19 927 lukukertaa ·
71 vastausta
20k lukukertaa
71 vastausta
Pinta vs Puu
Jäsen
· Östergötland
· 2 144 viestiä
Ha ha... kaikki on katsojan silmässä... mutta onhan se mukavaa, että on monimuotoisuutta, tylsää jos kaikki talot näyttäisivät samanlaisilta...Vilma sanoi:
kalleanka70 sanoi:
Kalle Anka mikä tuo TÄMÄN talo on??? Yritin palata linkkiä, mutta en ymmärrä sanaakaan finksa... Mutta se oli todella tyylikäs talo! Vinkkejä kiitos!
Jäsen
· Östergötland
· 2 144 viestiä
Hyvää Päivää! Vai et osaa suomea....luulin sen olevan yleissivistystäfia_mstd sanoi:
Isäni väittää, että on hankalaa, jos kuollutta materiaalia (=kalkkilaasti) on elävän materiaalin (=puu) päällä sen sijaan, että laasti olisi muun kuolleen materiaalin, kuten kiven tai betonin, päällä. Me suunnittelemme myös rappausjulkisivua... Mutta eikö rappausjulkisivulle saa takuuta? Mielestäni 20 vuotta pitäisi olla kohtuullista, että se kestää kuitenkin!
Kun käytetään Optirocin osoittamaa raudoitusta ja kiinnikkeitä, pitäisi toimia rappauksen kanssa puujulkisivulla (niin sanottu revertering). Puun ja rappauksen välissä on myös rappausalusta (kova mineraalivilla).
Kiinnikkeet ovat tosi kalliita (yli 10 euroa kappale) ja ne ottavat vastaan puun liikkeet. Kiinnike koostuu metallikulmasta, vaijerista ja silmukasta.... Luultavasti vaijeri, joka joustaa kaikkiin suuntiin, ottaa liikkeet vastaan.
Ei silti voi sanoa, etteikö silti voisi mennä pieleen.
Paskaa sisään, paskaa ulos, kuten sanotaan.
Jos on rappauksen tehnyt väärin, voi kaikki pudota alas. Toivon itse, että olemme tehneet kaiken taiteen sääntöjen mukaan - muuten joudumme katumaan vuodessa...
ps. Ennen vanhaan ei käytetty hienoja julkisivukiinnikkeitä, vaan kiinnitettiin raudoitusmatto (ruostumaton kanaverkko) nitojilla, ja onhan monia sellaisia taloja, joissa rappaus toimii edelleen. Meidän talo oli rapattu tällä tavalla, mutta purimme sen kerroksen lisäyksen vuoksi. Halusimme myös samalla eristää talon, kun olimme työn touhussa.
EDIT
Tässä on pdf Röd-julkisivukiinnikkeestä, jota käytetään:
http://www.optiroc.se/optibas/pdf/serpo311.pdf
Kiinnikkeet ovat tosi kalliita (yli 10 euroa kappale) ja ne ottavat vastaan puun liikkeet. Kiinnike koostuu metallikulmasta, vaijerista ja silmukasta.... Luultavasti vaijeri, joka joustaa kaikkiin suuntiin, ottaa liikkeet vastaan.
Ei silti voi sanoa, etteikö silti voisi mennä pieleen.
Paskaa sisään, paskaa ulos, kuten sanotaan.
Jos on rappauksen tehnyt väärin, voi kaikki pudota alas. Toivon itse, että olemme tehneet kaiken taiteen sääntöjen mukaan - muuten joudumme katumaan vuodessa...
ps. Ennen vanhaan ei käytetty hienoja julkisivukiinnikkeitä, vaan kiinnitettiin raudoitusmatto (ruostumaton kanaverkko) nitojilla, ja onhan monia sellaisia taloja, joissa rappaus toimii edelleen. Meidän talo oli rapattu tällä tavalla, mutta purimme sen kerroksen lisäyksen vuoksi. Halusimme myös samalla eristää talon, kun olimme työn touhussa.
EDIT
Tässä on pdf Röd-julkisivukiinnikkeestä, jota käytetään:
http://www.optiroc.se/optibas/pdf/serpo311.pdf
En usko, että on erityisen yleistä, että asiat menevät pieleen.
Näin on tehty jo monta vuotta, jopa vanhoissa hirsimökeissä.
Yllä oleva esimerkki vain valaisee, että asiat VOIVAT mennä pieleen.
Mutta eihän se ole täysin tuntematonta...
Näin on tehty jo monta vuotta, jopa vanhoissa hirsimökeissä.
Yllä oleva esimerkki vain valaisee, että asiat VOIVAT mennä pieleen.
Mutta eihän se ole täysin tuntematonta...
Todella helppo - kompressori, väri, väriruisku tarvitaan. Kompressorin ja väriruiskun vuokraa muutamalla sadalla. Väri maksaa pari tuhatta taloon.
Sitten täytyy peittää ikkunat, räystäät ja perustus sekä maalata silloin, kun ei tuule - muuten naapuri saattaa olla vihainen, kun hänen autonsa on täynnä syövyttävää maalia
(JOS saat maalia ikkunapellille/ikkunaan, täytyy maali poistaa mahdollisimman pian, sillä maali syöpyy kiinni. Muuten jää rumia pysyviä jälkiä.)
Sitten täytyy peittää ikkunat, räystäät ja perustus sekä maalata silloin, kun ei tuule - muuten naapuri saattaa olla vihainen, kun hänen autonsa on täynnä syövyttävää maalia
(JOS saat maalia ikkunapellille/ikkunaan, täytyy maali poistaa mahdollisimman pian, sillä maali syöpyy kiinni. Muuten jää rumia pysyviä jälkiä.)
Jäsen
· Östergötland
· 2 144 viestiä
Se kestää paljon paremmin kuin maali puussa. Ne ovat erilaisia maalilajeja. Itse värisävyn elinikä on yli 20 vuotta. Jos sinulla on vaalea väri, jopa pidempään. Meillä on tänään terrakotanvärinen talo (rapattu 1990), ja ainoa havaittava muutos on, että joihinkin osiin on tullut hieman levää, mutta tämän voi kuitenkin pestä pois, mutta olen liian laiska tekemään sen. Maalattujen osien väri, erityisesti aurinkoisella puolella, on "laimentunut" huomattavasti saman ajanjakson aikana.
Onhan varmasti laitettu rappausta puutaloihin aina. Asuin 80-luvulla vanhassa 1700-luvun pappilassa, joka oli tehty hirrestä, ja ulkopuolella oli kaislaa ja rappausta. Mutta onhan siinä tietysti jonkinlainen ero hirsien ja lankkujen välillä. 
Ystävällisin terveisin
David
Ystävällisin terveisin
David
Kaikki riippuu käsityöläisestä mielestäni.
Kuten joku sanoi, puutaloja on rapattu jo ikimuistoisista ajoista hyvin tuloksin, samalla kun rappaukset kivitaloissa putoavat alas tämän tästä muualla.
Kuten aina, on tärkeää tietää mitä tekee eikä fuskaa missään vaiheessa. Huono alustan puhdistus voi saada koko paketin romahtamaan, esimerkiksi.
En tiedä mitään siitä, ovatko uudet menetelmät puutalojen rappaamiseen hyviä vai huonoja, mutta niin kauan kuin on takuita, täytyy uskaltaa kokeilla.
Rapattujen julkisivujen värin vaihtaminen ei ole "helppoa kuin mikä". Pikemminkin "ei niin himskatin vaikeaa".
Kuten joku sanoi, puutaloja on rapattu jo ikimuistoisista ajoista hyvin tuloksin, samalla kun rappaukset kivitaloissa putoavat alas tämän tästä muualla.
Kuten aina, on tärkeää tietää mitä tekee eikä fuskaa missään vaiheessa. Huono alustan puhdistus voi saada koko paketin romahtamaan, esimerkiksi.
En tiedä mitään siitä, ovatko uudet menetelmät puutalojen rappaamiseen hyviä vai huonoja, mutta niin kauan kuin on takuita, täytyy uskaltaa kokeilla.
Rapattujen julkisivujen värin vaihtaminen ei ole "helppoa kuin mikä". Pikemminkin "ei niin himskatin vaikeaa".