tommib
Minulla ei ole kokemusta mistään tästä, mistä puhutte, enkä osaa laskea taipumia ja vastaavia. Tästä huolimatta ajattelin ehdottaa jotain, jota en ole nähnyt kenenkään muun ottavan esille.

Voisiko kannen rakentaa kaksiosaisena yksikkönä? Ensin työnnetään (automaattisesti) kolme sopivaa teräsputkea/palkkia altaan yli pitkältä sivulta ja kiinnitetään vastakkaisen pitkälle sivulle. Näiden tarvitsee silloin kantaa vain oma painonsa, kun ne työnnetään ulos. Tämän jälkeen, kun palkit ovat lukittuneet vastakkaisella puolella, allaskatto työnnetään niiden päälle. Palkkien välinen jänneväli on silloin reilut kaksi metriä, mikä on huomattavasti miellyttävämpi kuin kahdeksan.

Tämän haittapuolet ovat
1. Huomattavasti monimutkaisempi mekaniikka
2. Pitkällä sivulla täytyy olla aukkoja, joissa palkit ovat
3. Ehkä vaikein ongelma, onko kiinteällä puolella tilaa palkille "ylimääräisen pituuden" kanssa? Vaikka se kantaisi vain omaa painoaan, se ei ole merkityksetön ja se pyrkii kaatumaan altaaseen.
 
  • Tykkään
richardtenggren
  • Laddar…
D Derbyboy sanoi:
yksi tarkennus….

Jos käytät kolmea kantopalkkia (jänneväli 220 cm kantopalkkien välillä) rakenteessasi, pärjäät 45x170 lattianiskalla.

Jos käytät kahta kantopalkkia (jänneväli 440 cm kantopalkkien välillä) rakenteessasi, ET EHDOTTOMASTI pärjää 45x170 lattianiskalla.
Nyt olen menossa T-palkkiin ratkaisuna. Silloin tulee 1 palkki eteen, sitten vaihdetaan lattianiskat 170*45 4 m pituuteen.

En pärjääkö edes jos lattianiskojen välillä on cc 45 ja jos vahvistaa joka toisen 3 mm teräksellä?
 
Huggedugge1 Huggedugge1 sanoi:
Meillä oli täällä hitsaaja yhdestä firmasta. Hänellä oli sovellus ja hän syötti siihen paljon muuttujia, ja sanoi, että tarvitsin HEA 250:n. Hän itse piti sitä kömpelönä ja sanoi, että pitäisi olla sujuvampia ratkaisuja.
Ehkä hänellä oli tiukemmat vaatimukset taipumalle tai muulla tavalla tiukemmat vaatimukset, joten en halua väittää, että hän oli väärässä.
 
  • Tykkään
Huggedugge1
  • Laddar…
tommib tommib sanoi:
Minulla ei ole kokemusta mistään tästä mistä puhutte, enkä voi laskea taipumaa ja vastaavaa. Tästä huolimatta ajattelin esittää ehdotuksen, jota en ole nähnyt kenenkään muun esittävän.

Voisiko kannen rakentaa kaksivaiheisena yksikkönä? Ensin työntyy (automaattisesti) kolme sopivaa teräsputkea/palkkia altaan yli pitkästä sivusta ja kiinnittyy tuen vastakkaiselle pitkälle sivulle. Näiden tarvitsee silloin kantaa vain oma painonsa, kun ne työntyvät ulos. Tämän jälkeen, kun palkit ovat lukittuneet vastakkaiselle puolelle, altaan katto työnnetään näiden yli. Palkkien väliin jäävä jänneväli on silloin reilut kaksi metriä, huomattavasti mukavampaa kuin kahdeksan.

Haittoja tämän kanssa ovat
1. Paljon monimutkaisempi mekaniikka
2. Pitkällä sivulla täytyy olla reikä, johon palkit tulevat
3. Ehkä vaikein ongelma, onko kiinteällä puolella tilaa "ylipitkälle" palkille? Vaikka se kantaa vain oman painonsa, se ei ole merkityksetön ja se haluaa kaatua altaaseen.
Vau, kuulosti melko edistyneeltä. Allas on tehty betonista, joten siihen ei voi tehdä muutoksia. Ymmärsinkö oikein?

Kolme sivua seisoo vahvistetulla terassilla. Kansi rullataan "terassin" alle, joka on noin 3 m. Silloin kannesta tulee askelma. Joten mitään tilaa yli 3 m ei ole.
 
D
Huggedugge1 Huggedugge1 sanoi:
Nyt olen päätynyt ratkaisuun T-palkilla. Silloin tulee yksi palkki eteen, sitten vaihdetaan lattia 170*45, 4 m pituuksilla.

Kestääkö se edes 45 cm välein lattian välillä, jos joka toista vahvistetaan 3 mm levyllä?
Ei, sitä en TODELLAKAAN usko.
 
  • Altanpalkkirakenne ulkona, jossa näkyy palkkien mitoitus ja asennusohjeet. Valitse haluamasi poikkileikkaus laskelman tallentamiseksi.
  • Tykkään
Huggedugge1
  • Laddar…
D Derbyboy sanoi:
Ei sitä todellakaan USKO minun.
Joten sinun mielestä pitäisi lisätä myös keskivälipalkin?
 
tommib
Huggedugge1 Huggedugge1 sanoi:
Oi, se kuulosti hieman kehittyneeltä. Allas on tehty betonista, joten siihen ei voi tehdä muutoksia. Ymmärsinkö sinut oikein?

Kolme sivua seisoo vahvistetulla terassilla. Kansi rullataan "terassin" alle, joka on noin 3 m. Silloin kannesta tulee kuin porrasaskelma. Joten tilaa yli 3 m ei ole.
Ei, tarkoitin että tuet upotetaan terassiin vastakkaiselta puolelta. Jos kiinteällä puolella ei ole yli 3 m tilaa, niin se ei kuitenkaan onnistu.
 
  • Tykkään
Huggedugge1
  • Laddar…
D
Huggedugge1 Huggedugge1 sanoi:
Joten olet sitä mieltä, että minun pitäisi lisätä keskisäde myös?
En minä koettaisin kiertää keskisäteen kuin ruttoa, eli haluaisin vain valmistaa YHDEN säteen ja sitten asentaa lattian palkit koko pituudelle (440 cm).
 
  • Tykkään
Huggedugge1
  • Laddar…
D Derbyboy sanoi:
yksi selvennys….

Jos käytät kolmea kantapalkkia (jänneväli 220 cm kantapalkkien välillä) rakenteessasi, pärjäät 45x170 lattiapalkistolla.

Jos käytät kahta kantapalkkia (jänneväli 440 cm kantapalkkien välillä) rakenteessasi, ET TODELLAKAAN pärjää 45x170 lattiapalkistolla.
Nyt olen epävarmempi siitä, mitä elastisuusmoduulia puulle pitäisi käytännössä käyttää, mutta 10000 N/mm^2 (jonka Bernieberg käytti aiemmin) niin tulos ei ole itse asiassa niin huono. Saan, että 14 kappaletta rinnakkaisia (noin cc 600) 170x45 taipuisivat 5,5 mm alaspäin, kun jakautunut kuorma on 1500 kg. Sitten se tuntuisi varmasti hieman heiluvaiselta, jos kävelee keskellä. Ja mielestäni yli 4 metrin jänneväli tuntuu pitkältä.

En ole laskenut lujuutta.
 
  • Tykkään
Bernieberg ja 1 muu
  • Laddar…
E Erik Lindroos sanoi:
Palkkivaihtoehdot:

VKR 200x100x8. Painaa melko paljon (35,1 kg per metri, 9 metriä on 316 kg). Stena stål mukaan 9 metriä maksaa noin 15 kkr. @Violina mukaan sitä voi korottaa suhteellisen helposti (vaikka se pitäisi kyllä tehdä jonkun kanssa, jolla on vähän kokemusta).

IPE 200: Painotehokkain muoto (22,4 kg/m, 9 m painaa 202 kg). Stenan hinta 9 metriä noin 9 kkr. @Violina mukaan hieman hankalampi korottaa.

Erikoisvalmisteinen à la @Bernieberg. En tiedä, mitä se maksaisi, mutta hieno ratkaisu, jos se toimii.

Ruostumaton, odota 8-10 kertaa korkeampaa hintaa.

Tavallinen kontra korotettu/esitaivutettu. Minun on vaikea sanoa hintaa, mutta korotettu on hyvä useammalla tavalla. Vältät taipumisen siellä, siitä tulee vähän enemmän varaa puupalkkien taipumiseen. Koska ne tulevat taipumaan hiukan.

Lisäys: Jos 200 mm korkeus ei toimi, voit valita HEA 180. Raskas kuin VKR (35,5 kg/m), mutta vahvempi (vähemmän taipumista).
Uima-altaille käytetään yleensä haponkestävää terästä. Tiedätkö, onko Stena Stålilla sellaista levyä 3 mm, ja mitä se maksaisi? Voivatko he myös toimittaa mukautettuja pituuksia?
 
D Derbyboy sanoi:
Ei, yrittäisin kaikin keinoin välttää keskisalkoa, eli haluaisin valmistaa VAIN yhden erityisen palkin ja sitten käyttää lattian palkkeja koko pituudelta (440 cm).
Minkä kokoista palkkia käyttäisit lattiapalkkeina? Jos niitä vahvistetaan metallilevyllä?
 
D
E Erik Lindroos sanoi:
Nyt olen epävarmempi siitä, mitä elastisuusmoduulia puulle tulisi käytännössä käyttää, mutta 10000 N/mm^2 (kuten Bernieberg käytti aiemmin), ei se olekaan niin huono. Saan sen niin, että 14 samansuuntaista (n. cc 600) 170x45 taipuisivat 5,5 mm tasaisella kuormalla 1500 kg. Sitten se varmasti tuntuu hieman heiluvalta, jos kävelee keskellä. Ja minusta tuntuu pitkältä yli 4 metrin jännevälin kanssa.

En ole laskenut lujuutta.
Katso aiempi viestini (#260) taipuma 26mm 245:lle. Miten voit saada sen 5mm 170:lle??
 
D Derbyboy sanoi:
Katso viestini aiemmin, taipuma 26 mm 245:lla. Miten voit saada sen 5 mm 170:lle??
Mitä kuormaa olet käyttänyt? En näe sitä. Ja sitten minun joustavuusarvoni voi olla täysin väärä, minulla ei ole hyviä tietoja siitä.
 
D Derbyboy sanoi:
Katso aiempaa viestiäni, 26 mm:n taipuma 245:ssä. Miten saat sen 5 mm:iin 170:lle??
245 ei toimi. Minulla on 23,5 cm korkeus varaa renkaalle.
 
D
E Erik Lindroos sanoi:
Mitä kuormaa olet ajanut? En näe sitä. Ja sitten voi olla, että elasticitetsarvoni on pielessä, minulla ei ole hyviä tietoja siitä.
Käytän ohjelmaa, joka Ruotsalaisella puulla on.
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.