Ajattelen, että tällainen tyylinen palkki voisi olla mukava (näkymä lyhyeltä sivulta). Toistaiseksi oletan, että poikittainen lattiarakenne voidaan ratkaista 170 mm palkeilla ja että on hyväksyttävä, että se ei ole erityisen jäykkä (olisiko se 120 mm nykyisessä?)
Ajatuksena on, että palkki valmistetaan ruostumattomasta teräslevystä, kaksi nauhaa ja saumat hitsataan molemmille puolille. Teräspalkki integroidaan melko hyvin rakenteeseen ja vain reunat ovat näkyvissä. On myös melko mukava asentaa ilman paljon kiinnikkeitä puu-metallille.
Mittojen osalta tavoitteena on hitausmomentti 1895 cm4 15 mm taipumalle aikaisempien laskelmien mukaan. Jos kaksi puupalkkia liitetään järkevästi pituussuunnassa, niiden jäykkyys voidaan huomioida. Silloin teräspalkin vaatimus pienenee 1660 cm4 (ottaen huomioon 10 GPa E-moduuli puulle, oletus). Pohjalaippa voidaan valita melko vapaasti ja antaa 45 mm ulottua ulomman palkin alle. Se voidaan valita niin, että se on joku standardimitto teräslatasta, mutta sanotaan se on 120 mm. Silloin levyn täytyy olla 12 mm, jotta saavutetaan haluttu taipuma. En ole laskenut palkin painoa esimerkkiin, se on noin 250 kg, mikä lisää taipumaa 20 mm:iin.
Mielestäni se voi olla melko tukevasti käsiteltävä, mutta ehkä kohtalainen. Seuraava vaihe on, jos palkkia nostetaan ylöspäin. Jos se annetaan hitsata, ei sen pitäisi olla kovin hankalaa, muuta kuin että palkin runko täytyisi leikata hieman kaarevaksi ja sitten kiristää laippa, kun se hitsataan. Kun tällaiset taipumat ovat suhteellisen pieniä verrattuna jänneväliin, se voidaan laskea aivan samalla tavalla, vaikka palkki olisi nostettu ylöspäin, ei tule mainittavia epälineaarisia vaikutuksia. Yksinkertaisesti vähennetään ylöspäin noston määrää lasketusta taipumasta. Jos esimerkiksi nostetaan 30 mm ylöspäin, sallittu taipuma laskelmassa on 45 mm 15 mm sijaan. Samassa esimerkissä voidaan siis alentaa hitausmomenttia kolmanneksella. Materiaalia käytetään vähemmän, mutta valmistuskustannukset nousevat. Minulla ei ole itselläni tuntemusta tuosta tasapainosta, se lienee liiketaloudellinen kysymys
Ajattelin, että tämän tyylinen kantopalkki olisi mukava (näkymä lyhyeltä sivulta). Toistaiseksi oletan, että poikittain oleva lattia voidaan ratkaista 170 mm palkeilla ja että on hyväksyttävä, ettei siitä tule superjäykkä (oliko se 120 mm olemassa olevassa?)
[kuva]
Ajattelen, että palkki valmistetaan ruostumattomasta teräslevystä, kaksi kaistaletta ja kylmäsauma kummallakin puolella. Teräspalkki integroidaan melko hyvin rakenteeseen ja vain reunat näkyvät. On myös melko mukavaa asentaa ilman, että tarvitaan paljon puu-metalli-kiinnityksiä.
Mitä tulee mittoihin, tavoite on hitausmomentti 1895 cm4 15 mm taipumalle aiempien laskelmien mukaan. Jos kaksi puupalkkia liitetään järkevästi pituussuunnassa, ne voidaan laskea mukaan jäykkyyteen. Silloin teräspalkin vaatimukset vähenevät 1660 cm4 (laskettuna 10 GPa E-modulilla puulle, oletus). Pohjalaattaa voi valita hieman vapaasti ja sen voi jättää 45 mm ulkonevaksi ulkoisen palkin alle. Se voidaan valita niin, että se on jonkinlainen standardi litteälle raudalle, mutta sanotaan 120 mm. Silloin levyn on oltava 12 mm, jotta saavutetaan haluttu taipuma. En ole laskenut palkin painoa esimerkissä, se on noin 250 kg, mikä lisää taipumaa 20 mm:iin.
Tuntuu, että se on aika tukeva käsitellä, mutta voi olla järkevä. Seuraava askel on, jos palkkia ylikorotetaan. Jos annetaan hitsata se, se ei ole niin hankalaa, muuta kuin että palkin keskiosa on leikattava hieman kaarevaksi ja sitten kiristettävä alalistaa sen hitsauksen yhteydessä. Kun taipumat ovat näin pieniä suhteessa jännevälille, voidaan laskea täsmälleen samalla tavalla, vaikka palkki on ylikorotettu, ei ole puhuttavia epälineaarisia vaikutuksia. Yksinkertaisesti vähennetään ylikorotus siitä taipumasta, joka lasketaan. Joten jos ylikorotetaan esimerkiksi 30 mm, sallittu taipuma laskelmassa on 45 mm 15 mm:n sijaan. Samassa esimerkissä voidaan sitten vähentää hitausmomenttia kolmannekseen. Materiaalia on vähemmän, mutta valmistus on kalliimpaa. Itse en tunne tämän tasapainoa, se on ehkä liiketaloudellinen kysymys
Se oli hieman koottuja ajatuksia idearovioon joka tapauksessa.
Ruostumaton "palkki" tuolla tavalla, jossa vain kylmäsauma yhdellä puolella, tulee olemaan kuin banaani ja väärään suuntaan hitsauksen jälkeen.
Sitten on kysymys, ajatteletko ferriittistä vai austeniittista ruostumatonta? E-moduuli ei nimittäin ole sama niille...
Ruostumattoman kohdistaminen ei ole ollenkaan sama asia kuin mustalla teräksellä, joten ei, ei hyvä idea...
Lisäksi ruostumattoman teräksen lämpölaajenemiskerroin tekee, että on otettava suuri huomio mittojen valinnassa niille osille, jotka hitsataan yhteen, sekä hitsausjärjestys...
Sanoisin, että tämän ratkaisun kustannukset tulevat olemaan erittäin korkeat...
Harkitsisin ongelman ratkaisemista aivan eri näkökulmasta.
Se, että se notkahtaa laajentuessaan, ei oikeastaan ole ongelma ennen kuin se saavuttaa toisen puolen ja osuu siihen.
Jos siihen sitten laittaisi pienen "rampin" kiilan muodossa keskelle, esimerkiksi sarjalla kuulalaakeroituja pyöriä ja pienen "kulutuspinnan" teräksestä tai muovista, jolla on hyvät kulutuskestävyysominaisuudet, tämä voisi ratkaista ongelman nostamalla suojan ylös, kun se lähestyy lopullista paikkaansa.
Haittana on, että keskellä katon lyhyttä sivua on ulkoneva osa.
Vaihtoehtona voisi olla reunaan sijoitettu mekanismi, joka nostaa katon ylös sen tullessa paikalleen.
Kuvittele, että sinulla on L-muotoinen levy, jossa L-kirjaimen alempi osa työntyy katon alle sen saavuttaessa paikalleen. Kun katto kohtaa toisen reunan, L-kirjain alkaa kiertyä taaksepäin niin, että L:n alaosa nostaa katon ylös ja on kokonaan ylösalaisin, kun katto on oikeassa korkeudessa jatkaakseen eteenpäin. Helpoin tapa olisi kaksi selät vastakkain olevaa L:ää (jäykkä Z tai puolikas hakaristi), jossa on akseli keskellä. Siinä tapauksessa voit käyttää moottoria tai vastaavaa pyörittämään sitä puoli kierrosta oikeaan tahtiin, jotta se vastaa laajentumista.
Jos haluaa vähentää riskiä jäädä kiinni mekanismiin muina aikoina, voi joko olla suojus joka taittuu pois tai siirtää koko mekanismin ulos samassa yhteydessä, kun katto työnnetään ulos.
En rostfri "balk" av den där typen med bara kälsvets på en sida kommer bli som en banan och det åt fel håll efter den är svetsad..
Sen är ju frågan om du tänker dig ferritiskt eller austenitiskt rostfritt? E-modulen är nämligen inte samma för dem..
Rikta rostfritt är inte alls samma sak som med svartstål, så nä, ingen bra idé..
Dessutom gör längdutvidgningskoefficienten i det rostfria stålet att det måste tas stor hänsyn till valet av dimension på de bitarna som ska svetsas ihop, samt svetsföljd..
Jag skulle säga att kostnaden för denna lösning kommer bli väldigt dyr..
Jag är inte svetsare så jag har inte koll på hur man tillverkar en sådan balk i detalj. Men jag har varit med i utvecklingen av massor av svetsade rostfria konstruktioner och den här utformningen skulle inte vara det minsta konstig i de sammanhangen, men det är i industrin så kanske annorlunda än vad en ”bysmed” har möjlighet till.
Austenitiskt eller ferritiskt spelar ingen roll för styvhetsberäkningen, skillnaden i E-modul är ju försumbar i förhållande till noggrannheten vi har i våra uppskattningar.
Man får ju ha samma eller snarlika dimensioner på liv och fläns och svetsa i flera pass växelvis på båda sidor.
Säger inte att det är busenkelt men inte precis banbrytande med en T-profil av rostfritt.
Harkitsisin ongelman ratkaisemista täysin eri näkökulmasta.
Että se taipuu ulos rullautuessaan ei ole ”todellisuudessa” mikään ongelma ennen kuin se saavuttaa toisen puolen ja iskee.
Jos sitten laitettaisiin pieni "ramppi" kiilan muodossa keskelle, esimerkiksi sarja kuulalaakeroituja pyöriä ja pieni ”kulutuspinta” teräksestä tai muovista, jolla on hyvä kulutuskestävyys, niin se ratkaisisi, että suoja nostettaisiin ylös, kun se on lähestymässä lopullista asemaansa.
Haittapuolena on, että saat ulkonevan osan katon lyhyen sivun keskelle.
Vaihtoehtona voisi olla jokin mekanismi reunassa, joka nostaa kattoa sen tullessa.
Oletetaan, että sinulla on L-muotoinen kiinnike, jossa L:n alempi osa työntyy katon alle, kun ne saavuttavat kohdan. Kun katto saavuttaa kohdan niin, että ”reuna kohtaa reunan”, alkaa L pyöriä taaksepäin niin, että L:n alaosa nostaa katon ja on kokonaan ylösalaisin, kun katto on oikealla korkeudella rullatakseen eteenpäin. Yksinkertaisinta olisi olla kaksi L:tä, jotka istuvat selkä selkää vasten (kuten jäykkä Z tai puolikas hakaristi), joissa on akseli keskellä. Voit sitten käyttää moottoria tai vastaavaa, joka pyörittää sitä puoli kierrosta oikeaan tahtiin vastaamaan ulosrullausta.
Jos haluaa vähentää riskiä juuttua siihen muina aikoina, voi joko olla suoja, joka taittuu pois, tai antaa koko mekanismin työntyä ulos, kun katto lähetetään ulos.
Ne ovat hyviä ideoita ja niistä on jo keskusteltu aiemmin ketjussa hieman hiottuina, että olisi upotettu tukipyörä altaan reunalla, johon keskiosa voi rullata ylös liikkeen lopussa. Mutta TS vaikuttaa eniten haluavan lisätä jäykkyyttä ja välttyä lisätuelta.
Ne ovat hyviä ideoita ja niitä on jo keskusteltu aiemmin ketjussa eräillä parannuksilla, kuten sisäänrakennetulla tukipyörällä altaan reunassa, jolle keskiöosa voi rullata liikkeen lopussa. Mutta TS näyttää olevan eniten kiinnostunut jäykkyyden parantamisesta ja ylimääräisen tuen välttämisestä.
Joo, että TS on keskittynyt yhteen ratkaisuun on aika selvä, mutta olen myös aika skeptinen tukipyöräratkaisusta.
(Olen itse asiassa lukenut koko ketjun. )
Jo, att TS har fokuserat sig på en lösning är rätt tydligt, men jag är också rätt skeptisk till stödhjulslösningen.
(Olen oikeastaan lukenut koko ketjun. )
On varmasti hyvä olla avoin useammille ratkaisuille. Laskin ehdotuksesi erityistukikategoriaan ja ajattelin, että olet ehkä missannut, että se on ollut esillä aikaisemmin
Jo, että TS on keskittynyt yhteen ratkaisuun on aika selvää, mutta olen myös aika skeptinen tukipyöräratkaisusta.
(Olen oikeasti lukenut koko ketjun. )
ongelma on kuten TS on myös tuonut esiin, että lyhyt sivu notkuu, eli se puoli, jolla on noin 4 metrin jänneväli. Sillä linjalla TS on käyttänyt vain koko matkallaan olevaa 45x195.
ongelma on kuten TS myös esitti, lyhyen puolen painuminen, eli se puoli, jonka jänneväli on runsaat 4 metriä. Tällä linjalla TS on käyttänyt vain yhtä kokonaista 45x195.
Hyvää huomenta! Se on luultavasti väärinkäsitys. Lyhyet sivut eivät painu. Niillä on 3 pyörää, jotka tukevat niitä.
Se on keskipalkki ja avoin pitkä sivu, jotka painuvat.
Ne ovat hyviä ideoita, ja niitä on jo käsitelty aiemmin keskustelussa jonkin verran hienosäätämällä niin, että keskiosa voi liukua liikkeen lopussa altaan reunassa olevaan sisäänrakennettuun tukipyörään. Mutta TS näyttää olevan eniten kiinnostunut lisäämään jäykkyyttä ja välttämään lisätukea.
Tukipyörä, joka menee alas terassiin, ei käy. Se on valettu allas, mikä tarkoittaisi, että minun olisi tehtävä muutoksia allasmuuriin.
Ne ovat hyviä ideoita ja niitä on jo käsitelty aiemmin ketjussa tietyllä tarkkuudella niin, että on upotettu tukipyörä altaan reunaan, jolle keskiosa voi rullata ylös liikkeen lopussa. Mutta TS näyttää olevan eniten kiinnostunut jäykkyyden parantamisesta ilman ylimääräistä tukea.
Olemme itse harkinneet "rampin" käyttöä, mutta luopuneet siitä ideasta. Esteettisistä syistä, mutta myös siksi, että altaan ympärillä juoksee lapsia ja koiria.
Hyvää huomenta! Se on varmaan väärinkäsitys. Lyhyet sivut eivät notku. Niitä tukevat 3 pyörää.
Keskellä oleva palkki ja avoin pitkä sivu notkuvat.
Luulen, että tarkoitamme samaa asiaa. Suorakaiteella on kaksi sivua. Yhtä sivua kutsutaan pitkäksi sivuksi (ainakin jos toista sivua kutsutaan lyhyeksi sivuksi). Sinun tapauksessasi pitkä sivu on reilut 8 metriä ja lyhyt sivu reilut 4 metriä. Lyhyt sivu notkuu (näkyy selvästi) paitsi aivan lopussa, jossa lyhyttä sivua tukevat pyörät.
Luulen, että tarkoitamme samaa asiaa. Suorakulmiolla on kaksi sivua. Toinen sivu on pitkä sivu (ainakin jos toinen sivu on lyhyt sivu). Sinun tapauksessasi pitkä sivu on yli 8 metriä ja lyhyt sivu on yli 4 metriä. Lyhyt sivu notkahtaa (näkyy selvästi) paitsi ihan äärimmäisessä kohdassa, jossa lyhyt sivu saa tukea pyöristä.
Sinun täytyy korjata myös lyhyt sivu.
Ei, suorakulmiolla on NELJÄ sivua.
Kaksi lyhyttä sivua ja kaksi pitkää sivua.
Lyhyet sivut ja yksi pitkä sivu eivät notkahtaa, niillä on tuki alla.
Viimeinen pitkä sivu notkahtaa, koska sillä ei ole tukea.
Violina sanoi:
Dowser4711 sanoi:
Huggedugge1 sanoi: