L/300 tällä laskemallasi pistemassalla voi olla hyvä alku. Se on niin lyhyt jänneväli, että jopa pienemmät HEA-palkit ovat varmasti tarpeeksi vahvoja. Kuvassa näkyy, että olet mitannut koko palkin, jännevälin tulisi olla pilarien välinen etäisyys.
Varmista vain, että kiinnität palkin kattotuoleihin ennen kuin poistat tukipuut tai ainakin ennen kuin lumi tulee
L/300 tämän jälkeenjälkeen voidaan pitää hyvänä alkuna. Se on niin lyhyt jänneväli, että pienemmätkin HEA-palkit ovat varmasti tarpeeksi vahvoja. Kuvassa näkyy, että olet mitannut koko palkin, jännevälin pitää olla pilarien välinen etäisyys.
Varmista vain, että kiinnität palkin kattotuoleihin ennen kuin poistat tunkin tai ainakin ennen lumen tuloa
Haha ihmettelen, olenko tehnyt täyden mokan.
Tänään on yksinäisen pilarin betoniperustus kooltaan 510×510mm. Eli noin 0,25 m². Kuorma maalle on sitten 51 kN/0,25~ 200 kPa. Maaperä on hiekkaa/moreenia. Joten se kestää 100-200 kPa.
Kun maksimilumikuorma on 250 kg/m², niin se asettuu 51 kN. Tämä tapahtui viimeksi 1987 siellä missä asumme, joten ei mahdotonta.
Pitäisikö minun valaa uusi perustus, esimerkiksi 1×1 m ?? Sitten se asettuisi 50 kPa maalle.
Eihän siihen mene kuin tunnin verran porata muutama rauta olemassa olevaan laattaan ja naulata muotti isomman perustuksen valamista varten.
Kustantaa vähän ja parantaa unta jatkossa..
Vie vain tunnin verran aikaa porata muutama rauta olemassa olevaan laattaan ja naulata muoto suuremman perustan valamiseen. Maksaa vähän ja antaa parempaa unta jatkossa..
Kuinka monta rautaa kummaltakin puolelta? Oletan, että jatkan 12 mm raudalla, jota on jo olemassa olevassa. Vaihtoehto on purkaa olemassa oleva ja valaa uusi, mutta ehkä se on täysin turhaa?
Pyöreä teräspilari on mielestäni erittäin hyvä idea! Se tuo selviä assosiaatioita varhaiseen teräsrakentamiseen ja sopii erinomaisesti 30-luvun ympäristöön.
Mielestäni pyöreä teräspilari on erittäin hyvä idea! Se luo selkeitä assosiaatioita varhaiseen teräsrakentamiseen ja sopii erittäin hyvin 30-luvun ympäristöön.
Olemme keskustelleet hieman kotona ja päädyimme pyöreään teräspilariin. Halkaisija todennäköisesti 76 mm. Jäljellä on vain, miten teemme perustuksen kanssa. Enemmän mielipiteitä raudasta/vahvistuksesta/uudesta valumuotista arvostetaan.
Piirustuksessa on 140mm laatta, jossa on alapuolinen ja yläpuolinen raudoitus ruudukossa, ja 300mm EPS alapuolella? miten raudoitit? Vai jääkö jotain huomaamatta? Vähän väsynyt olo...
Aiotko valaa laatan sitten?
Olisitko voinut siirtää palkin ikkunan sivulle ja upottaa teräspilarin seinään? Myöhässä nyt, tietenkin.
Piirustuksessa on 140 mm laatta, jossa on ylä- ja alaraudoitus ruudukossa. Ja 300 mm eps alla? miten raudoitit? Vai puuttuuko multa jotain? Vähän väsynyt...
Pitäisikö sinun valaa laatta sitten?
Olisitko voinut siirtää palkin ikkunan sivulle ja upottaa teräspilarin seinään? Nyt myöhässä, tietysti.
12 mm rauta. Betoni on 140 mm. Minulla ei ole EPS-solumuovia, mutta koska mitoitusohjelma vaatii EPS-solumuovia, oletin 300 mm, jotta se ei olisi pullonkaula. Betonikerroksen alla on noin 150 mm soraa, joka on tiivistetty 450 kg koneella.
Ajatuksena on, että nämä perustukset sijaitsevat uuden betonilattian alla, joka valetaan solumuovin levittämisen jälkeen joka puolelle, 100 - 250 mm kohteesta riippuen. Sitten 100 mm raudoitettua betonia lattialämmityksellä, joka kiillotetaan HTC-metodin mukaisesti.
Koko tarkoituksena on vähentää halkeamien riskiä lattiassa, jonka haluan olevan 100 % halkeamaton.
Näin olemme miettineet koko lattiarakennetta. Kyllä, olisimme voineet valaa koko lattian yhtenä kappaleena ja silti vahvistaa betonia alttiissa kohdissa. Silloin olisimme myös saaneet nämä alapohjat eristettyä alhaalta. Mutta uskomme, että tämä on paras ratkaisu halkeamien välttämiseksi lattiassa. Nyt lattia on täysin eristetty muista rakenteista, mistä pidän. Pilarit tulevat näkyviin lattialla, ilman levyä ja pultteja.
Tänään valettu perustusta yhdelle pilareista suuremmaksi.
0,25 neliömetristä 1 neliömetriin.
Maaperän paine on nyt 51kN/1neliömetri= 51kPa.
Tuntuu turvalliselta.
Päivitys: juuri nyt menossa on seinän tiilimuurin jyrsintä/uudelleen saumaus, joka jää näkyviin. Se osa, joka ei jää näkyviin, verkotetaan ja rapataan. On äärimmäisen aikaavievää hakata/jyrsiä pois vanhaa rappausta, joten riittää, että yksi seinä jää näkyväksi tiiliseinäksi, mutta siitä tulee hieno, kun se on valmis.
Pajapaja valmistaa KKR-pilareita käytettäväksi liimapuupalkin tukena. Ankkurointi betoniperustuksiin. Valmistuu ensi viikon torstaina. Kun ne ovat paikoillaan, voimme vihdoin keskittyä solumuoviin, raudoitukseen ja lattian valamiseen!
Kysymys on, miten vahvistan seinärakenteet ikkunoiden ympärillä. Kattotuolien kuormat ovat huomattavasti pienemmät kuin liimapuupalkin. Puhumme noin 5 kN per kattotuolien tuentapiste. Yhteensä 9 kattotuolia.
Olimme aiemmin puhuneet junaraiteista. Kävi ilmi, että jokaisessa ikkunaruudussa on kaksi kappaletta, yksi ulkopuolella ja yksi sisäpuolella.
Ne ovat hieman ruosteisia mutta kuitenkin hyvässä kunnossa.
Pitäisikö minun vaihtaa nämä vai säilyttää ne? Vaikea nähdä, että uusi U-palkki olisi paljon parempi sinänsä.
Onko oikein ajateltu korjata saumat kuten olen ajatellut, jotta vahvistan seinää? Vai onko sekin riittämätöntä?
Eli jyrsiä 30 mm, asettaa ruostumaton teräs vahvikkeeksi, kuten ruostumatonta harjaterästä 6 mm L=500 mm. Katso liitteenä kuva tästä vahvistuksesta, joka on kierretty. Ajattelin muurata käyttäen https://www.finja.se/produkter/gjuta-mura-putsa-laga/murbruk-b-for-kalksandsten
En halua hieroa suolaa haavoihin, mutta miksi ei alun perin tilattu täyspitkää palkkia?
Tuntuu siltä, että nyt joudut kuluttamaan aika paljon rahaa sen sijaan, että olisit konsultoinut rakennesuunnittelijaa ennen kuin aloitit?
Ongelmana on varmistaa, minkä kuorman tiili raiteen alla kestää, mutta voisitko ehkä asentaa vkr/kkr ikkunanpuolelle tai ehkä valaa pystyssä olevan pilarin?
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
Hallonbåten sanoi:
