Jakopuut tukevat jossain määrin taipumista jakamalla osia pistemäisestä kuormasta viereisiin palkkeihin. Lattian kokonaiskantokykyyn jakopuut eivät vaikuta lainkaan. 4,5 metrin pituinen palkki, jonka mitat ovat 70x160 mm, saa taipuman 7 mm, jos 100 kg henkilö seisoo keskellä palkkia. Jos jakopuiden avulla voidaan jakaa 25 kg viereisiin palkkeihin, taipuma on sen sijaan 5,3 mm. Kaikki edellyttäen, että kyseessä on C 24 luokiteltu puutavara tai vastaava. Tämä pitää verrata 1,5 mm, joka on nykyinen taipumavaatimuksen raja. Se on tosin melko uusi sääntö, mutta se perustuu tutkimukseen ja sillä on tietty perusteensa.
 
  • Tykkään
johan_p
  • Laddar…
Stickan56 Stickan56 sanoi:
Keskustelu, johon viittaat, käsittelee pääasiassa ristikkäis koloja.
On tärkeää pitää käsitteet erillään. Kortling ei ole sama asia kuin ristikkäinen kolo.

Stickan
Ei, ei sama asia, mutta keskustelun ydin näyttää olevan, että ne ovat suoraan verrattavissa suhteessa siihen, mitä ne saavuttavat.
 
J justusandersson sanoi:
Jakopalkit vaikuttavat jonkin verran taipumaan jakamalla osia punktikuormasta viereisille palkeille. Lattian kokonaiskantokykyyn jakopalkit eivät vaikuta lainkaan. 4,5 metriä pitkä palkki, jonka mitat ovat 70x160 mm, taipuu 7 mm, jos 100 kg henkilö seisoo keskellä. Jos jakopalkkien avulla voidaan jakaa 25 kg viereisille palkeille, taipuma on 5,3 mm. Kaikki edellyttää, että kyseessä on C 24 -luokan puutavara tai vastaava. Tämän tulisi verrata 1,5 mm, joka on nykyinen taipumavaatimukset. Tämä on melko uusi sääntö, mutta se perustuu tutkimukseen ja sillä on tietty perustelu.
Hyvä vastaus, kiitos!
Näytät olevan perehtynyt asiaan, saanko kysyä, miten käy, jos vaihdetaan esimerkiksi 1 m näistä 4,5 m:stä 45x160:ksi. Onko taipuma kuin koko palkki koostuisi 45x160:sta vai antaako se tiettyä ylimääräistä tukea kun heikentäminen ohuemmalla palkilla tapahtuu toisessa päässä? Arvaan, että jälkimmäistä, mutta saatan ajatella tässä hieman väärin.
 
Palkki, joka makaa vapaasti kahden seinän päällä ja johon kohdistuu tasaisesti jakautunut kuorma, altistuu kahdenlaisille voimille. Toisaalta pystysuoralle kuormalle kummassakin päässä, joka on puolet palkin kokonaiskuormasta (leikkausvoima), toisaalta alaspäin suuntautuvalle vääntömomentille, joka on suurin palkin keskiosassa. Kun piirtää käyrän, joka kuvaa vääntömomentin suuruutta, se muodostaa kaarimaisen. Leikkausvoimien kestäminen vaatii tietyn vähimmäismäärän materiaalia palkin päissä. Vääntömomentin kestämiseksi vaaditaan erityisesti tietty rakennekorkeus palkilla, eniten keskellä ja vähenevänä kohti sivuja. Muita materiaaleja kuin tavallista rakennuspuuta, esim. terästä ja liimapuuta, käytetään joskus tekemään palkista kaarimainen materiaalin säästämiseksi. Ongelmana tavallisessa puussa on sen kuiturakenne, joka aiheuttaa halkeamien synnyn helposti, kun leikataan vinoon kuitujen suhteen.

Pitkä selitys teoreettisesti mahdollisuudesta vähentää materiaalin määrää palkin päissä, mutta sen toteuttaminen käytännössä on haastavaa.
 
  • Tykkään
johan_p
  • Laddar…
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.