Aivan. Saat vetojännitystä alareunaan, joten haluat että siellä on paljon materiaalia. Sitten tulee kysymys sivuttaisesta vakaudesta, johon minulla ei ole vastausta.
Mielenkiintoista tuo voimat T-palkissa! Luulin myös, että T:n pitäisi olla tavalliseen tapaan, riippumatta materiaalista, mutta siis puu/lastulevy on parempi vetämisessä kuin puristuksessa, niin sanotusti? Näinpä!
Mitä tulee siihen, mitä tulee suojata; veikkaan talonrakennusta, kun ajattelee mitä TS kirjoitti viimeksi!
Mutta edelleen ihmettelen, miksi suojaa tarvitaan sateelta ja pakkaselta mutta ei lumelta. :x Lisäksi aavistan, että TS:llä on toinen ketju lähettyvillä, joka käsittelee juuri tätä projektia!
Edit: Nyt tiedän! Mutta myönnän, menin TS:n sivulle...
Mitä tulee siihen, mitä tulee suojata; veikkaan talonrakennusta, kun ajattelee mitä TS kirjoitti viimeksi!
Mutta edelleen ihmettelen, miksi suojaa tarvitaan sateelta ja pakkaselta mutta ei lumelta. :x Lisäksi aavistan, että TS:llä on toinen ketju lähettyvillä, joka käsittelee juuri tätä projektia! Edit: Nyt tiedän! Mutta myönnän, menin TS:n sivulle...
Viimeksi muokattu:
Ok, nyt ymmärrän, luulisin.
Mutta nyt uskon enemmän Protteen. Sillä jos vetolujuus on kaksinkertainen puristuslujuuteen verrattuna, meidän täytyy vahvistaa siellä, missä rakenne altistuu puristusvoimille, sillä se on heikoin lenkki, koska voimat ovat yhtä suuria. On melko merkityksetöntä vahvistaa siellä, missä se on jo kaksinkertainen vahvuudeltaan.
Right?
Mutta nyt uskon enemmän Protteen. Sillä jos vetolujuus on kaksinkertainen puristuslujuuteen verrattuna, meidän täytyy vahvistaa siellä, missä rakenne altistuu puristusvoimille, sillä se on heikoin lenkki, koska voimat ovat yhtä suuria. On melko merkityksetöntä vahvistaa siellä, missä se on jo kaksinkertainen vahvuudeltaan.
Right?
Ei minun maailmassani. Haluat käyttää materiaalia siten, että siitä on eniten hyötyä käytettyä määrää kohden. Puu on huonompi puristusvoimissa, joten vältän käyttämästä sitä sillä tavalla, vaan annan sen ottaa vetorasitusta sen sijaan.
Tuo kuulosti erittäin vakuuttavalta, kunnes pohdin asiaa yhden askeleen pidemmälle - ehkä yhden askeleen liikaa(?) - ja pohdin näin:Carl_Elvis sanoi:
Jos aloitetaan laudalla, yksinkertaisuuden vuoksi laudalla ilman liitoksia ja muita, kuten TS ajatteli, kooltaan 120x21. Kun asetat sen pystyasentoon ja kuormitat ylhäältä päin, on suurempi riski, että yläreuna puristuu kuin että alareuna repeää? Jos lisäät toisen laudan vahvistukseksi alareunaan, olet - kuten Snickerick viittaa - vahvistanut vahvaa puolta, mutta et tehnyt mitään heikolle puolelle. Jos jotain, olet lisännyt yläpuolelle suuremman riskin puristua, koska alapuoli voi nyt kestää enemmän kuormitusta ilman murtumista, ja yläpuolen saa vieläkin suuremman "paineen" päälleen? (Tässä saatan olla täysin hakoteillä....?) Miten asia onkin, niin vähintään sama puristusvoima jää yläpuolelle, kuinka monta lautaa alapuolelle vahvistetaankin? (Omapaino pitäisi muuten laskea mukaan myös....)
Tai, ajattelenko aivan väärin?
Viimeksi muokattu:
Mietin vähän lisää:
Se mitä sinä (Carl-Elvis) kirjoitat siitä, että puu on parempi vedossa kuin puristuksessa; onko se todella sovellettavissa täällä? Että lankku, jota vedetään, kestää pidempään kuin se, johon kohdistuu puristus, sen voin hyväksyä, mutta vain siksi, että lankku puristuksessa yksinkertaisesti taipuu ja katkeaa. Tässä tapauksessa se on puristus lankun pituussuunnassa, joka saa lankun ponnahtamaan jommallekummalle sivulle ja sitten katkeamaan. (Jos estäisit lankkua liikkumasta sivulle, miten sitten kävisi? Katkeaako se vedosta vai puristuksesta ensin?)
Tässä tapauksessa voima kohdistuu sivulta - tai tarkemmin sanottuna ylhäältä - ja olisin hyvin yllättynyt, jos siinä tapauksessa lankun yläreuna joutuisi vetojännitykseen ennen kuin alareuna vain yksinkertaisesti murtuu ja halkeaa. Riittää, kun laittaa lankun kahden tuolin väliin ja astuu sen päälle, eikö se hajoa alhaalta päin!? Ei pitäisi vaikuttaa, vaikka lanka olisi pystyssä....?
Yllä olevan pohdinnan perusteella - edellyttäen, että olen oikeassa, tietenkin - Carl_Elviksen johtopäätös on oikein, lankkua tulisi vahvistaa alareunassa, mutta täysin päinvastaisilla perusteilla. Ihan sama, äänestän alareunan lankun puolesta!
Ystävällisin terveisin,
ToRy
Muokkaus: Siitä näkee, kuinka paljon eroa voi olla, jos ajattelee hieman....
Se mitä sinä (Carl-Elvis) kirjoitat siitä, että puu on parempi vedossa kuin puristuksessa; onko se todella sovellettavissa täällä? Että lankku, jota vedetään, kestää pidempään kuin se, johon kohdistuu puristus, sen voin hyväksyä, mutta vain siksi, että lankku puristuksessa yksinkertaisesti taipuu ja katkeaa. Tässä tapauksessa se on puristus lankun pituussuunnassa, joka saa lankun ponnahtamaan jommallekummalle sivulle ja sitten katkeamaan. (Jos estäisit lankkua liikkumasta sivulle, miten sitten kävisi? Katkeaako se vedosta vai puristuksesta ensin?)
Tässä tapauksessa voima kohdistuu sivulta - tai tarkemmin sanottuna ylhäältä - ja olisin hyvin yllättynyt, jos siinä tapauksessa lankun yläreuna joutuisi vetojännitykseen ennen kuin alareuna vain yksinkertaisesti murtuu ja halkeaa. Riittää, kun laittaa lankun kahden tuolin väliin ja astuu sen päälle, eikö se hajoa alhaalta päin!? Ei pitäisi vaikuttaa, vaikka lanka olisi pystyssä....?
Yllä olevan pohdinnan perusteella - edellyttäen, että olen oikeassa, tietenkin
- Carl_Elviksen johtopäätös on oikein, lankkua tulisi vahvistaa alareunassa, mutta täysin päinvastaisilla perusteilla. Ihan sama, äänestän alareunan lankun puolesta!Ystävällisin terveisin,
ToRy
Muokkaus: Siitä näkee, kuinka paljon eroa voi olla, jos ajattelee hieman....
Viimeksi muokattu:
Purjehdinko & purjehdinko???ToRy sanoi:
Luulen, että voi purjehtia näin: Käännetyllä T:llä = ┴ on vähentänyt mahdollisuutta saada haitarivaikutuksen yläosassa eli enemmän alaspäin suuntautuvasta voimasta ottaa nyt vastaan alempi "puikko".
Uskon henkilöön, joka ei ole koskaan kysynyt.
Jäsen
· Västerbottens län
· 18 060 viestiä
Jestas, sanon vain sen.
Joissakin viesteissä perustellaan aivan oikein, mutta sitten päätelmässä se on täysin päinvastainen.
Jos laitat laudan ylöspäin, se vahvistaa siten, että puu ei kestä painetta JA että palkki haluaa kaatua kumoon.
Sitten täytyy erottaa puristuslujuus ja nurjahdus. Puristuslujuutta voidaan mitata 5 cm palalla. Nurjahdus riippuu pituuden ja poikkileikkauspinta-alan suhteesta, ja siinä täytyy laskea hoikkuusluvulla.
Protte lujuusopilla 35 vuotta sitten + elämän kova koulu
Joissakin viesteissä perustellaan aivan oikein, mutta sitten päätelmässä se on täysin päinvastainen.
Jos laitat laudan ylöspäin, se vahvistaa siten, että puu ei kestä painetta JA että palkki haluaa kaatua kumoon.
Sitten täytyy erottaa puristuslujuus ja nurjahdus. Puristuslujuutta voidaan mitata 5 cm palalla. Nurjahdus riippuu pituuden ja poikkileikkauspinta-alan suhteesta, ja siinä täytyy laskea hoikkuusluvulla.
Protte lujuusopilla 35 vuotta sitten + elämän kova koulu
Eikö se ole sitten I-palkki?mycke_nu sanoi:
Olen myös miettinyt sitä, mutta mielestäni oli hauskempaa jatkaa keskustelua T-palkista.
Hmmm.... Jag börjar fan tvivla på mig själv nu.... Tror jag får åka till byggmax och köpa en bräda. Stolar har jag hemma. Går den verkligen av underifrån? Det baserade jag ju min andra teori på och den verkar ju vara helt fel - om än med rätt (?) slutsats. Den första teorin verkar istället vara helt rätt - om än med fel (?) slutsats.ToRy sanoi:
Funderar på om jag över huvud taget ska komma med något mer men..... Om nu TS skarvar ihop ett gäng brädor med överlapp så han får en I-balk (som det inte heter eftersom den inte har några "kanter" än), 12 meter lång; när han sen fäster brädor på kanten (oavsett om han fäster på ovan- eller underkant) så måste han ju lägga även dessa med överlapp, annars fås ju svaga punkter där de brädorna möts. Med dubbla brädor även på kanten så börjar det bli tungt.... Sen ska en presenning på också. Finns det någon som helst chans att det kommer hålla, även om vi struntar i eventuella sidokrafter? (Det är väl egentligen en del av ursprungsfrågan men det känns som att vi kommit från den en aning...?)
Jag vill, jag vill, jag VILL att brädan ska fästas i underkant men jag kan fan inte motivera det längre....
Viimeksi muokattu:
Eikö I-palkki ole sellainen, jossa "reunapalat" ovat kapeampia kuin keskiosa ja H-palkki on sellainen, jossa "reunapalat" ovat yhtä leveitä kuin keskiosa, riippumatta siitä miten päin se on? "Reunapalat" ovat varmasti jonkun hienon nimisiä, mutta minulla ei ole aavistustakaan mitä.....Carl_Elvis sanoi:Eikö siitä tule I-palkki?
Olen myös ajatellut sitä, mutta mielestäni oli hauskempaa jatkaa T-palkista keskustelua.
Koska elämässä ja laipoissa on samat laudat, siitä tulee leveälaippapalkki jaCarl_Elvis sanoi:Eikö siitä tule I-palkki?
Olen myös miettinyt asiaa, mutta minusta oli hauskempaa jatkaa keskustelua T-palkista.
silloin I muuttuu H:ksi.
(Bodelindin ja Perssonin mukaan, Lujuus- ja materiaalitaulukot, Akademiförlaget 1971
)Hepp Uusia ongelmia.
Kuinka paljon peite painaa, raskas tai halpa ja kevyt.
Jos kevyt peite, pitäisi olla mahdollista kiristää vaijeri tolppien väliin????
Minun reiän teoria on 42 vuotta (1970) lyö se joka pystyy.
Kuinka paljon peite painaa, raskas tai halpa ja kevyt.
Jos kevyt peite, pitäisi olla mahdollista kiristää vaijeri tolppien väliin????
Minun reiän teoria on 42 vuotta (1970) lyö se joka pystyy.
Älä unohda, että jos teillä on lyhyt lauta, joka on tuettu yläreunassa ja suuri kuorma, niin ehkä leikkauskestävyys on ratkaiseva - silloin se ei mene rikki ylä- tai alareunasta, vaan keskeltä kuitujen suuntaisesti..... ;-)
(Valitettavasti en ehdi nyt lujuusoppiin, mutta olen kiehtoutunut joistakin esitellyistä teorioista ja johtopäätöksistä....)
PS mielestäni wire on myös hyvä idea 12m matkalta, kunhan on jotain vakaata, mihin kiinnittää se!
(Valitettavasti en ehdi nyt lujuusoppiin, mutta olen kiehtoutunut joistakin esitellyistä teorioista ja johtopäätöksistä....)
PS mielestäni wire on myös hyvä idea 12m matkalta, kunhan on jotain vakaata, mihin kiinnittää se!