Muunna liimapuupalkki teräspalkiksi

[scorp1on]

Se ei pelaa

Alkuperäinen kysymys koskee poikkileikkausta, ei koko rakennetta. Kysymyksessä oleva teräspoikkileikkaus on vahvempi kuin liimapuupalkki poikkileikkaustasolla. Ehkä jos aloitat analysoida hyvin epärealistisia tapauksia, voi liimapuupalkki olla parempi, esim. jos HEA-profiilia kuormitettaisiin paljon vääntöllä niin että PALJON kiertymistä tapahtuu.

Sitten, jos alkaa poistaa pilareita ja tehdä muita muutoksia, tulee tietysti uusi kysymys, koska on tarkasteltava koko rakennetta.

Ymmärrän, että TS haluaa "vastaavan palkin", mutta kuten sanottu, tarvitaan enemmän tietoa sopivan vastauksen antamiseksi.

 

[crazytok]

Se on palkki, joka kulkee tässä tolppien välillä, jonka haluan vaihtaa välttyäkseni yksinkertaisesti tolpan olemiselta keskellä. Tarvitsen silloin tietysti myös vaihtaa itse tolppa johonkin vahvempaan.

 

[Stefan1972]

Jos aiot korvata liimapuupalkin, jolla on tänään tuki keskellä, jollain, joka selviää tästä ilman tukea, siitä tulee huomattavasti vahvempi palkki materiaalista riippumatta. Tuolla pituudella ja ilman tukea täytyy myös ottaa huomioon teräspalkin oma paino. En ole konstruktööri, mutta voisin kuvitella, että tarvitset aluksi kaksi kertaa niin korkean palkin.

 

[crazytok]

Jos vaihdan teräspalkkiin, sen tuskin tarvitsee olla kaksin kerroin korkea kuin nykyään.

 

[Utsliten och utdömd]

Jos vaihdan teräspalkkiin, se tuskin tarvitsee olla kaksinkertainen korkeudeltaan kuin tänään.

Ei, mutta jos poistat keskimmäisen kohdan, se ei todennäköisesti ole pienempi myöskään. Eli yksi kahdesta 6 metrin pätkästä, jotka sinulla on, ei todennäköisesti riitä, jos haluat poistaa tolpan.

 

[crazytok]

Ei, sen voin ostaa.

On varmaan yhtä hyvä valita IPE-palkki, joka on 220 korkea, niin se sopii enemmän tai vähemmän suoraan, maksaa vain 3000kr 6 metrille, joten ei paljon rahaa riideltäväksi.

Seuraava kysymys onkin, mitä tolppaa pitäisi käyttää. Ehkä käyttää HEA-palkkia 100, joka päällystetään puulla?

Sitten sen pitäisi kestää elefantti katolla, jos sellainen päättäisi kiivetä ylös…

 

[Stefan1972]

Minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä, miten palkki toimii. Vain siksi, että se on metallia, ei se ole jäykkä. Etenkään, kun niillä on vähän pituutta. Mitä paksumpia ne ovat, sitä raskaampia ne myös ovat....

 

[a_w]

Ei siinä ole mitään ostettavaa.

On varmaan yhtä hyvä siirtyä IPE-palkkiin, joka on 220 korkea, joten se sopii enemmän tai vähemmän suoraan, maksaa vain 3000kr 6 metrille, joten ei paljon rahaa riidellä.

Seuraava kysymys on, mitä olisi hyvä käyttää pilarina. Ehkä käyttää HEA-palkin 100, joka verhoillaan puulla?

Sitten se varmasti kestää elefantin katolla, jos se kiipeää ylös…

Laskin nopeasti taskulaskimella ja taivutusmomentin kapasiteetti kasvaa 6-kertaiseksi, kun taas ulkoinen taivutusmomentti (kuormasta) kasvaa 4-kertaiseksi. Joten voit nukkua rauhassa IPE 220:lla. Älä unohda hitsata päätylevyjä profiiliin tai jäykisteitä tuilla (alalla on tapana tehdä niin, vaikka siitä voidaan keskustella, onko se aina välttämätöntä).

Pilareiden osalta, suosittelen lataamaan Tibnorin suunnittelutaulukot. Niiden avulla voit saada käsityksen siitä, mitä tarvitset. Nämä ovat kuitenkin voimassa vain, kun kuormitat niitä normaalivoimalla (pystysuora kuorma), eli ei esimerkiksi tuulta seinistä, jotka ovat yhteydessä pilariin.

- nurjahuspituus voi olla pilarin pituus
- kuorman voit laskea seuraavasti: (1,2×katon omapaino+1,5×lumikuorma)×kuorma-alue, joka menee kullekin pilarille
- esimerkiksi: jos omapaino on 0,50 kN/m2, lumivyöhyke 1.5 ja kuormitettu alue 10 m² kullekin pilarille, saat kuorman: (1,2×0,50+1,5×1,5)×10=30 kN
- Taulukosta näkee, että HEA100, jolla on 3 m nurjahuspituus, kestää 465 kN

Onnea!

 

[a_w]

Laskin nopeasti ja momentin kapasiteetti kasvaa kertoimella 6, kun taas ulkoinen momentti (kuormituksesta) kasvaa kertoimella 4. Joten voit nukkua rauhassa IPE 220:lla. Älä unohda hitsata päätylevyjä profiiliin tai välilevyjä tuennassa (alan standardi, että niin yleensä tehdään, mutta voidaan keskustella, onko se aina tarpeellista).

Pilarit osalta on vinkki ladata Tibnorin rakennetatabellit. Sitten voit itse saada käsityksen siitä, mitä tarvitset. Kuitenkin nämä ovat voimassa vain, kun niihin kohdistuu normaalivoima (pystysuuntainen kuorma), eli ei tuulta esimerkiksi seinistä, jotka on liitetty pilariin.

- nurjahdyspituuden voit asettaa pilarin pituuteen
- kuorman voit laskea seuraavasti: (1,2xkaton omapaino+1,5×lumikuorma)×area kuorma, joka kohdistuu kuhunkin pilariin
- esimerkiksi: omapainolla 0,50 kn/m2, lumialueella 1.5 ja kuormitetulla alueella 10 m² kullekin pilarille saat kuorman: (1,2×0,50+1,5×1,5)×10=30 kN
- Taulukosta voidaan nähdä, että HEA100 nurjahdyspituudella 3 m kestää 465 kN

Onnea matkaan!

Muuten, älä unohda vahvistaa myös anturoita. Jos varmistat, että perustusten kokonaismassa ja pinta-ala säilyvät samoina, niin olet turvassa sielläkin.

 

[crazytok]

Suuri kiitos avusta!

Joten pärjään oikeastaan liimapuupylväällä 115x115 GL30C-laatuisena, joka Ruotsin puuoppaan mukaan kestää 135kN.

Jos lähden seuraavasta...

Kattoalue noin 22 m².
Kattotiilet painavat 51 kg/m² + omapaino katto muuta noin 1000 kg/22m² = 45,5 kg/m²
Kokonaisomapaino katto siis noin 96,5 kg/m²

Jos seuraan laskelmaasi, se on:
(1,2x0,95+1,5x1,5)x22= 74,6kN

Hyvin ajateltu valun suhteen, helppo unohtaa!
Se on iso kimpale, jonka betonikuorma-auto kerran laski rakennusvaiheessa. Joten sen pitäisi olla kunnolla tukeva!

Olen kyllä enemmän huolissani itse pylväskengästä. 🤔

 

[a_w]

Suuri kiitos avusta!

Eli pärjään oikeastaan liimapuupylväällä 115x115 gl30c-laatua, joka Ruotsin puuoppaan mukaan kestää 135kN.

Jos lähden seuraavasta…

Kattoala noin 22 neliömetriä.
Kattotiilet painavat 51kg/m2 + Rakenteet ym. painavat noin 1000kg/22m2 = 45,5kg/m2
Yhteensä omapaino katolle siis noin 96,5kg/m2

Jos seuraan laskentamalliasi, se on siis:
(1,2x0,95+1,5x1,5)x22= 74,6kN

Hyvin ajateltu valussa, helppo unohtaa!
Se on iso möhkäle, jonka valubussi on kerran jättänyt sinne rakennusvaiheessa. Joten tämän pitäisi olla oikein vakaa!

Olen enemmän huolissani itse pylväskenkästä. 🤔

Arvelen, että kuormasta menee noin 22/4=5,5 neliömetriä kullekin pylväälle (puolet seinälle ja loppuosa jakaantuu pylväiden kesken). Joten mitoitettu kuorma on noin 1/4 siitä, mitä laskit.

Kuitenkin en käyttäisi liian heikkoja pylväitä, vaikka se olisi mahdollista, koska:
- näyttää epäsopivalta
- tarvitaan lujuutta, kun peruutat niihin autolla
- jos tulevaisuudessa haluat naulata muutamia seiniä
- voi olla vaikeaa kiinnittää palkki niihin.

On tärkeää miettiä, että liitos puupylvään ja palkin välillä vaatii paljon huomiota, koska sen on pystyttävä siirtämään nostovoimat katolta, kun tuulee voimakkaasti. Muuten katto lentää pois (teoriassa ainakin).

 

[petterovski]

Alkuperäinen kysymys koskee poikkileikkausta eikä rakennetta kokonaisuutena. Kyseinen teräspoikkileikkaus on vahvempi kuin liimapuupalkki poikkileikkaustasolla. Ehkä jos ryhdytään analysoimaan hyvin epärealistisia tapauksia, liimapuupalkki voi olla parempi, esimerkiksi jos HEA-profiilia kuormitetaan paljon vääntymällä, niin että syntyy PALJON kaartumista.

Kun sitten aloitetaan pilareiden poistaminen ja tehdään muita muutoksia, on tietenkin kyseessä uusi kysymys, jolloin on katsottava koko rakennetta.

Käsitteiden sekaannusta! Mitä teräs-poikkileikkausta tarkoitat olevan vahvempi? 90x225 poikkileikkauksella on suurempi inertiamomentti kuin esimerkiksi HEA100 tai IPE120 poikkileikkauksella. Palkin poikkileikkauksella ei ole mitään tekemistä palkin materiaalin kanssa. Sen sijaan palkin jäykkyys on poikkileikkauksen ja elastisuusmoduulin tulos. Ja teräksen E-moduuli on 15-20 kertaa suurempi kuin liimapuussa taivutuksessa.

Palo kuormitustapaus! Älä unohda, että teräs on usein suojattava tulelta jollakin tavalla.

 

[a_w]

Käsitteellinen sekaannus! Mikä teräspoikkileikkaus on mielestäsi vahvempi? 90x225 poikkileikkauksella on suurempi hitausmomentti kuin esimerkiksi HEA100:n tai IPE120:n poikkileikkauksella. Palkin poikkileikkauksella ei ole mitään tekemistä palkin materiaalin kanssa. Kuitenkin palkin jäykkyys on sekä poikkileikkauksen että kimmokertoimen tuote. Ja E-moduuli teräkselle on 15-20 kertaa suurempi kuin liimapuulla taivutuksessa.

Paloaltistus! Älä unohda, että terästä on usein suojattava jollakin tavalla palolta.

Käsitteellinen sekaannus! Tarkoittin eroa poikkileikkaustason ja elementtitason (epävakausilmiöt) tarkastusten välillä.

 

[petterovski]

Käsitteiden sekaannus! Tarkoitin eroa kontrollien välillä poikkileikkaustasolla ja elementtitasolla (epävakausilmiöt)

Suuret kiitokset avusta!

Eli pärjään oikeastaan liimapuutolpalla 115x115 gl30c-laadulla, joka ruotsalaisen puuoppaan mukaan kestää 135kN.

Jos lähden seuraavasta…

Kattoalue noin 22m².
Kattotiilet painavat 51kg/m² + omapaino katto muut noin 1000kg/22m² = 45,5kg/m²
Yhteensä omapaino katto siis noin 96,5kg/m²

Jos seuraan laskelmaasi, se on siis:
(1,2x0,95+1,5x1,5)x22= 74,6kN

Hyvin mietitty valun suhteen, helppo unohtaa!
Se on iso klöntti, jonka valurekka kerran asetti rakennuksen yhteydessä. Joten tämän pitäisi olla kunnolla tukeva!

Olen ehkä enemmän huolissani itse tolppakengästä. 🤔

Tuet ovat laskentaraportissa useille kuormituskombinaatioille. En tiedä mitä merkinnät raportissa tarkoittavat, mutta suurin on "LK K Max". 11152 + 21612 + 11179 = 43943 N
Jos poistat keskimmäisen pilarin, tämä jakautuu periaatteessa tasaisesti kahdelle jäljelle jäävälle pilarille: 43943 / 2 = 21972 N = 21,98 kN per pilari.