Miksi katto laskeutui, poistin sisäseinän

[krambriw]

Aha

 

[Pontus juthstrand]

Voivatko kaikki lopettaa k*kmäter-kilpailun, se ei auta ketään…….

 

[StrukturalAB]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen purkamassa keittiön ja olohuoneen välistä seinää. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä kulkee harjan suuntaisesti. Ulkoseinien välinen etäisyys on 7,4m. Ainoat seinät, jotka löydän piirustuksista merkittyinä kantaviksi, ovat kellarin seinät.

Minulla on runkokattoristikot ja seinän tukipuut olivat arvioni mukaan erittäin heikot, 50x35mm. Myös tukipuiden välinen etäisyys oli paikoin yli 100 cm, eikä yksikään tukipuu ollut lattian parrun keskellä. Seinä oli 2 oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukolla.

Purkamisen yhteydessä tuli painetta viimeiselle seinätolpalle, joka oli lähinnä ulkoseinää, mutta sahan kanssa tolppa katkesi helposti ja katto vajosi noin 10 mm... katto on nyt tuettu takaisin korkeudelle ennen purkua. Joten mietintäni on, oliko seinällä kantavaa toimintoa vai onko normaalia, että katto ajan myötä vajoaa hieman?

Puu lahoaa ajan myötä. Joten jos deformoituminen tapahtuu sisäseinän poistamisen jälkeen, se ei tarkoita, että seinä oli kantava. Kattoristikon suunnittelussa ei ole vinotukea, joka kohtaisi sisäseinän, joten seinän ei pitäisi olla kantava. Niin korkea kattoristikko kestää jännevälin helposti. Puu on siis ajan myötä muovautunut ja "roikkunut" sisäseinään.

Kiinnitä huomiota myös poikittäisvoimien vahvistamiseen ulkoseinien yläpuolella. Tämä viittaa siihen, että kuorma päätyy sinne.

Pystytukipuu, joka on 50x35 ei kanna paljoakaan kuormaa.

 

[Huddingebo]

En usko, että nuo kattotuolit näyttävät yhtään vapaasti kantavilta.
Selviävätkö ne 7-8m vapaasta jännevälillä?

Jos se laski aluksi 10mm, niin se tulee varmasti jatkamaan laskemista.

 

[Langos]

[kuva]

Niin mutta saman piirustuksen mukaan ei tarvita myöskään ulkoseinää, koska katto leijuu ilmassa!

Sinä puolestasi näytät olevan asiantuntija, jolla on uskomattoman selkeä kuva siitä, miten asiat ovat yhden foorumikirjoituksen ansiosta. Ehkä sinun pitäisi ryhtyä rakennussuunnittelijaksi?

Jos se pitää paikkansa, niin OP:n purkama seinä on vähintäänkin pirun kantava 😂

 

[stefan xom]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen ottamassa alas seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä kulkee kattosuunnan mukaisesti. Ulkoseinien välimatka on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löydän pohjapiirroksista kantaviksi merkittyinä, ovat kellarin seinät.

Minulla on ristikkorakenteiset kattotuolit ja seinän koolaukset olivat arvioni mukaan erittäin heikot, 50x35 mm. Myös koolausten väli oli yli 100 cm yhdessä kohtaa, eikä yksikään koolauksista ollut keskittynyt lattian palkkiin nähden. Seinä oli kahden ovenvälisen aukon välissä ja päättyy 4 m aukolla.

Purkamisen aikana viimeiseen koolaukseen, joka oli lähimpänä ulkoseinää, tuli painetta, mutta sahaamisen yhteydessä koolaus murtui helposti ja katto laski noin 10 mm. Katto on nyt tuettu takaisin purkua edeltävälle korkeudelle. Joten mietin, oliko seinällä kantavaa tehtävää vai onko normaalia, että katto ajan myötä laskee hieman?

Kuinka tiheään olivat koolaukset seinässä, jonka revitte? 60-70-luvuilla kantavissa seinissä oli usein tiheämmin kuin 60 cm välein.

 

[jonte0]

sillä siellähän lentää katto ilmaan!

Talossa on jotain niin epätavallista kuin ikkuna ;-D

//

 

[13th Marine]

En mielestäni noilla kattotuoleilla ole yhtään vapaasti kantava ulkonäkö.
Kestäisivätkö ne 7-8m kantamatonta jänneväliä?

Jos ne laskeutuivat 10mm aluksi, niin ne tulevat taatusti jatkamaan laskuaan.

Miksi ne eivät olisi vapaasti kantavia?
Meillä on samanlaiset talossamme, ja ne ovat vapaasti kantavia.
Olohuoneessa on 4m, jossa meillä ei ole mitään "hjärtvägg".
Siellä katto roikkuu noin 3cm keskeltä.

 

[JoLi81]

Tunnen, että minun täytyy liittyä peliin... 😅

Meillä on suurin piirtein samanlaiset kattotuolit, ja sektioriituksessa on piirretty seinä. Purimme sen seinän keskusteltuamme suunnittelijan kanssa, eikä kantava seinä saa, ei silloin eikä nyt, olla niin heikko. Eli seiniä voi piirtää, vaikka ne eivät olisikaan kantavia.

No, meillä on 7 m jänne, ja kattotuolit ovat itsenäisesti kantavia koko jänteellä. Mutta talomme valmistui vuonna -52 (tai 53, tai 55, riippuen siitä, mitä asiakirjaa katsoo), ja ajan mittaan materiaalit heikkenevät, ja syntyy painumia. Jotta tällaista kuvaamaasi painumaa voitaisiin estää, suunnittelija suositteli liimapuupalkkia keskelle kattotuoleja, joka "nostaa" jännettä ja levittää voimaa useammalle kattotuolille.

Tämä toimenpide tehtiin 10 vuotta sitten uudella sileällä kipsilevykatolla, ja se on edelleen täysin sileä ilman painumia tai halkeamia. Tämä, vaikka kuormitus katollamme on luultavasti kasvanut huomattavasti aikaisempien omistajien vaihdettua tiilikatot betonitiiliin.

Valitettavasti (tai ehkä onneksi?) en ole suunnittelija, mutta uskon vahvasti, että voit nukkua yösi rauhassa. Kuitenkin voisi olla hyvä idea keskustella suunnittelijan kanssa ja miettiä, miten painumia voitaisiin estää sinun tapauksessasi, jotta välttäisit halkeilun uudessa hienossa, joka on tulossa!

 

[Tekeste92]

Minulla on myös talo vuodelta 69, jossa on yhtä pitkä jänneväli ja hyvin samanlainen pohjaratkaisu ja kattotuolit. Päätimme purkaa saman seinän keittiön ja olohuoneen väliltä. Keskustelimme rakennusinsinöörin kanssa etukäteen, joka suositteli keventämistä palkilla ullakolla - mikä teimme. Seinää purkaessa huomasimme, että kattopalkki ei edes koskenut seinään, koska kattopalkin ja seinän välissä oli levyä, eikä sen siis pitäisi olla kantava seinä.

Samalla tuntuu hyvältä tietää, että olemme tehneet kaikkemme, jotta talo ei vaikuttuisi negatiivisesti toimenpiteestämme.

Olin eniten yllättynyt siitä, kuinka vaikeaa on saada selville, onko seinä kantava vai ei vanhoissa taloissa. Näyttää siltä, ettei kukaan tätä koulutusta saanut uskalla sanoa juuta taikka jaata. 🤷🏼‍♂️

 

[Henrik Lindberg]

Näyttää tavalliselta W-kattorista, jonka oikealle puolelle on tehty erikoisratkaisu, jotta se voi ulottua pidemmälle olohuoneen vetäytyneen julkisivun kohdalla. Olen melko varma, että se on mitoitettu huomioimatta revittyä seinää.

Voin kuvitella, että seinä asennettiin ennen kattopäällysteen laittamista, jos kyseessä on tiili/betoni-laatat, ja hiipimismuodonmuutos ajan myötä aiheutti, että kattoristiä tuettiin tuota seinää vasten, vaikka se ei ollut tarkoitettu niin.

 

[QULTEC]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen purkamassa seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä kulkee harjan suuntaisesti. Ulkoseinien etäisyys on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löydän piirustuksista kantaviksi merkityiksi, ovat kellariseinät.

Minulla on ristikko kattotuolit ja seinän tukipuut olivat arvioni mukaan hyvin heikot, 50x35mm. Myös tukipuiden välinen etäisyys oli yli 100 cm yhdessä kohdassa, eikä yksikään tukipuista ollut kohdistettu lattian palkkien kanssa. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukolla.

Purkamisen yhteydessä viimeiseen ulkoseinän lähellä olevaan tukipuuhun kohdistui painetta, mutta sahan jälkeen tukipuu murtui helposti ja katto laski noin 10 mm.. katto on nyt tuettuna purkamista edeltävään korkeuteen. Mietin siis, oliko seinällä kantava toiminto vai onko normaalia, että katto laskee ajan myötä?

Hei
Oletko varma, ettei talon asentaja käyttänyt väärää puutavaraa kattotuoleissa. Siihen aikaan kattotuoleja rakennettiin usein paikan päällä liitetystä puutavarasta. Muutamaa vuotta myöhemmin käytettiin 195x45 alapalkissa, 140x45 mm yläsauvoissa ja 90x45 tukijaloissa noin 8 m jänneväleissä. Minulla on sellainen talo, joka on rakennettu tehdasvalmisteisilla kattotuoleilla muutama vuosi myöhemmin.
T Quist

 

[hjulia]

Meillä on suunnilleen samanlaiset kattotuolit, joissa on piirretty seinä poikkileikkauskuvassa. Puraimme seinän keskustelun jälkeen rakennesuunnittelijan kanssa, eikä kantavien seinien saa olla, ei silloin eikä nyt, niin heikkoja. Eli seinät voidaan piirtää, vaikka ne eivät ole kantavia.

Meidän talomme on katalogitalo Suomesta (he ovat rakentaneet osan sekä täällä että Suomessa), joka rakennettiin vuonna 72 ja runkomme on 56 mm paksu 6 m vapaasti kantavalla kattotuolilla. Joten ainakin 70-luvulla ei ollut ongelmaa saada rakennuslupaa niin heikolle kantavalle seinälle.
Pari vuotta sitten saimme lisäksi kaksi 30-metristä kuusta suoraan talon päälle avoimessa osassa (6 m jänneväli) myrskyssä ilman, että talossamme tuli notkahduksia, ainoa mikä tapahtui oli, että osia aluskatteesta + pellistä meni rikki. Joten 56 mm runko riittää ilmeisesti enemmän kuin hyvin talolle, jonka koko on 6x14 m.

Juuri TS:n tapauksessa arvelisin kuitenkin, että seinä on ajan myötä muuttunut "kantavaksi", kuten monet muutkin uskovat.

 

[S N Jörgen Magnusson]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen parhaillaan purkamassa seinää keittiön ja olohuoneen välillä. Minä ja useat muut arvioimme, että seinä ei ole kantava. Talo on Gullringshus vuodelta 1966. Seinä kulkee katonharjan suuntaisesti. Ulkoseinien välinen etäisyys on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löytämäni piirustusten mukaan ovat kantavia, ovat kellariseinät.

Minulla on kuoriristikkopalkit ja seinän tukipuut olivat mielestäni erittäin heikkoja, 50x35 mm. Myös tukipuiden välinen etäisyys oli yhdessä kohtaa yli 100 cm, eikä yksikään tukipuu ollut keskellä lattian palkkia. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukkoon.

Purkamisen yhteydessä kohdistui painetta viimeiseen tukipuuhun, joka oli lähimpänä ulkoseinää, mutta sahauksen aikana tukipuu katkesi helposti ja katto laski noin 10 mm. Katto on nyt tuettu takaisin korkeuteen ennen purkua. Joten mietin, oliko seinällä kantavaa ominaisuutta vai onko normaalia, että katto laskeutuu hieman ajan myötä?

Todennäköisesti kantava seinä piirustusten mukaan ja voi olla kuulopuheita. Vietin paljon aikaa Gullringessä 1970-luvun teinivuosinani, kun talotehdas oli täydessä vauhdissa. Kuten kerrottiin, tehtailija Krister Ansgarius oli säästäväinen ja halusi mahdollisimman pienet tukipuut, ja tehdas käytti kevyitä tukipuita varhain.

Mutta Ansgariuksen perhe sijoitti paljon rahaa Gullringenin yhteisöön, rakensi yleisen uimahallin, golfkentän, ja jalkapallojoukkue oli lähes ammattitasoinen palkkoineen.

 

[grovspacklarn]

Voiko kaikki lopettaa mitata k*karoita, se ei auta ketään…….

Tunnen, että minun täytyy liittyä peliin... 😅

Meillä on melkein samanlaiset kattoristikot, joissa on piirretty seinä osapiirustuksessa. Purimme sen seinän keskusteltuamme suunnittelijan kanssa, eikä kantava seinä ole, ei silloin eikä nyt, niin heikko. Siis, seinät voidaan piirtää, vaikka ne eivät ole kantavia.

No, meillä on 7 m jänneväli, ja kattoristikot ovat vapaakantavia koko jännevälin. Mutta talomme valmistui vuonna -52 (tai 53, tai 55, riippuen siitä, mitä asiakirjaa katsoo), ja ajan myötä materiaalit kuluvat ja tulee painumia. Estääkseen juuri sen kuvaamasi painuman suunnittelija suositti liimapalkkia keskelle kattoristikoita, joka "nostaa" jännettä ja jakaa voiman useammalle kattoristikolle.

Tämä toimenpide tehtiin 10 vuotta sitten uudella sileällä kipsikattopinnalla, ja se on edelleen täysin sileä ilman painumia tai halkeamia. Tämä, vaikka kuormitus katollamme on todennäköisesti kasvanut huomattavasti, kun aiemmat omistajat vaihtoivat tiilikattolevyt betonikattolaattoihin.

Ihoni ei valitettavasti (tai ehkä, onneksi?) ole suunnittelija, mutta uskon vahvasti, että voit nukkua rauhallisesti yöllä.
Toisaalta voi olla kannattavaa puhua suunnittelijan kanssa ja nähdä, miten painumia voidaan estää sinun tapauksessasi, jotta vältät halkeilun uudessa hienossa, joka siitä tulee!

No, betonikattolaatat eivät ole niin paljon raskaampia kuin tiilikattolevyt, kuten on aiemmin keskusteltu laajasti täällä foorumilla.