4 metrin välipohja kerrosten välillä, koolausapu / vinotuet?

[justusandersson]

Normi on ohjearvo, jota ei saa alittaa. EKS on erittäin huonosti ja itsenäisesti muokattu. Ongelma ei ole sisällössä vaan muodossa. Jos on, kuten minä, lähes 50 vuoden kokemus rakennusnormeista, ymmärtää sen. Ero palkissa yhdessä aukossa verrattuna kahteen aukkoon tuen yllä on se, että jälkimmäisessä tapauksessa sisäisten momenttien jakautuminen, jotka vaikuttavat lujuuteen ja taipumaan, on aivan erilainen. Palkkikenkät eivät ole ensisijainen ongelma. Uskon, että toisenlainen kantavan rakenteen suunnittelu, jolla on muun muassa useampia pienempiä liimapalkkeja, olisi antanut paremman tuloksen periaatteessa samalla kustannuksella. Tavallinen rakennuspuutavara rajoittuu siihen, ettei sitä ole saatavilla korkeammissa korkeuksissa kuin 220 mm.

 

[seniorkonsult]

justusandersson: On sama kokemus ja olen samaa mieltä, eli toisenlaista konstruktiota olisi pitänyt harkita.

 

[tobbew]

Luulen, että erilainen kantavan rakenteen muotoilu, muun muassa useammilla pienemmillä liimapuupalkkeilla, olisi tuottanut paremman tuloksen käytännössä samaan kustannukseen. Tavallista rakennuspuuta rajoittaa se, että sitä ei ole korkeampana kuin 220 mm.

Ajatteletko sen sijaan, että olisi yksi palkki keskellä ja 4 metriä pitkät koolingit, esimerkiksi kolme palkkia 2-metrisillä koolingeilla?

Tai tarkoitatko, että siellä olisi pitänyt olla risteäviä liimapuupalkkeja sen sijaan, että olisi ollut joitain koolingeista?

Jos tarkoitat ensimmäistä ratkaisua, niin se ei valitettavasti olisi koskaan onnistunut, koska alla on kahden auton autotalli, eikä keskellä "ajokaistaa" voi olla kantavia pilareita, aivan kuten autotallin portin aukon yläpuolella ei voi olla kantavaa palkkia.
Nyt on yksi palkki keskellä, koska autojen välissä oli mahdollista olla yksi pilari, jossa liimapuupalkit liitettiin kuuden metrin jälkeen.

Jos tarkoitat toista ratkaisua, niin tuo ajatus ei ole koskaan tullut mieleeni.

 

[justusandersson]

Optimaalinen ratkaisu vaatii hieman laskemista. Yksi vaihtoehto on käyttää liimapuuta 42x225 c/c 600 sen sijaan, että käytettäisiin konstruktiopuutavaraa 45x220 c/c 300. Toinen vaihtoehto on käyttää liimapuuta hieman suuremmalla mitalla suuremmalla c/c:llä ja sitten konstruktiopuutavaraa c/c 600 kohtisuoraan näihin nähden. Voidaan olettaa, että liimapuujan konstruktiopuutavaran kustannus on suhteessa niiden tilavuuteen, jota kummastakin käytetään.
Ihan eri kysymys: Etkö tarvitse suurempaa massaa taloon täyttääksesi passiivitalovaatimukset? Olisi mielenkiintoista saada koko projektin selvitys.

 

[Autodidak1]

Mielestäni sinun ei tarvitse miettiä enempää ratkaisua, cc 300 ja poikittaistuet ruuviliimatulla lastulevyllä antavat sinulle vakaat ja hyvät lattiat. Aina on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja kaikkiin teknisiin ongelmiin, joista monet ovat "oikeita". Henkilökohtaisesti käytän yleensä 45x220 ja poikittaistukia jänneväleillä jopa 4,20 (ruuviliimatulla lastulevyllä). Jos teet sen huolellisesti, ei ole ongelmia täyttää vaatimukset tällä tavalla.

 

[tobbew]

Ihan toinen kysymys: Eikö tarvitakin suurempaa massaa talossa, jotta voidaan täyttää passiivitalon vaatimukset? Olisi mielenkiintoista saada koko projektin selvitys.

En tiedä, täytämmekö vaatimukset, mutta tietyt osat talosta pitäisi ainakin olla melko hyviä.

Massa missä mielessä sitten ajattelet? Onhan se melko paljon massaa joissain osissa, katto ja seinät. Ei se kuitenkaan ole kivitalo, vaikka alakerroksessa, autotallissa ja kellarissa on paljon kiveä ja valettuja laattoja.
Käy katsomassa etthundratolv facebookissa, niin voit nähdä kaikki vaiheet koko prosessista ja suurin piirtein koko rakenteen.

 

[claan719]

Totta kai ero on!
Periaatteessa voisi ajatella, että laitetaan reglar molempiin suuntiin!
nyt se periaate ei päde, koska meillä ei ole pitkiä reglar vaan lyhyitä "kortlingar".
Liitän mukaan pienen luonnoksen, joka näyttää miten voimat kulkevat, jos "krysskolvar".
Voimat leviävät samanlaisesti, vaikka olisi kokonaisia kappaleita sijaan diagonaaleja.
- Diagonaalien etu kortlingar sijaan on todennäköisesti se, että taitava kirvesmies voi esijännittää ne.[kuva]