Teille, jotka seuraatte tätä ketjua, olen luonut erillisen ketjun liittyen mahdolliseen seinien sisäpuoliseen eristämiseen, mikä on teoriassa riskirakenne. Mietin kuitenkin vain 45 mm eristämistä.
Paljon pohdittuani olen päättänyt eristää koko rakennuksen sisältä 45 mm kivivillalla. Aion siksi hyödyntää koolinkeja eristystaskuille ja samalla keventää kaikkia kuormia, jotka osuvat ikkunaruutujen yläpuolelle. Aion laittaa XPS300 sinne, missä nämä kuormat osuvat. Kyllä, se on liiankin vahvaa XPS:ää, mutta toisaalta kuorma on aivan levyn reunalla.
Harkitsen vain kahden pitkittäisen harjateräksen (10mm rauta) lisäämistä, mihin kuormat osuvat, täydentämään 6-150 raudoitusverkkoa. Vaikea nähdä, että lenkkejä tarvittaisiin niin pienille kuormille kuin 5-10kN, vai ajatteletteko että myös toiseen suuntaan tarvittaisiin jotain rautaa? (Eli ulkopuolelta sisäänpäin). 100 mm betonia joka puolella. Ei siis valu- tai reunapalkkia.
Olin laittanut muutaman raudan maton alle ja sisäänpäin. Matto ei tee mitään voimalle vaan vähentää enemmänkin pintahalkeamia. Kaksi rautaa pituussuunnassa niin eiköhän se kestä. Mieluiten haluaisi kaksi ylös ja kaksi alas, koska ne kaksi käsittelevät sekä vetovoiman että puristusvoiman, mutta 10 cm:ssä on liian ahdasta saada se järkevästi.
Olisin laittanut muutamia rautoja maton alle ja sisäänpäin. Matto ei lisää lujuutta, vaan vähentää pintahalkeamia. Kaksi rautaa pituussuuntaan riittää varmaankin. Mieluiten haluaisi kaksi ylös ja kaksi alas, sillä ne kestävät sekä vetojännitystä että puristusjännitystä, mutta 10 cm tilassa se on liian ahdasta saada järkeväksi.
Teoriassa olisin halunnut siinä paksumman valun, mutta jossain on vedettävä raja turvallisuusmarginaaleille.
Syynä, miksi minulla on juuri XPS300, on vähentää levyn vetojännitystä, mikä vähenisi, jos alusta on kova ja tasainen.
Kuormituksen pitäisi olla se, joka haluaa murtaa levyn reunan, mutta siinä minulla on olemassa oleva sisäseinä, joka vastustaa.
Olen asettanut Jackon Jackopor märkätilalevyn kaikkien seinien viereen luodakseni diffuusioesteen olemassa olevan sokkelin ja uuden betonilattian välille. Eristää hieman myös, mutta on vain 12 mm paksu. Ennen kaikkea luomaan kelluvan lattian, joka ei ole kiinni vanhassa, jotta halkeamien riski olisi toivottavasti pienempi.
Haluan myös lisätä, että uuden betonilattian viereen aion asettaa puupalkin pystyasennossa, tyyppiä 45×195, jotta jakaisin kuorman lattialle. Joten siitä ei tule tyypillinen pistekuorma, vaan pikemminkin viivakuorma. Vastaava palkki tulee olemaan liimapuupalkin alla sen jännevälin vuoksi.
Takaisin seinille siis.
Valitsin upottaa eräänlaista joustavaa raudoitustankoa eli helibars. Ne ovat 6 mm ja ne ottavat vastaan vetojännityksiä rakenteessa. Nämä olen upottanut tiksotrooppisella laastilla, kuten sementtipasta.
Kuten tiedätte, tulen laittamaan kaikki seinät eristämään 45mm. Samalla aion myös purkaa katon rakenteet siten, että kaikki kuorma ei ole tiiliseinien varassa.
Nyt aion saumata uudestaan kaikki ne saumat, jotka olen jyrsinyt pois, hydraulisella kalkkilaastilla NHL 3.5, jota kutsutaan myös D-laastiksi.
Limittäisliimapuun kuormituksen purkamisessa tämän ikkunan yläpuolella olen käyttänyt seuraavia kuormituksia.
Kattoon kohdistuva pistekuorma on noin 11 kN.
Yläpuolisena palkkina käytän 220×45.
Jänneväli on 820 mm. Sen pitäisi kestää noin 21 kN keskipistekuormalla. Laskettu vain murtorajalla eikä muodonmuutoksella.
Pylväiksi tulee 45×95 mm. Ne kestävät 2 m nurjahduspituudella 7,52 kN, eli yhteensä noin 15 kN.
Tässä tapauksessa pylväät ovat ne, jotka asettavat rajan. Betonia vasten olemme naulalevyttäneet kiinni 45×45 (voisi sanoa kynnys). Tämä jakaa kuormitusta hieman betonille.
Pieni päivitys.
Nyt kaikki uudet ikkunat (Elitfönster Retro) ja ovet (diplomat) on asennettu.
Seinät koostuvat 45 mm rimoista, joissa on 70 mm eristys, Isover Vario Xtra, OSB-levy sekä kipsilevy. Kylpyhuoneessa käytimme rakennusvaneria ja tavallista kipsiä. Vedeneristeenä käytetään vesieristyskalvoa ja sitten laatoitetaan.
Så här, typ 6 månader efter projektstart, blev det. Återstår ett falsat plåttak när det blir bättre väder.
Mycket problemlösning på vägen med betongberäkning, armering, laster och avlastningar, limträbalk, isolering osv.
Är ändå nöjd med de slutgiltiga lösningar jag valt. Enda sk riskkonstruktionen är taket där jag skippat luftspalt och istället kört Isover Vario Xtra. Dock har jag väldigt bra ventilation i bostaden och ångspärren är tät överallt dvs inga glipor.
Tack till alla på forumet som hjälpt mig på traven!
OBS: ca 950 000:- fattigare trots egen insats ungefär 200h.
Viimeksi muokattu:
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
