Miksi katto laskeutui, poistin sisäseinän

[tompaa1980]

Nyt betonitiilet eivät ole paljon painavampia kuin savitiilet, kuten täällä foorumilla on aiemmin vilkkaasti keskusteltu.

Googlasin ja se täytyy ottaa varauksella, koska otin vain ensimmäiset ilmoitukset ylös. Savitiilet 2.8 kg kappale, betonilaatta 4 kg kappale.

Riippuu hieman valmistajasta. Benders Palema Benderit 2-kupuinen betonitiili painaa 38,8 kg/m2, kun taas Vittinge klassinen T11 2-kupuinen savitiili painaa 30,8 kg/m2. 150 neliöllä betonitiilet ovat 1,2 tonnia painavampia. Vaikka paino jakautuu luonnollisesti koko kattopintaan, on ero paperilla kuitenkin melko suuri.

Katsoin bauhausista kahta eri tiiltä. 2.8 kg kappale savesta ja 4 kg betonista. Se on 1400 kg eroa 130 neliöllä, jos lasken oikein. 3640 kg verrattuna 5200 kg. Sitten riippuu, mihin maksimipainoon on sopeutunut, ja jos lisätään pieni kaltevuus pohjoisessa metrilla lunta, voi olla tiettyä riskiä.

 

[Huddingebo]

Joten itseään kantavat kattotuolit ovat vain keksintö ja eivät toimi?

Totta kai, on vain huomioitava taipuma ja virumislujuus ja mitoitettava niiden mukaan.

Kysymys on vain, tekikö elementtien valmistaja sen täydellisesti säästäväisyys 70-luvulla, kun jopa kantavat ulkoseinät rakennettiin 70x38 kakkosnelonenilla...
Ja huomioitiin että piirretyt väliseinät voidaan poistaa. Ne eivät ehkä kanna lattiaa mutta vakauttavat tietenkin.

Se ei tietenkään romahda, mutta muodonmuutoksiin on varmasti varauduttava.
Samoin ullakkotuulenpuuskat saavat talon narisemaan enemmän kuin ennen.

 

[Thomas_Blekinge]

Olin myös purkamassa väliseinää, jonka arvioin ei-kantavaksi. Prosessin aikana ilmeni roikkumista ja pelästyin. Nopeasti tuimme sen sisäovella. Seuraavana päivänä haimme pönkiä ja tilasimme liimapuupalkin, jonka asensimme sitten aukon päälle. Nyt on rauhallista.

 

[Henrik Lindberg]

Asun vastaavassa Gullringshus-talossa vuodelta 1963. Täällä vastaava seinä on avattu noin kolme metriä, mutta se on tuettu ylhäällä ullakolla, ulkoseinästä savupiippuun, koska kirvesmies arvioi sen kantavaksi. (Edellinen omistaja.)

Mielestäni kirvesmies teki oikean ratkaisun riippumatta siitä, onko se muodollisesti kantava vai ei. Tyylikäs ratkaisu myös kiinnittää se ylärungossa poikittaispalkkiin ylhäällä ullakolla, mitä oletan hänen tehneen? Riskinä on, että kattopaneeli halkeaa, kun on juuri puolikas jännitealue aivan vierekkäin tilan kanssa, jossa on täysi jännitealue. Ihannetapauksessa tuolla seinällä olisi ollut teleskooppiliitos yläreunassa, joka olisi voinut ottaa vastaan noin 20 mm muodonmuutoksen, mutta sellaista ei ollut 60-luvulla.

 

[13th Marine]

Självklart, bara att beakta nedböjning och kryphållfasthet och dimensionera efter det.

Frågan är bara om en prefabtillverkare gjorde det fullt ut under det träbesparande 70-talet när man tom konstruerade bärande ytterväggar med 70x38 reglar...
Och vägde in att de inritade innerväggarna skulle kunna tas bort. De bär möjligen inte bjälklaget men stabiliserar givetvis.

Det kommer givetvis inte braka samman men formförändring får man nog räkna med.
Liksom att byvindar kommer att få huset att knaka mer än innan.

Så en korrekt dimensionerad takstol kan vara fribärande?

 

[Huddingebo]

Joten oikean kokoinen kattotuoli voi olla itsekantava?

Tietenkin.
Kysymys on vain siitä, kuinka pitkälle mentiin mitoituksessa, kun tämä valmishirsi tehtiin yli 50 vuotta sitten.

 

[GoC]

Tietenkin.
Kysymys on vain siitä, kuinka pitkälle mentiin mitoituksessa, kun tämä prefabricerade hus kehitettiin yli 50 vuotta sitten.

Oli hyvin koulutettuja insinöörejä jo tuolloin.
Ei ole eroa laskea samaa ristikkorakennetta nyt tänään. Se on 2m korkea ritilä, sinun pitää vain laskea se. Sinulla on kaikki mitat, ja mitat voit ehkä määrittää.
Laskentamenetelmä on 1800-luvulta, mutta toimii vielä tänään.

 

[grovspacklarn]

Googletin ja sitten pitääkin suhtautua suolalla kun otin vain ensimmäiset tarjouskohtaiset esille. Tiilikatot 2.8 kg kappale, betonilaatta 4 kg kappale.

Katsoin bauhausista kahta eri laattaa. 2.8 kg kappale tiilelle ja 4 kg betonille. Se tekee 1400 kg eron 130 neliöllä jos lasken oikein. 3640 kg vastaan 5200. Sitten se riippuu myös siitä, mihin maksimipaino on suunniteltu ja jos heittää vähäisellä kaltevuudella pohjoisessa metrin lumella, voi olla tietty riski

Tiili imee myös kosteutta eri tavalla, ei ole reilua verrata suoraan sellaista tapaa. Mutta riippumatta siitä, ero on aika marginaalinen. Katon pitää kestää 30 cm märkää lunta, siitä voit numerohaasteisena laskea, mitä se painaa.

 

[13th Marine]

Tietenkin.
Kysymys on vain siitä, kuinka pitkälle mentiin mitoituksessa, kun tämä teollisesti valmistettu talo kehitettiin yli 50 vuotta sitten.

Onhan se suhteellisen helppoa TS:lle verrata kattotuolin mittoja puuopas.fi-taulukkoihin, jotka linkkasin viestissä 69.

 

[Sebyhed]

Mielestäni puuseppä ajatteli oikein, riippumatta siitä, onko se muodollisesti kantava vai ei. Tyylikäs ratkaisu myös ripustaa alakehykseen poikittainen palkki ullakon yläosaan, mikä oletan hänen tehneen? Riskinä on, että alakattorakennelma halkeaa, kun on tyyppiä puoli jänneväliä aivan viereisessä kentässä, missä on täysi jänneväli. Ihanteellisessa maailmassa tuolla seinällä olisi ollut teleskooppi-liitäntä yläosassa, joka olisi voinut ottaa vastaan noin 20 mm muodonmuutosta, mutta sellaista ei ollut 60-luvulla.

Juuri niin! Poikittainen palkki, jossa tuki päädyissä, ja johon kattotuolit "roikkuvat" huolellisesti naulattuina pienillä sopivilla puukappaleilla. Nykyään olisi käytetty ruuvattuja haarukkakiinnikkeitä tai vastaavaa tällaiseen työhön.

 

[Huddingebo]

Oli hyvin koulutettuja insinöörejä jo siihen aikaan.
Ei eroa nyt samojen ristikkojen laskemisessa. Se on 2m korkea ristikko, sinun täytyy vain laskea se. Sinulla on kaikki mitat ja voit ehkä olettaa mitat.
Laskentamenetelmä on 1800-luvulta, mutta toimii vielä tänään.

Kyllä, varmasti oli, keskimäärin paremmin koulutettuja kuin nykyään. Mutta ennenkin tehtiin huonoja ratkaisuja ja rakenteita. Näistä keskustellaan usein täällä tällä erinomaisella foorumilla. Oli kyseessä sitten puiset upotetut osat, kylmät betoniperustukset tai huono ilmanvaihto, kun ensimmäiset sähköllä lämmitettävät talot tulivat.

Kukaan täällä ei tiedä, miten talo ja kattotuolit on laskettu, ja säännöt ja laskentaprosessi ovat muuttuneet.

Esimerkiksi oli uskomattoman yleistä, että lankkurunkoiset talot ja "ruotsalaiset" kattotuolit taipuivat pitkillä sivuilla rakenteellisesti heikkojen rakenteiden ja puutteellisen kiinnityksen vuoksi.

 

[stugfar]

@justusandersson, autuaasti muistossa. Hän laski ensin ja vastasi sitten.

https://www.byggahus.se/forum/threads/medlemmen-justusandersson.449709/

 

[Kenneth-w]

Kirjoitat aiemmin, että "Asun samanlaisessa talossa (LB), ja useat naapurit ovat poistaneet vastaavan seinän. Ei ole kovin yllättävää, että katto laskee, kun jänneväli kasvaa. Se ei välttämättä tarkoita, että seinä on kantava."

Ja nyt et sano yhtään mitään?
Piirustusten mukaan se näyttää vahvasti kantavalta, koska se on otettu mukaan leikkauskuvaan..
Mutta mitä minä tiedän, sinulla saattaa olla tarpeeksi tietoa siitä, että naapurisi ovat poistaneet seinänsä taloissaan!

Se, että seinät ovat piirretty leikkauskuvaan, ei välttämättä tarkoita, että ne ovat kantavia. Leikkaukset piirustuksissa näyttävät vain talon poikkileikkauksen.

 

[AG A]

Se näyttää melko heikolta.
Mutta vastaa sitten miksi kattoristikot on tehty epäsymmetrisiksi, jos niiden pitäisi olla vapaakantavia koko ulkoseinien välisellä jännevälillä? Jo se, että katto laskee aluksi senttimetrin, kun yksi sisäseinä poistetaan, herättää kysymyksiä. Katto tulee taatusti painumaan alas vielä muutaman senttimetrin, vaikka kattoristikot eivät koskaan murtuisikaan.

Monet sekoittavat taipuman ja hetkellisen painuman. 10 mm on kyllä suhteellisen pieni taipuma. MUTTA, 10 mm hetkellinen painuma on erittäin suuri. Onhan toki mahdollista kiilata koolaukset ei-kantavaan seinään ja antaa siten kantavan vaikutelman. Mutta yritäpä nakutella koolaukset, jotka ovat 10 mm liian pitkät. Sitä et onnistu tekemään. Kuten olen aiemminkin maininnut, nyt on kesä. Todennäköisesti talvella taipuma ei olisi ollut 10 mm, jos sitä ei olisi tuettu.

 

[smuttebo]

Vielä yksi kysymys kantavasta seinästä, olen ottamassa alas seinän keittiön ja olohuoneen välillä. Minä ja useat muut arvioimme seinän ei-kantavaksi. Talo on Gullringshuset vuodelta 1966. Seinä on pitkittäin katon harjan kanssa. Ulkoseinien välinen etäisyys on 7,4 m. Ainoat seinät, jotka löydän piirustuksista kantaviksi merkittyinä, ovat kellariseinät.

Minulla on ristikko-kattotuolit ja seinän tukipuut olivat mielestäni erittäin heikkojännitteisiä, 50x35mm. Myös tukipuiden välinen etäisyys oli yli 100 cm yhdessä kohtaa, eikä mikään tukipuu ollut keskitetty lattiapalkkiin. Seinä oli kahden oviaukon välissä ja päättyy 4 metrin aukkoon.

Purkamisen aikana viimeiseen tukipuuhun, joka oli lähimpänä ulkoseinää, kohdistui painetta, mutta sahauksen yhteydessä tukipuu murtui helposti ja katto laski noin 10 mm. Katto on nyt tuettu alkuperäiseen korkeuteen ennen purkua. Pohdin, oliko seinällä kantavaa funktiota vai onko normaalia, että katto laskee ajan myötä?

Puoli metriä märkä lunta katolla paljastaa mahdolliset puutteet