Miksi katto laskeutui, poistin sisäseinän

[Utsliten och utdömd]

Syynä epäsymmetriaan on oikealla kuvassa oleva kattouloke. Et koskaan halua kuormaa/tuki vapaalle osalle kyynärvartta, joten he ovat lisänneet ylimääräisen tukipuun auttamaan kuorman jakamisessa tuen kohdalla. Vasemmalla puolella on tuki siellä, missä olkavarsi ja kyynärvarsi kohtaavat, joten siellä ei tarvita ylimääräistä tukipuuta ristikkorakenteessa.

Vastaan itselleni, mutta se on yksi monista syistä, miksi tämä seinä ei ollut kantava. Kattotuolin muotoilu juuri sisäseinän kohdalla viittaa siihen, että kattotuolia ei ole rakennettu kestämään kuormaa tuen muodossa siinä.

Lisäksi se oli rakennettu harvalla jaolla 50x35 palkkeista, eivätkä ne olleet linjassa lattiapalkkien tai kattotuolien kanssa, mikä vaatii kaksoislaudan pohja- ja kattopalkkeihin, joissa olisi oltava siirretyt liitokset, joita näyttää puuttuneen.

 

[Stefan1972]

yksi cm tuskin merkitsee mitään sillä tavalla...........Talo ja perustukset liikkuvat ja onko kukaan mitannut, onko lattia samalla tasolla kuin talon rakentaessa? Millimetrilleen? Tai ettei seinän naulannut henkilö sahannut koolauksia hieman liian pitkiksi ja lyönyt niitä paikalleen? Olisi varmaan eri asia, jos katto laskisi 5 cm........silloin voisi alkaa ihmetellä......

 

[hydrolift]

Onko TS tarkistanut, ettei kyseessä ole vain kattopaneelin lievä irtoaminen? Meidän Gullringen-talossamme kattopaneelit ovat vain nidotut ja ne taipuvat hieman, kun lisäeristys painaa niitä. Todella marginaalilla rakennettuja taloja. 😁

 

[cpalm]

Osio näyttää kaksi erilaista kattoristikkoa sen mukaan, missä oikea tuki sijaitsee. Olohuoneen ja makuuhuoneen välinen jännite on erilainen.

Joo, niin se pitäisi tulkita, vaikka siinä onkin implisiittisesti ymmärretty, että kolmas diagonaali on vain ulkoneman kohdalla.

 

[Gullringen]

Onko TS tarkistanut, ettei kyseessä ole pelkästään alas laskenut sisäkatto? Meidän Gullringen-taloamme kattolevyt on vain nidottu ja ne kaartuivat muutaman sentin, kun lisäeristys painoi niitä.
Ne ovat todellisia marginaalien mukaan rakennettuja taloja. 😁

En ole täysin varma, voisiko sisäkatto hieman roikkua...

Mutta yksi asia, joka lukee piirustuksissa, on että sisäkaton paneelit tulisi asentaa ennen seinien pystyttämistä. Tämä viittaa myös siihen, että sisäseinät eivät ole kantavia...

 

[Gullringen]

Vastaan itselleni, mutta se on yksi syistä, miksi tämä seinä ei ollut kantava. Katon rakenteen muotoilu juuri sisäseinän kohdalla viittaa siihen, että kattopalkki ei ole suunniteltu kestämään kuormaa tukipisteenä siellä.

Lisäksi se oli rakennettu 50x35 koolauksilla harvaan ja eivät ole linjassa lattia- tai kattopalkkien kanssa, se vaatii kaksinkertaisen laudan kynnykseen ja yläsidepuuhun siirretyillä saumoilla, joita näyttää puuttuneen.

Olen löytänyt piirustuksista kommentin, jossa sanotaan, että sisäkaton paneelit on naulattava ennen kuin seinät pystytetään. Voisi myös viitata siihen, että sisäseinät eivät kanna.

 

[Ryzen]

Ei suoraan liittyen tähän tapaukseen, mutta mainitsemisen arvoinen. Meidän talo on yli 100 vuotta vanha puutalo tiilikatolla ja meidän piti kunnostaa katto. Kävi ilmi, että katto oli saanut kevyen "notkon" pitkien sivujen kohdalla noin 1 m yläpuolella kattovuota, useita senttimetrejä. Siksi meidän piti mukauttaa uudet räystäslaudat ja vesilaudat (pelti) tähän. Melko normaalia, että näin tapahtuu ilmeisesti.

Kun vaihdat katon, säädetään katto niin, että tiilet istuvat täydellisesti.
Näin tekevät vakavammin otettavat kattotyöntekijät.
Valitettavasti usein näkee vastakohtaa. Mikään linja ei ole suorassa.

 

[-MH-]

1 cm 70 vuotta vanhassa talossa on virhemarginaalin sisällä.

 

[VidarH]

Jos minun pitäisi pyyhkiä pölyt pois piirtämisopinnoista lukiosta minäkin...
Mitä näen, on julkisivupiirustus, pohjapiirros ja poikkileikkaus merkinnän mukaisesti. Ei rakennesuunnitelmia tai rakennusohjeita vaatimusten täyttämiseksi. Poikkileikkaus tilanteessa kertoo vain, miltä se näyttää juuri siinä. Standardit ja käytännöt (kuten muistan ne) pitäisivät paikkansa, että se on itsekantava kattorakenne heijastuksineen tilanteen mukaan, jotta kuorma saadaan siirrettyä ulkoseinän sisäänvedon kautta parvekkeen kohdalta kellarin ylimääräiselle seinälle...
Kaksinkertaistaa ja rakentaa poikittaiskannattimia lattian alapohjaan siirtääkseen kuormia on tietysti mahdollista, mutta se on lisäkustannus, jota epäilen heidän halunneen ottaa, jotta sisäseinä siirtyisi 30-40 cm sivulle...
Joten olisin tehnyt samoin siinä tilanteessa.
Lisäksi ilmeni, että seinä ei ollut kantava, mutta oli tukemassa iän vuoksi, jos ymmärrän oikein?

 

[Huddingebo]

1 cm 70 vuotta vanhassa talossa on sallitun virhemarginaalin sisällä.

Jos se pysähtyy siihen.
Ei tule pysähtymään. Krypning on ilmiö, joka tapahtuu myös puulle kuormituksen alla ja ajan myötä.

 

[-MH-]

Kyllä, enkä näe ongelmaa siinä, että se on liikkunut 1 cm 70 vuoden aikana. Tai että perustus on vajonnut 1 cm 70 vuoden aikana.

 

[Huddingebo]

Ja, ja. En näen siinä mitään ongelmaa, että se on painunut 1 cm 70 vuodessa. Tai että perusta on painunut 1 cm 70 vuodessa.

Ojj...
Seinä on tehokkaasti estänyt painumisen 70 vuoden ajan.
Nyt se alkaa. 1 cm aluksi tarkoittaa, että se jatkuu.

Se on suunnilleen sama kuin laittaisi 5 m pitkän laudan kahden pisteen väliin.
Aluksi se roikkuu alaspäin jonkin verran. Odota vuosi, niin näet täysin erilaisen notkahduksen. Jos sinulla olisi ylimääräinen tukipiste kiinnityspisteiden välillä, roikkuminen olisi jäänyt pois.

 

[13th Marine]

Joten vapaakantavat kattoristikot ovat vain keksintö ja eivät toimi?

 

[-MH-]

Muut osat kattorakenteesta, missä se on "roikkunut vapaasti", kuinka paljon ne ovat taipuneet 70 vuodessa?

Oij...
Seinä on tehokkaasti estänyt hiipimisen 70 vuotta.
Nyt se alkaa. 1 cm aluksi tarkoittaa, että se jatkuu.

Jasså, joten se asettui 1 cm yhdessä päivässä ja uskot sen jatkuvan suunnilleen samaan tahtiin? Joten uudenvuoden aikaan täytyy ryömiä huoneen läpi? Vai mitä meidän pitäisi uskoa uudenvuoden aikaan, kuinka paljon enemmän luulet sen asettuneen?

Et voi sanoa mitään siitä, miten se käyttäytyy sen äkillisen tapahtuman perusteella.

 

[Huddingebo]

Muut osat kattoristikoista, joissa se on "roikkunut vapaasti", kuinka paljon ne ovat taipuneet 70 vuodessa?

Niinkö, se asettui 1 cm päivässä ja uskot, että se jatkuu suurin piirtein samaa tahtia? Joten vuodenvaihteessa pitäisi ryömiä huoneen läpi? Vai mitä meidän pitäisi odottaa vuodenvaihteessa, kuinka paljon enemmän luulet sen asettuvan?

Et voi sanoa mitään siitä, miten se käyttäytyy, perustuen siihen, mitä tapahtui yhtäkkiä.

Otin ryömimisen ja roikkumisen huomioon lasketessani keittiön yläpuolella olevan lattian, jossa jännite on hieman yli 5 metriä.
Mittaamassa vähän ajoittain ensimmäisinä vuosina ja näin, kuinka ilmiö hiljeni. Mutta se oli riittävästi mitoitettu ja rasitus kasvaa, jos muistan oikein, neliössä jännitteeseen nähden.

"Kryyppi" puun yhteydessä viittaa hitaaseen, pysyvään muodonmuutokseen, joka syntyy, kun materiaalia altistetaan jatkuvalle kuormitukselle ajan mittaan, muutos, joka pahenee puun kosteuden muutoksista. On tärkeää olla sekoittamatta tätä puun kosteuden muutoksiin, mikä johtaa kuivumisen aikana kutistumiseen ja kosteuden ottamisen aikana turpoamiseen, tai "puututkimuksen" hyökkäyksiin, jotka ovat puusyöjien toukkia.

Kryyppi kuormituksen vuoksi

• Mitä se on:
  Kun puukonstruktio altistetaan jatkuvalle painolle, kuten palkin kuormalle, puu taipuu yhä enemmän ajan myötä, vaikka paino ei lisääntyisikään.
  
  
• Kosteusolosuhteiden rooli:
  Kryyppi lisääntyy merkittävästi, kun puun kosteuspitoisuus kasvaa, ja kosteuden vaihtelut johtavat vielä suurempiin muodonmuutoksiin kuin jatkuva kosteuspitoisuus.
  
  
• Vaikutus:
  Jos kuormitus on riittävän suuri ja pitkäkestoinen, kryyppi voi lopulta johtaa siihen, että materiaali murtuu.

Kosteusliikkeet (kutistuminen ja turpoaminen)

• Mitä se on:
  Puu on hygroskooppinen materiaali, joka voi ottaa ja luovuttaa vesihöyryä ilmasta, mikä saa sen turpoamaan kosteuden ottamisen yhteydessä ja kutistumaan kuivumisen aikana.
  
  
• Vaikutus:
  Kosteusliikkeet vaikuttavat puun mittoihin, esimerkiksi puulattia voi kutistua ja muodostaa rakoja kuivissa olosuhteissa ja turvota, kun se on kosteaa.

Ero kryypin ja kosteusliikkeiden välillä

• Kryyppi:
  Muodonmuutos, joka johtuu jatkuvasta kuormituksesta, jossa kosteus pahentaa tilannetta.
  
  
• Kosteusliikkeet:
  Muutoksia puun mitoissa (kutistuminen/turpoaminen) johtuen kosteuden ottamisesta ja luovuttamisesta.

Tärkeää huomioida

• Rakennesuunnittelijoiden on otettava huomioon sekä pitkäaikainen kryyppi että kosteuden vaihteluiden vaikutukset mitoittaessaan puurakenteita varmistaakseen, että ne eivät muutu liikaa."

Voit mitata kaksi kertaa vuodessa ja piirtää käyrän ruutupaperille nähdäksesi, mihin se johtaa.