyt väärin kaiken, mitä piirustus sisältää. Leikkauspiirustukset näyttävät sekä kantavat että ei-kantavat seinät. Rakennuslupaa haettaessa tarvitaan sekä pohjapiirustuksia että leikkauspiirustuksia. Rakennuslupakäsittelijän täytyy voida nähdä talon sisälle. K-piirustukset näyttävät usein vain seinät, jotka ovat mukana rakenteissa. Myös K-piirustusten tulee olla olemassa aloituskokoukseen. Se, että kattoristikko laskee 10 mm, kun ei-kantava sisäseinä puretaan, on täysin normaalia. Rakentaessa taloja sisäseinät ovat usein paikoillaan ennen kattotiilien asentamista, joten kattoristikossa tapahtuva notkahdus sisäseinän purkamisen yhteydessä on täysin normaalia.

 

[BryggArk]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen purkamassa seinää keittiön ja olohuoneen välillä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä kulkee katonharjan suuntaisesti. Ulkoseinien välinen etäisyys on 7,4m. Ainoat seinät, jotka löytyvät piirustuksista kantaviksi merkityinä, ovat kellariseinät.

Minulla on ristikkokattotuolit, ja seinän tukipuut olivat mielestäni hyvin heikot, 50x35mm. Myös tukipuiden välinen etäisyys oli yli 100 cm yhdessä kohdassa, eikä yksikään tukipuu ollut keskittyneenä lattian palkkiin. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 m aukkoon.

Purkaessa viimeiseen tukipuuhun, joka oli lähellä ulkoseinää, kohdistui painetta, mutta sahaamisen yhteydessä tukipuu murtui helposti ja katto vajosi noin 10 mm. Katto on nyt tuettu takaisin purkamista edeltävään korkeuteen. Mietin siis, oliko seinällä kantava tehtävä vai onko normaalia, että katto laskee hieman ajan myötä?

Ei, seinä ei ole kantava vain siksi, että se on mukana piirustuksessa ja/tai koska kellarin alapuolella on muuri. Kellarimuuri tukee lattiarakennetta, joka ei ole ristikkorakenne ja siksi sen maksimi jänneväli on noin 4 m. Piirustus osoittaa vain, missä seinä on. Ottaen huomioon heikot tukipuut, se ei voi olla kantava. Ristikko kattotuolien pitäisi kantaa tuon jännevälin yli, jos ne eivät ole liian heiveröisesti mitoitetut. Jos seinä olisi kantava, ristikoiden vinot tukipuut liittyisivät seinään, kuten ne tekevät toisella puolella, missä kattotuoli ulottuu myös hieman patioon yli.

Mutta miksi katto vajosi? Vaikea sanoa. Ehkä rakentaja oli painanut kattotuolia liian ylös talon rakentamisen yhteydessä? Kyllähän siitä tulee tukevaa, jos tukipuut painuvat lattian ja katon väliin. Pienellä vajauksella kattotuoli palauttaa alkuperäisen suunnitellun muotonsa. Oletko kokeillut vesivaa'alla, kuinka katto kallistuu tai ei kallistu?

Lopuksi: Seinä, jossa on pystyssä olevat puutukipuut, saa kantavan tehtävän, vaikka sitä ei ole tarkoitettu kantavaksi.

 

[Sir Duke]

Lopuksi: Seinällä, jossa on pystysuorat puupuut, on kantava toiminto, vaikka sitä ei ole tarkoitettu kantavaksi.

Hyvä juttu, en huomannut, että se olisi tullut esiin aikaisemmin!

Kaikki, mikä on kosketuksissa molempiin palkkikerroksiin, vaikuttaa rakenteen kokonaiskantavuuteen. Vaikka se ei olisikaan kantava siinä mielessä, että olisi välttämätöntä rakenteen eheyden kannalta.

 

[Byggahus48]

Vielä yksi kysymys kantavaan seinään liittyen, olen poistamassa seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä on pitkittäin katonharjan suuntaisesti. Ulkoseinien välimatka on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löydän piirustuksista, on merkitty kantaviksi ovat kellarin seinät.

Minulla on ristikkojäävät orret ja seinän pystypuut olivat arvioni mukaan erittäin heikot, 50x35 mm. Myös pystypuiden välimatka oli yli 100 cm yhdessä kohtaa, eikä yksikään pystypuu ollut kohdistettu lattiapalkkien kanssa. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukkoon.

Purkamisen yhteydessä viimeiseen ulkoseinän lähimpään pystypuuhun oli kohdistunut painetta, mutta sahattaessa puu murtui helposti ja katto laski noin 10 mm.. katto on nyt tuettu korkeuteen ennen purkamista. Joten pohdintani on, oliko seinällä kantava toiminto vai onko normaalia, että katto painuu hieman ajan myötä?

🤔 Onko tämä esimerkki siitä, kun nuukuus kostautuu? Kun ei anneta rakentamisen asiantuntijan arvioida ENNEN KUIN ILOISESTI POISTETAAN SEINÄ? Ehkä se tulee yllätyksenä, mutta kaikki talot eivät ole suunniteltu avoimeen pohjaratkaisuun. Tämä on uusi keksintö, mutta monet talot eivät voi saavuttaa tätä ilman kantavia palkkeja ym.
🤔 Minua kauhistuttaa lukea foorumilla, miten ihmiset, joilla ei ole tietoja tai hyvin vähän tietoja, purkavat ja rakentavat uudelleen. Oletan, että ette ole edes käyneet rakennuslautakunnassa keskustelemassa "uudesta ratkaisustanne".
🤔 Tai tarkistaneet vakuutusyhtiöstänne, miten he suhtautuvat kantavan talorakenteen täydelliseen muutokseen. Yksi asia on hyvä tietää, jos talo alkaa liikkua tai katto romahtaa uudelleenrakentamisenne vuoksi, et saa mitään korvausta!
🤔 Ehkä talo kestää tämän juuri nyt, mutta kun lisätään puoli metriä märkää lunta, se voi olla se, mikä saa talon "romahtamaan".
🤔 Toivon jollain tavalla, että tämä on "trollikirjoittaja", mutta pelkään, että kyseessä on kaveri, joka luulee voivansa korjata melkein mitä tahansa "moottorisahalla, vasaralla ja nauloilla". On syy siihen, että rakennusinsinööriksi kouluttautumiseen korkeakoulutasolla menee useita vuosia...
🤔 Neuvoni, jos ei ole jo liian myöhäistä; laita työkalut syrjään (et ole niin taitava kuin luulet). Ota yhteyttä rakennusinsinööriin ja pyydä häntä laskemaan, mitä kokoisia palkkeja talo tarvitsee avoimeen pohjaratkaisuun.
🤔 Tämä ei ole asia, jonka kanssa voi ottaa riskejä!

 

[lärjungen]

Betonitiilet eivät ole paljon raskaampia kuin savitiilet, kuten aiemmin on laajasti keskusteltu täällä foorumilla.

Riippuu hieman valmistajasta. Benders Palema Benderit 2-aaltolapet betonitiilet painavat 38,8 kg/m2, kun taas Vittinge klassinen T11 2-aaltolapet savitiilet painavat 30,8 kg/m2. 150 neliöllä betonitiilien paino on 1,2 tonnia enemmän. Tietysti jakautuen koko katon alueelle luonnollisesti, mutta se on silti melko suuri painoero paperilla, niin sanotusti.

 

[Sebyhed]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen poistamassa seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä on kattoristikoiden suuntainen. Etäisyys ulkoseinien välillä on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka piirustuksissa on merkitty kantaviksi, ovat kellarin seinät.

Minulla on ristikko-kattotuolit ja seinän koolauksessa käytetyt puut olivat mielestäni hyvin heiveröiset, 50x35 mm. Myös koolausten väli oli yhdessä kohtaa yli 100 cm, mikään koolaus ei ollut keskitetty lattian kantaviin palkkeihin. Seinä oli kahden oviaukon välillä ja päättyi neljän metrin aukkoon.

Purkamisen aikana viimeiseen ulkoseinän läheisimpään koolaukseen oli kohdistunut painetta, mutta sahattaessa koolaus murtui helposti ja katto painui noin 10 mm. Katto on nyt tuettu takaisin ennen purkamista olleeseen korkeuteen. Mietin siis, oliko seinällä kantava toiminto vai onko normaalia, että katto ajan myötä laskee hieman?

Asun vastaavassa Gullringshus-talossa vuodelta 1963. Täällä vastaava seinä on avattu noin kolme metriä, mutta sitä on vaihdettu ullakolla, ulkoseinästä savupiippuun, koska kirvesmies piti sitä kantavana (Edellinen omistaja).

 

[Shaft1]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen ottamassa alas seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä on kulkusuunnassa katon harjan mukaan. Ulkoseinien välinen etäisyys 7,4 m. Ainoa seinä, jonka löydän piirustuksista merkityksi kantavaksi, on kellariseinä.

Minulla on ristikattotuolit ja seinän koolaukset olivat mielestäni hyvin heikot, 50x35 mm. Myös koolausten välinen etäisyys oli yhdessä kohtaa yli 100 cm, yksikään koolaus ei ollut keskellä lattian tukipalkkia. Seinä oli kahden oven välillä ja loppuu 4 m aukkoon.

Purkamisen yhteydessä viimeiselle ulkoseinän läheiselle koolaukselle tuli paine, mutta sahatessa koolaus katkesi helposti ja katto laski noin 10 mm.. katto on nyt tuettuna purkamista edeltävälle korkeudelle. Joten mietin, oliko seinällä kantava toiminto vai onko normaalia, että katto laskee ajan myötä?

Se on ollut kantava seinä, jonka olet poistanut.
Tue palkilla ja jaa voimat. Ratkaisu löytyy, mutta ota yhteyttä insinööriin, joka osaa laskea palkin mitat puolestasi.

 

[useless]

Riippuu vähän valmistajasta. Benders Palema Benderit 2-aaltomuotoiset betonitiilet painavat 38,8 kg/m2, kun taas Vittinge klassisk T11 2-aaltomuotoiset savitiilet painavat 30,8 kg/m2. 150 neliöllä se tekee 1,2 tonnia enemmän painoa betonitiilillä. Vaikkakin jakautuneena koko kattopinnalle luonnollisesti, mutta se on silti varsin suuri painoero paperilla niin sanotusti.

Samalla kattorakenteen tulisi olla mitoitettu 2-300 kg:n lumikuormalle, joten nuo 8 kg/m2 ovat pienempiä kuin toleranssi.

 

[Klag]

Tulkitsen piirustuksen siten, että olet purkanut tämän seinän:
[kuva]

Ja sitä tarvitaan luultavasti tukemaan kattotuoleja jossain talon keskellä.

Ruotsalainen fackverkstakstol kuten tämä ei voi olla tuettu kantavalla seinällä suorakehässä. Painumat johtuvat varmasti siitä, että fackverket ei ole koottu vaaditulla korotuksella, joka selvästi vaaditaan piirustuksessa lihavoiduilla isoilla kirjaimilla.

 

[Kane]

Seinä on kantava, koska se on sydänseinä, eikä ole itsensä kantavia kattotuoleja, mikä on itsestäänselvää.

Mihin perustat sen?

 

[GoC]

Seinän kantavuus on poistettu.
Tukeudu palkilla ja jakaudu voimat. Ratkaisu on, mutta ota yhteyttä insinööriin, joka voi laskea palkin mitat sinulle.

Tarvitseeko todella insinööriä laskemaan ristikkokattorakenteen, kuten tämän.
Sen oppi lukiovuosina 80-luvulla.
Vain Cremonan voimapiirustuksesta hankitun tiedon pölyttäminen ja kantavuuden sekä taipuman laskeminen kattorakennetta muodostavalle ristikkorakenteelle.

 

[GoC]

Se on sydänseinä eli kantava ja ei ole mitään itsensä kantavia kattoristikoita, miten selkeästi tahansa.

Oletko kuullut puhuttavan nurjahduksesta?
Seinän, jonka on tarkoitus toimia kantavana, ei varmaankaan ole mitoitettu harvaan asetetuilla 2x3" koolauksilla, koska ne eivät täyttäisi mitään tehtävää painekuormien käsittelyssä seinässä.