Kantavuus alumiini L-palkki

[Violina]

Olet oikeassa,

Mikä on nimitys lyhyiden sivujen välisestä pinnasta?

Siellä se myös painuu.

Pitkä sivu

Edit: vai tarkoitat koko dekkia??

 

[Derbyboy]

Niin siis molemmat jännevälit taipuvat.

1 kantopalkki taipuu

14 kpl (?) lattiavasoja taipuu

 

[Bernieberg]

Voimmeko kutsua sitä, että katto taipuu sekä pituussuunnassa että poikittaissuunnassa?

 

[Derbyboy]

Kuulostaa hyvältä.

jos TS laittaisi palkin keskelle, eli jakaisi jännevälin vähän yli 4 metristä vähän yli 2 metriin, hän voisi kierrättää osan regelvirketistä.

 

[Huggedugge1]

Ajattelen, että tämän tyylinen kantopalkki olisi mukava (näkymä lyhyeltä sivulta). Toistaiseksi oletan, että poikittain kulkeva palkisto voidaan ratkaista 170 mm kannattimin ja pitää hyväksyä, että siitä ei tule superjäykkää (oliko se 120 mm nykyisessä?)

[kuva]

Ajattelen, että palkki valmistetaan ruostumattomasta teräslevystä, kaksi nauhaa ja kulmasauma kummallakin puolella. Teräspalkki integroidaan melko hyvin rakenteeseen ja vain reunat jäävät näkyviin. Myös asennus on melko mukavaa ilman paljon kiinnikkeitä puu-metalli.

Mittojen osalta tavoitteena on hitausmomentti 1895 cm4 15 mm taipumalle aiemman laskelman mukaan. Jos kaksi puurimaa yhdistetään järkevästi pituussuunnassa, ne voidaan ottaa huomioon jäykkyydessä. Silloin teräspalkille asetettava vaatimus pienenee 1660 cm4:ään (lasken tällöin 10 GPa E-modulilla puulle, oletus). Alalaippaan voi vapaasti valita leveyden ja antaa 45 mm ulottua ulomman rimman alle. Voidaan valita siten, että siitä tulee jokin tasoteräksen standardi, mutta sanotaan 120 mm. Silloin pellin täytyy olla 12 mm saavuttaakseen toivotun taipuman. En ole laskenut palkin painoa esimerkissä, se on noin 250 kg, mikä lisää taipumaa 20 mm:iin.

Mielestäni siitä tulee melko raskas käsiteltäväksi ehkä, mutta ehkä se on kohtuullinen. Seuraava askel on, jos palkkia kohotetaan. Jos sen antaa hitsata, sen ei pitäisi olla niin hankalaa kuin leikata palkin runko hieman kaaren muotoon ja sitten kiristää laippa, kun se hitsataan. Kun taipumat ovat näin pieniä suhteessa jännemittaan, voi laskea täsmälleen samoin, vaikka palkki olisi kohotettu, lineaarisia vaikutuksia ei ole mainittavasti puheenvuoron arvoisia. Yksinkertaisesti vähennetään kohotus lasketusta taipumasta. Jos esimerkiksi kohotetaan 30 mm, sallittu taipuma laskennassa on 45 mm 15 mm:n sijaan. Saman esimerkin puitteissa voi sitten laskea kolmannekseen hitausmomentista. Materiaalia tarvitaan vähemmän, mutta valmistamisesta tulee kalliimpaa. Itselläni ei ole tuntemusta siitä tasapainosta, ehkä se on liiketalouskysymys

Tässä oli joitakin koottuja ajatuksia ideapajaan.

Luulen ymmärtäväni periaatteessa mitä tarkoitat. T-balkin asentaminen ylösalaisin tuntuu mahdolliselta ja nykyinen ulkonäkö säilyisi. Olemassa olevien 120*45 rimman vaihtaminen 170*45 ei ole ongelma.

Sitten epäilen mitä tarkoitat leikkaamalla palkkia ja miten ongelmallinen kiinnitys lyhyillä sivuilla ratkaistaan. Ymmärränkö oikein, että palkki on pidettävä ylös noin 30 mm keskikohdasta, kun se hitsataan?

Pitäisikö keskellä olla samanlainen palkki?

Ruostumatonta, eikö voi maalata teräslevyä ruostesuojalla?

 

[Huggedugge1]

Niin molemmat jännevälihän notkuvat.

1 kantopalkki notkuu

14 kpl (?) lattiaregler notkuvat

Ei, Etummainen ja keskimmäinen kantopalkki notkuvat. Siinä on 13 tuplaregler, joista yksi on täyspitkä, upotettu kantopalkkiin ja kiristetty.

 

[Huggedugge1]

Voimmeko kutsua sitä, että katto taipuu sekä pituus- että poikittaissuunnassa?

Kyllä, riippuen keskellä olevasta bärlinasta.

 

[Huggedugge1]

Ei, suorakulmiolla on NELJÄ sivua.

Kaksi lyhyttä sivua ja kaksi pitkää sivua.

Lyhyet sivut ja yksi pitkä sivu eivät painu, niillä on tuki alla.
Viimeinen pitkä sivu painuu, koska sillä ei ole tukea.

Se on totta. Ja keskellä oleva "bärlinan" painuu.

 

[Huggedugge1]

Oletko harkinnut lamellipeitettä?

Harkinnut täyttää altaan betonilla...

 

[Derbyboy]

Voin kuvitella sen… mutta jatkat eteenpäin, se on… se vahva tai typerä, en tiedä piru vie

 

[Huggedugge1]

Luulen, että tarkoitamme samaa asiaa. Suorakulmiolla on kaksi sivua. Toinen sivu on pitkä (ainakin jos toinen sivu on nimeltään lyhyt sivu). Sinun tapauksessasi pitkä sivu on yli 8 metriä ja lyhyt sivu on yli 4 metriä. Lyhyt sivu painuu (näkyy selvästi) paitsi juuri siinä kohdassa, missä lyhyellä sivulla on pyörien tuki.

Sinun täytyy tehdä uudelleen myös lyhyt sivu.

Lyhyt sivu ei painu. Se voi näyttää siltä, kun olemme yrittäneet säätää pyörien eri korkeuksia.

 

[Huggedugge1]

Ruostumaton "palkki" sellaisesta tyypistä, jossa vain toisella puolella on juurisiltaus, taipuu kuin banaani, ja se väärään suuntaan hitsauksen jälkeen..

Sitten se kysymys, mietitkö feriittistä vai austeniittista ruostumatonta terästä? E-moduuli ei nimittäin ole sama niille..

Ruostumattoman suoraaminen ei ole ollenkaan sama asia kuin mustateräksen kanssa, joten ei, ei hyvä idea..

Lisäksi ruostumattoman teräksen lämpölaajenemiskerroin vaatii suuren huomion kiinnittämistä osien mittojen valinnassa, jotka hitsataan yhteen, sekä hitsausjärjestyksessä..

Sanoisin, että tämän ratkaisun hinta tulee olemaan erittäin kallis..

Onko pakko käyttää ruostumatonta? Eikö voi ruostesuojata tavallista "mustaaterästä"?

 

[Bernieberg]

Luulen ymmärtäväni periaatteessa, mitä tarkoitat. Ylösalaisin asennetun T-palkin asentaminen tuntuu mahdolliselta ja nykyinen ulkonäkö säilyisi. Sen olemassa olevien koolajien vaihtaminen 120*45:stä 170*45:een ei ole ongelma.

Sitten epäselvyyteni koskee mitä tarkoitat palkkiin leikkaamisella ja miten pitäisi ratkaista kiinnitys päädyissä. Ymmärränkö oikein, että palkki pitäisi kiristää keskeltä noin 30 mm, kun se hitsataan?

Pitäisikö keskellä olla samanlainen palkki?

Rostfritt, eikö teräslevyä voi maalata ruostesuojalla?

Ajattelen ratkaisua, jossa vahvistettu kantolinja on toisella puolella ja pidät kantolinjan toisella pitkällä sivulla nykyisellään. Vain yksi kantolinja kummallakin pitkällä sivulla ja ei keskellä. Sen sijaan kaikki poikkikoolat olisivat jatkuvia kantolinjojen välillä. Niiden mitoitus vaikuttaa korkeuden huomioon ottaen sopivalta asettaa 170:een mutta voi tarvita kaksinkertaistamista tai tiheämpää asettamista kuin cc600, jotta saadaan ok taipuma poikittaissuuntaan.

Kun puhuin palkkiin leikkaamisesta, tarkoitan valmistuksessa, jos valitaan ylimitoitettu palkki. Ajattelin, että siinä leikataan korsi (palkin seisova osa) niin, että se saa puolikuun muodon kuormittamattomana ja sen jälkeen hitsataan laippa paikoilleen. Tämä vaihtoehtona sille, että käytetään suorana valmistettua palkkia, joka pitäisi taivuttaa.

En näe suurempia ongelmia kiinnityksissä päädyissä? Teräspalkki voidaan integroida tekemällä siihen reikiä ja sitten ruuvaamalla kiinni yhdelle koolalle, reiän läpi palkissa ja sisään seuraavaan koolaan. Sitten kiinnitetään muu puu 170-koolaan, joka on palkkia vasten.

Taipuman kannalta on melko pieni merkitys onko se ruostumatonta vai tavallista terästä, tavallinen teräs on jopa hieman jäykempää mutta marginaalinen ero. Ruostumaton ehdotin, koska kaikki altaan ympärillä on yleensä ruostumatonta mutta se voi tulla erittäin kalliiksi. Jos tavallinen teräs voidaan suojata korroosiolta, se toimii yhtä hyvin ja on mahdollisesti jopa kustannustehokkaampi vaihtoehto eteenpäin.

 

[Huggedugge1]

Harkitsisin ongelman ratkaisemista aivan toisin. Se, että se notkuu ulos rullatessaan, ei ole "oikeastaan" ongelma, ennen kuin se saavuttaa toisen puolen ja osuu. Jos asettaisit pienen "rampin" kiilan muodossa keskelle, esimerkiksi sarjan laakeroituja pyöriä ja pienen "kulutuspinnan" teräksestä tai muovista, jolla on hyvä kulutuskestävyys, se nostaisi suojan ylös, kun se lähestyy lopullista sijaintiaan.

Haittapuolena on, että keskellä katon lyhyttä sivua tulee uloke.

Vaihtoehtona voisi olla mekanismi reunassa, joka nostaa kattoa, kun se saapuu. Sanotaan, että sinulla on L-muotoinen levy, jonka L:n alaosa työntyy katon alle saavuttaessa eteen. Samalla kun katto saavuttaa eteen, niin että "reuna kohtaa reunan", L alkaa kiertää taaksepäin, niin että L:n alaosa nostaa kattoa ja on kokonaan ylösalaisin, kun katto on oikeassa korkeudessa jatkaakseen eteenpäin. Yksinkertaisinta olisi, että sinulla on kaksi L:tä, jotka ovat selkä selkää vasten (kuten jäykkä Z tai puolikas hakaristi) keskellä olevan akselin kanssa. Sitten voit käyttää moottoria tai vastaavaa, joka pyörittää sitä puoli kierrosta oikeassa tahdissa vastaamaan ulosrullausta.

Jos haluaa vähentää riskiä, että muu aikana jää kiinni siihen, voi joko olla suojus, joka taittuu pois tai antaa koko mekanismin liukua ulos, kun katto työnnetään ulos.

Vaikeaa lasten ja koirien kanssa valitettavasti sekä betoninen uima-altaan seinä. Sen sijaan ajattelimme hitsata kiskoa ja hioa sen "mäeksi", joka nostaisi uima-altaan puolen. Mutta luulen, ettei se toimi.

 

[Derbyboy]

En näen isompia ongelmia kiinnityksissä lyhyellä sivulla? Teräspalkki voidaan integroida tekemällä siihen reikiä ja sitten kiinnittämällä toisessa palkissa, reiän läpi ja kiinnittämällä se seuraavaan palkkiin. Sitten kiinnitetään muu puu 170-palkkiin, joka on palkkia vasten.

2x170 yli 4 metrin jännevälistä ei toimi. Tulee huojahtamaan.