Kantavuus alumiini L-palkki

[Erik Lindroos]

Ajattelen ratkaisua, jossa vahvistettu kantta on yhdellä puolella ja pidät kantta toisella pitkällä sivulla sellaisena kuin se on nyt. Vain yksi kanta molemmilla pitkäsivulla eikä yhtään keskellä. Sen sijaan kaikki poikittain kulkevat palkit ovat jatkuvia kanttojen välillä. Niiden mitat näyttävät korkeuden huomioon ottaen sopivilta asettaa 170:ksi, mutta saatetaan joutua kaksinkertaistamaan tai asettamaan tiheämmin kuin cc600, jotta poikittain saadaan hyväksyttävä taivutus.

Kun puhuin palkin leikkaamisesta, tarkoitin valmistuksessa, jos valitaan ylikorkea palkki. Sitten ajattelin, että leikataan palkin kylki (palkin seisova osa) niin, että se saa puolikuun muodon kuormittamattomana, ja sen jälkeen hitsataan laippa paikalleen. Tämä on vaihtoehtona sille, että otetaan suora valmis palkki, joka pitäisi taivuttaa.

En näe suurempia ongelmia kiinnityksissä lyhyellä sivulla? Teräspalkki voidaan integroida tekemällä reikiä siihen ja ruuvaamalla yksi palkki, reiän kautta palkkiin ja sisään seuraavaan palkkiin. Sen jälkeen kiinnitetään muu puu 170-palkkiin, joka on palkkia vasten.

Taivutuksen kannalta on aika pieni merkitys, onko kyseessä ruostumaton vai tavallinen teräs. Tavallinen teräs on jopa hieman jäykempää, mutta vain marginaalisesti. Ehdotin ruostumatonta, koska kaiken altaassa yleensä pitäisi olla ruostumatonta, mutta se saattaa tulla liian kalliiksi. Jos voi suojata tavallisen teräksen korroosiolta, se käy yhtä hyvin ja on ehkä kohtuullisempi tapa edetä.

Oletan, että on melko tärkeää, että puupalkit tukevat T-profiilisi yläosaa, jotta se ei mene kurttuun. Vai mitä? Tuntuu riskialttiilta altistaa se kaikelle puristusjännitykselle ilman sivutukea.

Ruostumatonta terästä on hyvä, mutta kallista. 8-10 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen rakenneteräs. Joten 250 kg ruostumatonta palkkia maksaa todennäköisesti lähemmäs 100 kkr (plus valmistuskustannukset). Mutta huoltovapaa

 

[Bernieberg]

Oletan, että puukehikot tukevat T-profiilisi yläosaa, jotta se ei mene kuprulle. Vai mitä? Tuntuu riskialttiilta altistaa se pelkälle puristusjännitykselle ilman sivutukea.

Ruostumaton on hyvä mutta kallis. 8-10 kertaa kalliimpi kuin tavallinen rakenneteräs. Joten 250 kg ruostumatonta palkkia maksaa lähemmäs 100 kkr (plus valmistuskustannukset). Mutta huoltovapaa

Jos puristaa kaksi kehikkoa palkin molemmille puolille ja kiinnittää poikittaissuuntaisiin kehikkoihin toisessa kehikossa, en näe ongelmaa. Loppujen lopuksi, taipuma on ongelma, se tulee olemaan melko rajallinen rasitus palkissa vain itsepainolla, ajattelen.

Olen samaa mieltä, että ruostumaton on ehkä tähtäämistä liian korkealle…

 

[Huggedugge1]

Jag tänker mig en lösning med den förstärkta bärlinan på ena sidan och att du behåller bärlinan på andra långsidan som den är nu. Bara en bärlina på varje långsida och ingen i mitten. Istället ska alla reglar som löper på tvären vara kontinuerliga mellan bärlinorna. Dimension på dem verkar med höjden i åtanke vara lämplig att sätta till 170 men kan behöva dubblas eller sättas tätare än cc600 för att få ok nedböjning i tvärriktningen.

När jag pratade om att skära i balken menar jag vid tillverkning ifall man väljer en överhöjd balk. Då tänkte jag att man skär ut livet (den stående delen av balken) så den får en halvmåneform obelastad och därefter svetsar dit flänsen. Detta som alternativ till att utgå från en rak färdig balk som ska krökas.

Ser inga större problem med infästningar oå kortsidan? Stålbalken kan integreras genom att man gör hål i den och sen skruvar i ena regeln, genom hålet i balken och in i nästa regel. Sen fäster man övrigt trä i 170-regeln som ligger mot balken.

För nedböjningens skull spelar det ganska liten roll om det är rostfritt eller vanligt stål vanligt stål är till och med något styvare men marginellt. Rostfritt föreslog jag för att allt vid en pool brukar vara rostfritt men det kanske bli väl dyrt. Kan man skydda vanligt stål mot korrosion så går det lika bra och är kanske än rimligare väg framåt.

Nu är jag med dig!!! Tack!!! Detta är fullt görbart och en för mig smakfull lösning!
När det gäller pooler så används syrafast men i den här konstruktionen så tror jag på att använda rostskyddsfärg och någon täckfärg.

Så 12mm stålplåt, byggd som ett T i dimensionerna 195 högt och 45 brett T. Urtaget i mitten för att få en böj uppåt i mitten på 30 mm? (Hmm… Hur funkar det med 195*45 regeln? Den lär få böjas/anpassas likadant?)

Reglarna byta ut mot 170*45 med ett CC 45 och förmodligen ett gäng kortlingar?

Är det korrekt uppfattat?

 

[Huggedugge1]

Täytyy vain kiittää KAIKKIA sitoutumisestanne! Niin uskomattoman arvostettua!!! Kiitos!

 

[Bernieberg]

Nyt ymmärrän sinua!!! Kiitos!!! Tämä on täysin tehtävissä ja minulle maukas ratkaisu!
Mitä tulee uima-altaisiin, käytetään happosuojausta, mutta tässä rakenteessa uskon korroosionestomaalin ja jonkin peitemaalin käyttöön.

Joten 12mm teräslevy, rakennettu T:n muotoon mittoihin 195 korkea ja 45 leveä T. Aukko keskellä saadakseen mutkan ylöspäin keskellä 30 mm? (Hmm... Miten se toimii 195*45 säännön kanssa? Se pitäisi taivuttaa/säätää samalla tavalla?)

Koolaukset vaihdetaan 170*45:ksi CC 45:llä ja todennäköisesti muutama tukilauta?

Onko tämä ymmärretty oikein?

Se on ainakin jotakuinkin oikein ymmärretty luonnos. Mutta mittasuhteet pitäisi tarkistaa hieman enemmän.

Palkin laipan pitäisi olla leveämpi kuin 45 mm, vähintään 45 mm kumpaakin suuntaan, mutta se tekee hyvää, jos se on hieman leveämpi 170-säännön alla.

Pohjalaudan poikittaisuutta pitäisi tutkia hieman paremmin, jotta siitä tulisi ainakin kohtuullinen taipuminen, vaikkakin enemmän kuin haluaisi tavanomaiselta puukannelta. Ja että se kestää lunta. Päällystyksen määrittämisellä saadaan myös parempi hallinta kokonaispainoon, mikä otetaan huomioon kantopalkkia laskettaessa.

Jos lisää mitoissa, niin palkkia ei tarvitse ylitaivuttaa, vaan valmistaa se suoraksi. En tiedä, kuinka hankalaa on ylitaivuttaa. Violina kirjoitti, että siitä tulee banaania väärään suuntaan (vääntyy) hitsattaessa, en voi arvioida sitä. Jos suoran palkin hitsaaminen on vaikeaa, banaani-ilmiötä voi mahdollisesti hyödyntää, jos valitaan erilainen ratkaisu.

Nyt ymmärrän sinua!!! Kiitos!!! Tämä on täysin tehtävissä ja minulle maukas ratkaisu!
Mitä tulee uima-altaisiin, käytetään happosuojausta, mutta tässä rakenteessa uskon korroosionestomaalin ja jonkin peitemaalin käyttöön.

Joten 12mm teräslevy, rakennettu T:n muotoon mittoihin 195 korkea ja 45 leveä T. Aukko keskellä saadakseen mutkan ylöspäin keskellä 30 mm? (Hmm... Miten se toimii 195*45 säännön kanssa? Se pitäisi taivuttaa/säätää samalla tavalla?)

Koolaukset vaihdetaan 170*45:ksi CC 45:llä ja todennäköisesti muutama tukilauta?

Onko tämä ymmärretty oikein?

 

[Huggedugge1]

Jos puristat kaksi vaakapalkkia palkin kummallekin puolelle ja kiinnität ne poikittaisiin vaakapalkkeihin, en näe että siinä olisi ongelmaa. Onhan taipuma se ongelma, rasitus palkissa tulee luultavasti jäämään melko rajalliseksi pelkästään omasta painosta ajattelen.

Olen samaa mieltä siitä, että ruostumaton teräs on ehkä turhan korkea tavoite…

2x170 jänneväli yli 4 metriä ei toimi. Tulee huojuvaa.

Tarkoitatko, että minun pitäisi ”puristaa” ylösalaisin olevan T-profiilin/palkin kahden 194*45:n väliin? Ei ongelmaa, mutta haluan vain ymmärtää.

 

[Erik Lindroos]

Pitkittäisillä teräspalkeilla näen kaksi päävaihtoehtoa:

1. Palkki katon ulkoreunassa, mitoitettuna kantamaan puolet kuormasta. Poikittaiset puupalkit, jotka ulottuvat esteettä 4,2 metriä. Näiden on oltava mitoitetut niin, että ne eivät taivu niin, että olemme takaisin lähtöruudussa. Todennäköisesti tarvitaan tiheämpi palkitus kuin 600 mm keskipisteväli.

2. Palkki ulkoreunassa ja yksi keskellä. Laske, että keskimmäinen kantaa puolet kuormasta, joten yhtä vahva kuin vaihtoehdossa 1. Ulkopalkki voi olla vähän heikompi, mutta siitä huolimatta tulee enemmän terästä. Kuitenkin huomattavasti vähemmän kuormitusta puupalkkeihin, jotka ovat vain 2,4 metriä.

 

[Huggedugge1]

Det är ett någorlunda korrekt uppfattat utkast i alla fall. Men skulle se över dimensioner lite mer.

Flänsen på balken ska vara bredare än 45 mm, som minst 45 mm åt varje håll men det gör bra nytta om den får bli lite bredare in under 170-regeln.

Bjälklaget i tvärledd borde som sagt utredas lite bättre så att det i alla fall blir rimlig nedböjning om än mer än man skulle önska av ett vanligt trädäck. Och att det håller för snö. Med bjälklaget bestämt får man bättre koll på totalvikten också så man kan ta med det när man räknar på bärlinan.

Fetar man på med dimensioner så behöver man inte överhöja balken utan tillverka den rak. Vet inte hur besvärligt det är att överhöja. Violina skrev att den blir banan på fel håll (slår sig) när man svetsar, det kan jag inte avgöra. Är det svårt att svetsa en rak balk kanske man kan använda bananfenomenet till sin fördel om man väljer en annorlunda lösning.

Nu blev jag osäker. Med 170 regeln menar du bjälklaget mellan långsidorna och dom skall då vila på den innersta flänsen som görs lite större? Dvs 45mm som går under långsidan och t ex 70 mm som bjälklaget vilar på?

 

[Huggedugge1]

Pitkittäisillä teräspalkeilla näen kaksi päävaihtoehtoa:

1. Palkki katon ulkoreunalla, mitoitettu kantamaan puolet kuormasta. Poikittaiset puupalkit, jotka ulottuvat katkeamatta 4,2 m. Nämä on sitten mitoitettava siten, etteivät ne anna periksi, jotta emme ole takaisin lähtöruudussa. Tarvitaan todennäköisesti tiheämpi palkki kuin 600 mm keskipisteväli.

2. Palkki ulkoreunalla ja yksi keskellä. Laskekaa, että keskimmäinen kantaa puolet kuormasta, joten yhtä paksu kuin vaihtoehdossa 1. Ulkopalkki voi olla hieman heikompi, mutta se on joka tapauksessa enemmän terästä. Kuitenkin huomattavasti vähemmän kuormitusta puupalkeille, jotka ovat vain 2,4 m.

Joo, niin minäkin olen sen ymmärtänyt. Juuri nyt vaihtoehto 1 tuntuu parhaalta. Hitto, miten iloinen olen nyt!!!

 

[Bernieberg]

Tarkoitatko, että minun pitäisi "puristaa" ylösalaisin oleva T-profiili/palkki kahden 194*45 väliin? Ei ongelmaa, mutta haluan vain varmistaa, että ymmärrän.

Paina se 195:n ulkopuolelle ja 175:n sisäpuolelle, missä 175 on osa lattiarakenteita.

 

[Bjober]

Se voi olla hyvä asentaa palkki siten, että se voidaan myöhemmin lämpösuunnata ilman, että puu palaa.
On paljon kätevämpää kutsua paikalle joku induktiolämmittimellä, joka voi säätää mahdollisen taipuman, kuin joutua poistamaan koko palkki.
Minusta kuulostaa täysin vieraalta leikata materiaalia kaarevassa muodossa sen palkin vuoksi. Heti kun kosket palkkia hitsauspuikolla, se on enemmän kuin kiero, ainakin minun kokemukseni mukaan. Mikä tahansa kyläseppä, jolla on lämmitys, voi taivuttaa sopivan palkin.

Hitsasin 2,3 metriä pitkän U-palkin, jonka likimääräiset mitat ovat 60x180mm, 8mm materiaalia. Hitsasin 6x25mm litteän raudan laipoille koko palkin pituudelta. 2,3 metrin jännevälin kohdalla palkki oli kieroontunut noin 20-30mm!
Mutta ei ollut ongelmia lämpösuunnata suoraksi taas, vaikka olenkin vain amatööri tässä asiassa.

 

[Bernieberg]

Nyt olen epävarma. "170 sääntö" tarkoitatko palkkia pitkien sivujen välillä ja niiden pitäisi levätä sisäpuoleisen laipan päällä, joka on tehty hieman suuremmaksi? Eli 45mm, joka menee pitkän sivun alle ja esim. 70 mm, jolla palkki lepää?

Ajattelin, että teräspalkin sisäpuolella on 170, joka kulkee palkin pituussuuntaan. Sitten kiinnitetään säleet, jotka kulkevat poikittain tähän. Laipan tulisi työntyä vasemmalle kuvassani 45 mm, mutta ei enempää, jotta se ei näkyisi. Oikealle kuvassa on vain hyvä, jos se työntyy hieman enemmän kuin 45 mm, joten lattiasäleetkin voivat tuoda tukea siitä.

 

[Huggedugge1]

Se voi olla hyvä asentaa palkki niin, että sitä voidaan suunnata jälkeenpäin lämmittämällä ilman, että puu palaa.
On paljon kätevämpää kutsua joku, jolla on induktiolämmitin säätämään mahdollinen roikkuminen kuin irrottaa koko palkki.
Tuntuu minulle täysin vieraalta leikata materiaalia kaarevaksi tuolle palkille. Heti kun kosketat tuota palkkia hitsauspuikolla, siitä tulee yli käyrä, se on ainakin minun kokemukseni. Kuka tahansa maalaisseppä voi taivuttaa sopivan palkin lämmittimellä.

Hitsasin 2,3 metriä pitkän U-palkin, jonka likimääräiset mitat ovat 60x180 mm, 8 mm paksuus. Hitsasin 6x25 mm litteää rautaa koko palkin pituisten laippojen päälle. 2,3 metrin jännevälillä palkki oli koukistunut noin 20–30 mm!
Mutta ei ollut mitään ongelmaa suoristaa se lämmittämällä takaisin suoraksi, vaikka olenkin amatööri näissä asioissa.

Aion ostaa tuon palvelun. Usko minua...

 

[Huggedugge1]

Ajattelin, että teräspalkin sisäpuolella on 170, joka kulkee palkin myötäisesti. Sitten poikkipäin oleva runko kiinnitetään tähän. Laipan tulisi ulottua 45 mm vasemmalle kuvassani, mutta ei enempää, jotta se ei näkyisi. Oikealle kuvassa on hyvä, jos se ulottuu hieman yli 45 mm, jotta lattiarungot saavat myös tukea siitä.

Silloin olen ymmärtänyt sen oikein!

 

[Violina]

Aivan rehellisesti..

Voisin ilman ongelmia valmistaa tämän rakenteen ilman "upeita" laskelmia, juuri siksi että minulla on niin paljon kokemusta tämän tyyppisistä rakenteista..

Mutta verkon kautta yrittää antaa jollekin ratkaisu, joka antaa toivotun tuloksen, kun oma yritys on johtanut siihen mitä tässä keskustelussa näkyy, pidän melko vaikeana..

@Huggedugge1 en jaksa lukea enempää tästä keskustelusta.. Mutta kun olet päässyt siihen ratkaisuun, jota ajattelet, ja sinulla on järkevä valmistusmateriaali, voit ottaa yhteyttä minuun, niin voin katsoa sitä..

Jotta voin antaa sinulle rehellisen mielipiteeni siitä, kuinka vaikeaa se todella on valmistaa siten, että saat rakenteen, joka on sekä kestävä että täyttää toivotun toiminnon..

Sillä jonain, jolla on kokemusta "molemmilta puolilta", eli sekä suunnittelijana että valmistajana, joka valmistaa sen mitä joku muu on piirtänyt, tiedän kuinka vähän he yleensä ymmärtävät siitä, miten asiat todellisuudessa käyttäytyvät..