Mikael_L
Enk Projektet sanoi:
Koska ei ole olemassa pakkoa ostaa, niin totta kai on valinnanvaraa....jos rakennusyhtiöt eivät voisi myydä huonon rakenteen vuoksi, luulen, että he muuttaisivat mieltään nopeasti.... ;)
Luulenko, että ihmiset Itä-Saksassa ostivat Trabantin, koska he halusivat juuri sellaisen auton?

Ja oletan, että he olivat vapaita pidättäytymään ostosta.
 
Mikael_L sanoi:
Luuletko, että Itä-Saksassa asuvat ihmiset ostivat Trabantin, koska he halusivat juuri sellaisen auton?

Ja oletan, että heillä oli vapaus olla ostamatta.
Mitä muita vaihtoehtoja oli olemassa?
 
Enk Projektet sanoi:
Vad fanns det att välja mellan?
Se oli juuri sitä, mihin pyrin Göteborg-esimerkilläni. Ei ollut aina niin paljon valinnanvaraa...

Ainakin jos halusi "rakentaa" uutta. Ei ollut monia käytettyjä taloja yksikerroksisella julkisivulla... ;) (Mutta kaupunki kasvaa edelleen, joten toissijainen markkina ei voi myöskään kattaa kysyntää.)
 
Mikael_L
Enk Projektet sanoi:
Mitä vaihtoehtoja oli tarjolla?
Hyvä, ymmärsit pointin ... :)
 
Valinta talon ostamisesta epäilyttävällä ratkaisulla tai ei, ei ainakaan ole vaikea päätös minulle....
Vain siksi, että rakennusfirmat tekevät tietyllä tavalla, ei tarkoita, että on pakko ostaa....että ihmiset tekevät sen, on jokaisen oma valinta....
Minulle on ihan okei kokeilla uusia ideoita, mutta samalla pitää ottaa myös seuraukset....
 
Mikael_L
Ei, varmasti voi jäädä asumaan sinne missä asuu. Useimmat voivat sen tehdä.
Muussa tapauksessa on varmaan jossain joku vuokra-asunto saatavilla jossain epävetovoimaisessa miljoonaohjelma-alueella jossain epävetovoimaisessa kaupungissa ei liian monen mailin päässä.

Ja itäsaksalainen saattoi aina ostaa pyörän sijasta.

Mutta olen silti samaa mieltä kanssasi, en minäkään ostaisi taloa, jossa on epäilyttävä tekninen ratkaisu.
Mutta miten tietää, mitkä ratkaisut ovat epäilyttäviä?
Miten yksikerrostusteilla varustettujen talojen ostajat vuonna 2004 voisivat tietää, että se oli huono ratkaisu?
(Se on vähän eri kysymys, mutta mutta ...)
 
  • Tykkään
lars_stefan_axelsson
  • Laddar…
Mikael_L sanoi:
Luuletko, että ihmiset Itä-Saksassa ostivat Trabantin, koska he halusivat sellaisen auton?

Ja oletan, että heillä oli vapaus olla ostamatta.
Varoitus! Nyt menee todella off topic, mutta Trabantti on ollut yksi harvoista, jolla ei ole ollut ruosteongelmia! Zwickaun tehtaalla oli kaizen johtotähtenä, mikä näkyy tässä http://www.youtube.com/watch?v=zBsPFI--muo&feature=fvst
Jos ei jostain syystä pitänyt Trabantista, saattoi aina toivoa Wartburgia.
 
Enk Projektet sanoi:
Valinta epäilyttävän ratkaisun omaavan talon ostamisen tai ostamatta jättämisen välillä ei ainakaan ole minulle vaikea päätös.......
Ongelma oli - ja on - että tavallinen mies/nainen, joka ostaa tällaisen talon (ajattelen tässä aluetta, jossa suuri rakentaja rakentaa kasoittain tällaisia taloja yhdellä rysäyksellä, eikä ostaja ole osallisena rakentamisessa sellaisenaan) ei todennäköisesti joko ole aikaa, halua tai tietoa paneutua rakennustekniikkaan. Sen hoitaa rakennusyritys.... Toisin sanoen; ihmisillä ei ollut syytä edes miettiä, oliko kyseessä ok vai epäilyttävä ratkaisu....
Kuten joku mainitsi aiemmin ketjussa, ihmiset välittävät enemmän sisäpintojen, keittiölaitteiden ja kylpyhuoneiden kunnosta kuin siitä, onko julkisivupinnoite kosteudenkestävä vai ei. Minä olisin samassa tilanteessa luonnollisesti edellyttänyt, että rakentaja rakensi talon hyvin ja turvallisesti.....
 
ToRy sanoi:
Kuten joku mainitsi aiemmin keskustelussa, ihmiset välittävät enemmän sisäpintamateriaaleista, keittiökoneista ja kylpyhuoneesta kuin siitä, onko julkisivun verhoilu kosteusturvallinen vai ei. Minä olisin samassa tilanteessa tietenkin olettanut, että rakentaja rakennutti talon hyvällä ja turvallisella tavalla.....
Aivan, sehän on muunnelma niin sanotuista polkupyörätelinekeskusteluista. Ilman suurempaa tietämystä voi olla mielipide pintamateriaaleista jne. Useimmilla, jotka ovat kasvaneet talossa, on varmasti kokemusta siitä, miten kokolattiamatto kuluu verrattuna puulattiaan (ottaakseni mahdollisen esimerkin). Mutta jos ei ole omistanut taloa aiemmin eikä pitkään (ja ei uutta), on vaikeampi spontaanisti saada hyvin perusteltua mielipidettä julkisivun kosteussuojasta, varsinkin kun sen tarvitsi mennä ristiin sekä SP:n että myyjien kanssa, jotka sanoivat sen olevan totta.
 
D
Niin kutsutun "tunnputsenin" kanssa oli ongelmia jo vuonna 1994, Svensk Byggtjänstin Fukthandbokenin mukaan:
Sivu 144-145
Kokemukset ohutlaastista tiilellä ja kevytbetonilla ovat huomattavasti huonompia. Ohutlaastin tai rappauskerroksen halkeamien läpi tunkeutunut vesi haihtuu vaikeasti... Modernien ohutlaastien käyttö vanhojen, heikkojen kalkkilaastien tai rapattujen puutalojen kunnostuksessa johtaa usein epäonnistumiseen. Uusi paksulaasti tai kalkkivärit ovat turvallisempia.

...
Erityisesti vettähylkivillä lisäaineilla varustetut ohutlaastit ovat aiheuttaneet pakkasvaurioita tiilelle
...
Kun eristämiseen käytetään solumuovia, muodostaa solumuovi niin suuren höyrynvastuksen, että solumuovi muodostaa tiiveimmän kerroksen. Tämä tarkoittaa, että sisään suljetun rakennuskosteuden tai jäljelle jääneen sadeveden riski on otettava huomioon

...
Neuvot... Valitse yleensä paksulaasti
 
D
Löydän hieman enemmän hyödyllistä tietoa Kosteuskäsikirjasta vedenhylkivistä lisäaineista (mainittu yllä olevassa viestissäni):

Sivut 48-50
Vedenhylkivä impregnointi
...
Impregnointiaineena erilaiset silikonit ovat täysin hallitsevia.
...
Silikonit ovat polymeerejä, jotka sisältävät piin ja hapen sidoksia sekä hiilivetyyhdisteitä (alkyylejä) suoraan sitoutuneina piiatomeihin.
...
Liuottimen haihtumisen ja kemiallisten reaktioiden jälkeen muodostuu nimittäin silikonihartsi.
...
Silikoni-impregnointi ei estä kosteuden kuljetusta höyryvaiheessa, mutta kuivumisprosessi materiaalin sisällä voi vaikuttaa, koska haihtumisen on tapahduttava syvemmällä materiaalissa olevaan vesipintaan. Sen vuoksi ei pidä impregnoida seinää, johon kosteus tulee alapuolelta tai jostain syystä "takaa".
...
Neuvo... Älä impregnoi seiniä, joissa kosteudenlähde tulee alapuolelta tai "takaa"
 
D
Jo sivulla 27 Kosteuskäsikirjassa sanotaan

... Suunnittelussa on otettava huomioon, että ilmasto-olosuhteet ovat erilaiset eri osissa Ruotsia. Länsirannikolla ja Skånessa seinät ja ikkunat altistuvat runsaalle roiskevedelle, mikä vaatii erityisiä toimenpiteitä.


Sen jälkeen tulee tarkistuslista suunnittelijalle:

Tarkistuslista
...Sade ja lumi
......Käytä mieluummin 2-vaihetiivistystä kuin 1-vaihe fugoissa julkisivuissa ja ikkunoissa.
...Ilmankosteus
......Varmista, että kosteushaihtuminen ei aiheuta kondensaatiota rakenteen sisällä tai liian korkeaa ilmankosteutta
- käyttämällä höyrynsulkua
- järjestämällä kerrokset sopivassa järjestyksessä
- kondensaatio tuuletetaan tai poistetaan
- kosteus voidaan varastoida myöhempää haihtumista varten

jne
 
Rakennusmenetelmä yksivaiheisilla tiivistetyillä julkisivuilla puutaloissa ei todellakaan jätä mitään marginaalia.
Jos liikenteessä olisi omaksuttu samat olemattomat marginaalit, olisi saanut syytteen liikenteen varomattomuudesta.
Klassisen autovertauksen mukaisesti!
Tätä kai kutsutaan systeemivirheeksi!? Kun kehitettiin rakennusmenetelmä, unohdettiin ottaa huomioon se, mitä kutsutaan todellisuudeksi...
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.