Minulla on 8"*8" palkki, jonka aion käyttää seinän alusrakenteena. Toisessa päässä olevana tukena minulla on (ajatellusti) 95*95 tolppa, toisessa päässä muurattu tiiliseinä, joka kulkee ikään kuin rinnakkain palkin kanssa. Leveys on yhden tiilen leveys, eli noin 120 mm. Mietin, että palkki on huomattavasti leveämpi kuin tukipisteet; muurilla palkki on noin 40 mm leveämpi kuin muuri kummallakin puolella. Tolpalla ero on hieman yli 50 mm. Pohdin, pitäisikö minun tehdä uria palkkiin tolpan ja muurin kohdalle saadakseni mahdollisimman vakaan alustan ja välttääkseni palkin kallistumista tuelle (mikä sinänsä voisi olla epätodennäköistä), vai olisiko olemassa jokin toinen tapa tehdä se. En halua suurentaa tolpan mittoja, sillä haluan, että tolppa näkyy mahdollisimman vähän. Suuri osa siitä katoaa, kun verhoilen epätasaisen seinän. Kommentteja ja vinkkejä kaivataan. 
(ps. teksti ei käsittele kuvassa olevaa palkkia ) Näin näyttää muurin tukipiste:
(ps. teksti ei käsittele kuvassa olevaa palkkia ) Näin näyttää muurin tukipiste:
Sinun ei tule ottaa palkkia pois, koska se heikentää sen päätä. Voit leventää tukea asettamalla säännön poikittain palkin alle. Puu kantaa eri tavalla kuorman suunnasta riippuen. Minulla oli samanlainen ongelma liimapuupalkin kanssa, mutta niillä valmistajilla on helpommin käytettäviä laskentaohjelmia.
Kiitos siitä! Mutta miten eroaa laittaa palkki poikittain tuelle verrattuna siihen, että palkki asetetaan suoraan päälle? Pitäisi tulla sama kuormitus palkille kuin se olisi palkilla ilman palkkia? Vai onko kyse siitä, että asetetaan palkki niin, että kuidun suunta menee poikittain tuen yli=kestävämpi?
Riittääkö 45 mm syvä tuki, kun palkki on noin 380 cm pitkä? Mietin, voiko tehdä tuen hirsiseinälle vaakasuoralla palkilla, joka on saman levyinen kuin palkki, ja tukea sitä yhdellä tai kahdella 45*95, jotka seisovat lattiarakenteella ja ruuvataan hirsiseinään. Voiko se olla riittävä kantamaan kuormat?
Riittääkö 45 mm syvä tuki, kun palkki on noin 380 cm pitkä? Mietin, voiko tehdä tuen hirsiseinälle vaakasuoralla palkilla, joka on saman levyinen kuin palkki, ja tukea sitä yhdellä tai kahdella 45*95, jotka seisovat lattiarakenteella ja ruuvataan hirsiseinään. Voiko se olla riittävä kantamaan kuormat?
Ilman tietoa siitä, kuinka suuria laakerivoimat (puristuskuormat) tukikohdissa ovat, ei voi vastata viimeiseen kysymykseesi. Eli kuinka suuri linjakuorma lepää palkin päällä jaettuna kahdella (2).
Sinulla on myös pylvään kohdalla huomioitava, että puristus otetaan vastaan samansuuntaisesti kuitujen kanssa (mikä on täysin okei), mutta kohtisuoraan kuituja vastaan palkissa (mikä on huonompaa lujuusnäkökohtien kannalta).
Tiiliseinän kohdalla on huomioitava, että kulmanmuutos (painuman seurauksena palkissa) aiheuttaa murskausvaikutuksen puussa, jossa seinä loppuu/tukikohta alkaa. Siksi on parempi joko laittaa jäykempää kumia (autonrengas) palkin ja tiiliseinän väliin (paras), tai vetää laasti palkin alle viiteen senttimetriin asti antaakseen tilaa tällaiselle kulmanmuutokselle.
Ohjaukseksi palkille/pylväälle voit käyttää palan M16 kierretyspaalu, joka porataan pylvään keskelle ja annetaan kulkea viisi senttimetriä palkissa. Se ei aiheuta lujuusheikennystä.
Ohjaukseksi palkille/tiiliseinälle voit muurata parit pätkät fi 10 harjaterästä saumoihin siten, että ne menevät 10 cm palkkiin. Nämäkään eivät aiheuta lujuusheikennyksiä.
8"x8" palkki ei kaadu. Mutta jos se on homogeeninen (otettu kokonaisena puusta), on odotettava, että se saattaa ajan mittaan kiertyä ja myös haljeta säteittäisesti poikkileikkauksesta katsottuna. Siksi on parempi käyttää 2 kappaletta 4"x8" käännettävästi liimattuna (sydänpuolet on oltava ulospäin molemmissa tukeissa) ja kiinnitettyinä yhteen. Silloin puun 'sisäiset' voimat vastustavat toisiaan, jotta palkki pysyy suorana ja sydänpuoli ei halkeile samalla tavalla kuin pintapuu.
_________________
Rakentaja
Sinulla on myös pylvään kohdalla huomioitava, että puristus otetaan vastaan samansuuntaisesti kuitujen kanssa (mikä on täysin okei), mutta kohtisuoraan kuituja vastaan palkissa (mikä on huonompaa lujuusnäkökohtien kannalta).
Tiiliseinän kohdalla on huomioitava, että kulmanmuutos (painuman seurauksena palkissa) aiheuttaa murskausvaikutuksen puussa, jossa seinä loppuu/tukikohta alkaa. Siksi on parempi joko laittaa jäykempää kumia (autonrengas) palkin ja tiiliseinän väliin (paras), tai vetää laasti palkin alle viiteen senttimetriin asti antaakseen tilaa tällaiselle kulmanmuutokselle.
Ohjaukseksi palkille/pylväälle voit käyttää palan M16 kierretyspaalu, joka porataan pylvään keskelle ja annetaan kulkea viisi senttimetriä palkissa. Se ei aiheuta lujuusheikennystä.
Ohjaukseksi palkille/tiiliseinälle voit muurata parit pätkät fi 10 harjaterästä saumoihin siten, että ne menevät 10 cm palkkiin. Nämäkään eivät aiheuta lujuusheikennyksiä.
8"x8" palkki ei kaadu. Mutta jos se on homogeeninen (otettu kokonaisena puusta), on odotettava, että se saattaa ajan mittaan kiertyä ja myös haljeta säteittäisesti poikkileikkauksesta katsottuna. Siksi on parempi käyttää 2 kappaletta 4"x8" käännettävästi liimattuna (sydänpuolet on oltava ulospäin molemmissa tukeissa) ja kiinnitettyinä yhteen. Silloin puun 'sisäiset' voimat vastustavat toisiaan, jotta palkki pysyy suorana ja sydänpuoli ei halkeile samalla tavalla kuin pintapuu.
_________________
Rakentaja
Oi, oi siinä oli paljon . Aion perehtyä siihen muutaman tunnin ajan. Kiitos, varmasti tulen esittämään joitakin kysymyksiä siitä.
Parru on varmaankin vähintään 100 vuoden ikäinen, joten uskon, että se on sekä vääntynyt että haljennut valmiiksi. Minulla on nykyään kaksi yhteen liimattua 45*195, jotka kattavat 230 cm tällä paikalla, mutta haluan välttää tolpan keskellä lattiaa ja saada hieman paremmin sopivan parren, talo on yli 100 vuotta sekin.
. Aion perehtyä siihen muutaman tunnin ajan. Kiitos, varmasti tulen esittämään joitakin kysymyksiä siitä.Parru on varmaankin vähintään 100 vuoden ikäinen, joten uskon, että se on sekä vääntynyt että haljennut valmiiksi. Minulla on nykyään kaksi yhteen liimattua 45*195, jotka kattavat 230 cm tällä paikalla, mutta haluan välttää tolpan keskellä lattiaa ja saada hieman paremmin sopivan parren, talo on yli 100 vuotta sekin.
Halusin vain ilmoittaa sinulle, että 8"x8" palkilla on Wx (taivutusvastus) 1333 cm3, kun taas kahdesta yhteenliimatusta 45x195-palkista koostuvalla palkilla on Wx 570 cm3. 'Kahdeksan kertaa kahdeksan' voisi siis käytännössä kantaa lähes 3 kertaa enemmän kuin nykyinen palkkisi, mutta näin ei ole. Sinun on otettava huomioon 'kahdeksan kertaa kahdeksan' halkeamat, jolloin efektiivinen poikkileikkaus pienenee huomattavasti, samoin Wx. Jos lisäksi 'kahdeksan kertaa kahdeksan' puun laatu on huonompi kuin nykyisen 2x4,5x19,5-palkin, se vaikuttaa myös negatiivisesti kantavuuteen. Kokonaiset tukit luokitellaan yleensä alimpaan lujuusluokkaan, koska tukin oksat voivat kasvaa rakenteen ytimeen asti, mikä ei ole nähtävissä kokonaisessa tukissa. Siksi alhaisin lujuusluokka. Sen sijaan sahatusta 45x195 voi erinomaisesti nähdä, onko siinä läpikulkevaa oksaa (heikennys) vai onko kyseessä vain reunaoksa (joka myös heikentää lujuutta, mutta eri tavoin riippuen siitä, missä ja miten oksa sijaitsee) tai onko se oksaton (korkein lujuusluokka).
Samalla nostat spv. 2,3 m:stä 3,8 m:iin, mikä lisää momenttia (taivutus) huomattavasti enemmän kuin Wx:n mitan muutoksen korotus. Kun molemmissa tapauksissa lasketaan alimman lujuusluokan mukaan, Mmax (maksimikulman) kasvu on peräti 42%, jos q/m (kuorma/meter palkki) on yhtä suuri molemmissa tapauksissa. Se ei todennäköisesti ole, koska 3,8 m pitkä palkki kuormittuu enemmän yläpuolella olevasta osasta kuin 2,3 metrinen. Tuplasti enemmän on todennäköistä, mikä tapauksessa korvaisi Wx:n kasvun, vaikka otettaisiin huomioon 'kahdeksan kertaa kahdeksan' halkeamien muodostuminen. Mutta... silloin ei ole otettu huomioon pitkän aikavälin muodonmuutosta (jatkuva taipuma) Ymax. Se voi olla korkeintaan 1/400 spv:stä eli 9,5 mm keskellä 3,8 m spv:llä. Luulen siis, että Ymax määrittelee mitat tapauksessasi.
_________________
Rakentaja
Samalla nostat spv. 2,3 m:stä 3,8 m:iin, mikä lisää momenttia (taivutus) huomattavasti enemmän kuin Wx:n mitan muutoksen korotus. Kun molemmissa tapauksissa lasketaan alimman lujuusluokan mukaan, Mmax (maksimikulman) kasvu on peräti 42%, jos q/m (kuorma/meter palkki) on yhtä suuri molemmissa tapauksissa. Se ei todennäköisesti ole, koska 3,8 m pitkä palkki kuormittuu enemmän yläpuolella olevasta osasta kuin 2,3 metrinen. Tuplasti enemmän on todennäköistä, mikä tapauksessa korvaisi Wx:n kasvun, vaikka otettaisiin huomioon 'kahdeksan kertaa kahdeksan' halkeamien muodostuminen. Mutta... silloin ei ole otettu huomioon pitkän aikavälin muodonmuutosta (jatkuva taipuma) Ymax. Se voi olla korkeintaan 1/400 spv:stä eli 9,5 mm keskellä 3,8 m spv:llä. Luulen siis, että Ymax määrittelee mitat tapauksessasi.
_________________
Rakentaja
Jos tiivistän vastauksesi, niin tulkitsen ne niin, että palkin lisääntynyt koko kompensoi lisääntyneen kuormituksen/momentin, edellyttäen, että nykyinen palkki kuormitetaan suhteessa sen mittoihin. Mitä minun tulee huomioida ensisijaisesti, on jatkuva taipuma.
Luulen, että tunnen oloni hieman varmemmaksi tästä asiasta nyt, erityisesti koska alun perin en ollut täysin varma siitä, oliko aiemmin purettu seinä todella kantava. Kolmen metrin pituinen seinä oli alun perin rinnakkainen rakennuksen pitkän sivun kanssa, kaksi metriä päässä yhdestä pitkästä sivusta, 3,70 metrin päässä toisesta, mutta se oli rakennettu pontatuista laudoista, joiden mitat olivat 3/4" * 4", naulattu ohuelle rungolle 2"*3", lisäksi siinä oli oviaukko ilman erityistä tukilistaa. Se, mikä sai minut vaihtamaan sen palkkiin, oli että seinän yläpuolella kulkee kaksi kerroslattian palkkia 6"*6" c/c noin 120 cm. Näitä vastaan, yläpuolella, kulkee tänään uusien kattoristikoiden alusrakenne, jotka on kiinnitetty uusiin palkkeihin joka risteykseen liimaruuvatuilla 45*45.
1000 kiitosta kattavasta vastauksesta!
Luulen, että tunnen oloni hieman varmemmaksi tästä asiasta nyt, erityisesti koska alun perin en ollut täysin varma siitä, oliko aiemmin purettu seinä todella kantava. Kolmen metrin pituinen seinä oli alun perin rinnakkainen rakennuksen pitkän sivun kanssa, kaksi metriä päässä yhdestä pitkästä sivusta, 3,70 metrin päässä toisesta, mutta se oli rakennettu pontatuista laudoista, joiden mitat olivat 3/4" * 4", naulattu ohuelle rungolle 2"*3", lisäksi siinä oli oviaukko ilman erityistä tukilistaa. Se, mikä sai minut vaihtamaan sen palkkiin, oli että seinän yläpuolella kulkee kaksi kerroslattian palkkia 6"*6" c/c noin 120 cm. Näitä vastaan, yläpuolella, kulkee tänään uusien kattoristikoiden alusrakenne, jotka on kiinnitetty uusiin palkkeihin joka risteykseen liimaruuvatuilla 45*45.
1000 kiitosta kattavasta vastauksesta!