Ymmärrän ongelman. Kuvani I-palkki jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan, jotka hitsattiin yhteen makaamaan betonilaatan päälle. Näin pystyimme kantamaan palkin paikoilleen käsivoimin.
Jos olisimme käyttäneet terästä, olisin uskaltanut tehdä kuten sinä. Silloin voin sekä laskea hitsaukset että luottaa sen kestävyyteen. Puupalkin jatkamista en ole oppinut tekemään keneltäkään, joka osaa koulussa/ulkopuolella. Siksi en uskalla käyttää sitä käytännössä.
Mutta onko kyseessä sitten vetävä kuormitus vai? Jos kyseessä on vain ylhäältä tuleva paino, niin silloinhan ei luulisi olevan isompaa ongelmaa olla tukipisteellä liitos, eikö? Ajattelen vaan, että 16m pitkät palkit ovat kuitenkin melko "harvinaisia", jos ei nyt puhuta puhtaasta teollisesta rakentamisesta. Olen itse enimmäkseen utelias.
Olen myös utelias, olisi säästänyt meille vähintään 20 000 pelkästään tämänhetkiseen projektiin. Mutta tietämykseni ulottuu siihen, että tarvitaan momentinkestävä liitos. Eli liitos, joka siirtää momentit eri palkkien välillä. Tällainen liitos pitäisi sijoittaa siihen kohtaan, missä momentti on pienin. Koska momenttikestävän liitoksen tekeminen on vaikeaa.
Tiedän, missä kohtaa momentti on pienin. Mutta en uskalla luottaa siihen, että sijoittaisin mitään heikkoa kantavaan rakenteeseen. Koska saatan mahdollisesti olla unohtanut jotain.
Löytää nosturiautoa, joka voi kuljettaa 16 m laillisesti, tulee olemaan vaikeaa.
Miksi niiden pitää olla juuri 16 m, jos et tarvitse 16 m pitkää huonetta ilman tolppia?
Onhan olemassa teräsautoja, jotka toimittavat 24 m tavaraa nosturilla. Mutta silloin täytyy saada sellainen laite tontille ja lisäksi lähelle paikkaa, johon se pitää laittaa. Mutta onnistuminen vuokraamaan sellainen auto vaatii kyllä miehen itsensä ylittämiseen.
Nosturiauton osalta toimittajani sanoi samaa kuin sinä. Hän pystyi ratkaisemaan sen vuokraamalla erillisen nosturiauton.
Miksi, katso viesti #28.
Teräsautoa aion katsoa, onnistuuko järjestää. Olen yleensä hyvä ylipuhumaan, se on se, mitä yritän vakuutella itselleni haha.
Luultavasti saumojen välttämiseksi ja siten tarpeettoman voimakkaan palkin välttämiseksi. TS onhan kuvannut, että palkki lepää kolmella tuella, saumakohta keskimmäisen tuen päällä heikentäisi palkin lujuuden hyödyntämistä melko paljon, mikä johtaisi vahvempaan mitoitukseen kompensoimaan tätä heikennystä.
On melko vaarallista yleistää noin. Jatkuvalla palkilla saat samalla suuren yläreunamomentin, jota et saa jaetulla palkilla, ja aiheutat vaaran kiertymiselle tuen yli, jos sitä ei oteta huomioon. Oletan, että rakennesuunnittelija on mitoittanut palkin, ja silloin lähtökohtana ovat hänen antamansa edellytykset. En voi kuvitella, että se olisi laskettu yhtenä jatkuvana palkkina. On tärkeää, että saumat sijoitetaan niihin kohtiin, joissa ne on huomioitu laskelmassa.
On aika vaarallista yleistää noin. Saat samalla jatkuvalla palkilla suuren yläreunamomentin, jota et saa jaetulla palkilla, ja luot riskin vippaukselle tuen yli, jos sitä ei huomioida. Sitten oletan, että suunnittelija on mitoittanut palkin, ja silloin pätevät hänen ehtonsa. En voi kuvitella, että se on laskettu yhtenä jatkuvana palkkina. On tärkeää, että liitokset sijoitetaan laskelmissa annettuun paikkaan.
Minä olen se suunnittelija. Olen laskenut palkin yhtenä 16m pitkänä palkkina, joka lepää 3 tuen päällä. Syy, miksi tein niin, on se, että en osaa mitoittaa liitoksia puupalkkeihin (vastavalmistunut). Tiedän, että ne tulisi mieluiten sijoittaa momenttinollapisteisiin. Mutta voiko niihin käytännössä luottaa? Oletko mitoittanut sellaisia liitoksia?
Liittää parru tuen päälle olen nähnyt lukemattomia kertoja kaikissa mahdollisissa mitoissa ja se tehdään aina samalla tavalla.
Eli 2 parrua kummallakin puolella ja liimaruuvataan.
Minä olen se, joka on suunnittelija. Olen laskenut palkin yhtenä ainoana 16 metrin palkkina, joka lepää 3 tuen päällä. Syynä siihen, että olen tehnyt niin, on se, että en osaa mitoitella liitoksia puupalkkeihin (vastavalmistunut). Tiedän, että ne pitäisi sijoittaa mieluiten momenttinollakohtiin. Mutta voiko niihin luottaa käytännössä? Oletko mitoittanut tällaisia liitoksia?
Olen kyllä tehnyt niin, mutta välttelen sitä useimmiten. Liitoksen sijoittaminen momenttinollakohtaan tehdään niin sanotussa gerber-liitoksessa. Silloin sen tulisi kantaa suurta leikkausvoimaa korkean momentin sijaan. Momentti ei kuitenkaan ole nolla, koska momenttinollakohta siirtyy, kun kuorma siirtyy.
Koska sinulla on erittäin suuria palkkeja, se viittaa siihen, että sinulla on erittäin suuria kuormia. Jätä liitokset väliin yksinkertaisuuden vuoksi on neuvoni, tai ota mukaan kokenut suunnittelija. On niin paljon, mikä voi mennä pieleen, jos esimerkiksi arvioit väärin ylätai alapinnan palkin jäykistyksen, ja myös siihen suuntaan, että saat voimakkaasti ylimitoitetun palkin, jos arvioit väärin vähäinen/ei jäykistystä.
Palkin jatkaminen tukea vasten olen nähnyt lukemattomia kertoja kaikenlaisissa mitoissa, ja se tehdään aina samalla tavalla.
Eli 2 palkkia kummallakin puolella ja liimaruuvataan.
Jos tilaa on vähän, käytetään peltiä.
Asialla ei ole mitään tekemistä. Vain kaunis kuva liimapuusta [kuva]
Asetan tavoitteeksi oppia jatkamaan puupalkkeja mahdollisimman pian.
Det har jag visserligen gjort men undviker det oftast. Sen att placera skarven i momentnollpunkten gör man vid en s.k gerberskarv. Den ska då bära hög skjuvraft istället för högt moment. Dock bli inte momentet noll eftersom momentnollpunkten flyttar sig när lasten flyttar på sig.
Eftersom du har jättestora balkar tyder det på att du har jättestora laster. Skippa skarvarna för enkelhetens skull är mitt råd, eller ta in en erfaren konstruktör. Det är så mycket som kan gå fel om du antar tex fel stagning av överkant/underkant balk och även åt det hållet att du får en kraftigt överdimensionerad balk om du räknar med för lite/ingen stagning.
Kiitos Witten! Seuraan sinun neuvoasi ja jätän skarvar ottamatta/pyydän konsultin hoitamaan sen.
Sitten opettelen tekemään tämän itse, asetan sen itselleni tavoitteeksi.
Onko sinulla piirustusta/rakennussuunnitelmaa siitä, miten rakennelma on ajateltu?
Minulla on vain A-piirustukset arkkitehdilta. Olen vain ehtinyt luonnostelemaan paperille K-piirustuksia, jotka aion tehdä.
Ajattelin, että voi tehdä välistön eristävistä Leca-lohkoista. Loput rungosta tehtäisiin puusta, lukuun ottamatta levyä, josta tulisi mahdollisesti 120mm betoniteräsbetonia, raudoitus: keskitetty 10150.
Lumikuorma: 1.5kN/m2 (karakteristinen)
Liitän arkkitehdin leikkauksen, (jänneväli on 6.2+9m).
Minulla on vain A-piirustuksia arkkitehdilta. Olen vasta ehtinyt luonnostella paperille, kun kyseessä ovat K-piirustukset, jotka aion tehdä.
Ajattelen, että välimuurin voisi rakentaa eristävistä Leca-harkoista. Muu runko on puuta, paitsi laatta, joka tulee mahdollisesti olemaan 120 mm btg, raudoitus: keskitetty 10150.
Lumikuorma: 1,5 kN/m2 (karakteristisk)
Liitteenä on osa arkkitehdilta, (jänniteväli on 6,2 + 9 m).
Hienoa, missä päin maata tämä sijaitsee?
Onko sinulla myös suunnitelmia katsottavana? 9m on huomattava jänniteväli. Eikö ole muuta vaihtoehtoista katon kantavuutta?
Tämän osion perusteella ongelman kaatumisesta tukeen yli ratkaistaan ilman ongelmia, mutta voi varmasti olla hieman haastavaa kantapainon kanssa seinän yli.
Osion perusteella kaadetaan kippausongelma ilman ongelmia, mutta se voi varmasti olla vähän haastavaa tukeutumispainon kanssa seinän yli.
Tukeutumisvoima - juuri kuten sanoit. Siksi aiomme käyttää Leca block 300 tai vastaavaa keskituen. Silloin on suuri pinta-ala, johon palkki voi levätä (300x90mm).
Tyylikäs, missä päin maata tämä tulee sijaitsemaan? Etkö suunnittele myös katsella? 9 m on aika mittava jänneväli. Ei ole muita vaihtoehtoja katon kantamiselle?
Kiitos!
Juuri Hässleholmin ulkopuolella (Skåne).
Ehdottomasti aion katsoa, tätä en halua jättää väliin. Rakastan työskennellä suurten jännevälien kanssa.
Valitettavasti ei ole muita vaihtoehtoja kantamiselle. Omistaja on päättänyt ja keskustellut tästä arkkitehdin kanssa.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
