Yritän löytää jotain vastaavaa kuin träguiden, mutta tiilille.
Haluan tietää nyrkkisäännöt siitä, kuinka korkeaksi ja leveäksi voi muurata seinän, pääty jne. Milloin toimii yksinkertainen tiili ja milloin täytyy siirtyä kaksinkertaiseen jne. Vai onko tämä kadonnutta tietoa?
Yritän löytää jotain samanlaista kuin träguiden, mutta tiilille.
Haluan tietää perussäännöt siitä, kuinka korkean ja leveän seinän, pääty yms. voi muurata.
Milloin yksi tiili riittää ja milloin täytyy siirtyä kaksoismuuraukseen yms.
Vai onko tämä kadonnutta tietoa?
Ei ole mitään yksinkertaista sääntöä, koska se riippuu niin monista tekijöistä..
Parempi, että kerrot mitä ajattelit tehdä, niin voidaan opastaa siitä eteenpäin?
Kadonnut tieto - ei suoranaisesti, mutta nykyään on erittäin harvinaista muurata kantavia seiniä tiilellä, joten samanlaiselle resurssille ei ole suurta tarvetta. Jos muuraiset kuorimuurin, Jomalla on hyvä kuorimuurikäsikirja. Tomas Gustavsson ja Miklos Molnar ovat myös kirjoittaneet paljon, esimerkiksi muurirakennekompendiumi: https://www.google.com/url?sa=t&sou...gQFnoECBYQAQ&usg=AOvVaw0G291A86-VgqOpTPREhY2L
Yleisesti ottaen puolitiilimuureja on hyvin harvoin ennen sementtilaastia, ja jos niitä esiintyy, ne ovat aaltoilevia vakauden lisäämiseksi!
Ei ole yksinkertaista sääntöä, koska se riippuu niin monista tekijöistä..
Parempi, että kerrot, mitä aiot tehdä, niin voimme ohjata sinua siitä eteenpäin?
Voimme ottaa esimerkiksi.
Onko ok muurata pääty, joka on 5 metriä leveä 3 m korkea ja 45 asteen kaltevuudella.
Kestääkö tiili?
Pitäisikö sen kestää itsellään missä tahansa Ruotsin myrskyssä, vai lasketaanko aina, että katto pitää seinän?
Muurattu pääty 5x3m, jonka kaltevuus on 45 astetta, ei pysy pystyssä itsestään kaikissa myrskyissä.
Mutta sitten lisäät, että se on myös katto.
Se auttaa paljon.
Sitten yleensä on myös tiilen takana seinä, jolla on kiinnityksiä tiileen ja niin edelleen.
Eli se riippuu edelleen monista tekijöistä, joihin emme voi vastata lyhyen kuvauksen perusteella.
Voimme ottaa esimerkkinä.
Onko ok muurata päätyseinä, joka on 5 metriä leveä, 3 metriä korkea ja 45 asteen kulmassa.
Selviääkö tiili?
Pitäisikö sen kestää itsenäisesti missä tahansa myrskyssä Suomessa vai laskettiinko aina, että katto pitää seinän?
Ei se ole itsenäinen, mutta kaikki julkisivumuuraukset kiinnitetään ja raudoitetaan, joten katto ei pidä sitä vaan sen takana oleva runko toimii tukena.
Yleinen sääntö on 4 kramlaa per/m2.
Luulen, että hän tarkoittaa tiiliseinää ilman takana olevaa runkoa tai seinää. Eli kantava erillinen tiiliseinä.
Tarkalleen.
Etsimäni on oikeastaan
Yksi taulukko
1m korkea kestää yksi tiili ilman tukea.
1-3m tarvitaan 1,5 tiiltä.
Ja 3-5m 2 tiiltä.
Tietysti monet tekijät vaikuttavat, mutta järkevämpää on lähteä jostain liikkeelle kuin arvata koko ajan.
Tai samaa skenaariota käyttäen. Vanha talo on muurattu ja siellä on pääty, jossa on vain yksi tiili (b5m x h3m 45°)
Onko tämä seinä ok säilyttää vai onko se alimitoitettu?
Ohitan katon vaikutuksen tässä esimerkissä.
Painevakavuus muuraustöissä on erittäin korkea, kun kyse on pystysuuntaisista kuormista. Se, romahtaako muuri, määräytyy sivukuormien, kuten tuulen tai epätasaisten painemomenttien perusteella ylhäältä. Vakavuus määräytyy Eulersin nurjahdusteorian mukaisesti. Erittäin olennaista on, ovatko muurin sivureunat vakautettu esimerkiksi pystysuorien palkkien avulla.
Aaltoileva muuri #3 tukee itseään sivusuunnassa.
Yksinkertaisia peukalosääntöjä ei ole.
Kyllä, kaikkien pystysuorien tukien huomiotta jättäminen tarkoittaa useimpien käytännön sääntöjen rikkomista siitä, miten muuratun seinän tulisi toimia, joten peukalosäännön löytäminen sen mitoittamiseen tässä tapauksessa on hankalaa.
Kyllä, kaikkien pystysuorien tukien sivuuttaminen tarkoittaa, että rikotaan suurin osa käytännöstä siitä, miten muurattu seinä toimii, joten ohjesäännön löytäminen sen mitoitukselle tässä tapauksessa on vaikeaa.
Muurauksen puristuslujuus on erittäin korkea, mikä koskee pystysuoria kuormia. Se, kaatuuko muuri, määräytyy sivuttaiskuormien, kuten tuulen tai epätasaisen yläpuolelta tulevan painokuorman kautta. Stabiilisuus määräytyy Eulersin taipumakriteeristä. Aivan ratkaisevaa on, onko muurin sivureunat stabiloitu esimerkiksi pystysuorilla palkeilla.
Aaltoileva muuri #3 antaa itselleen sivuttaistuen.
Yksinkertaisia peukalosääntöjä ei ole.
Teoria löytyy täältä (saksaksi):
[linkki]
tai täältä:
[linkki]
sekä täältä ruotsiksi:
[linkki]
Ymmärränkö viimeisen oikein, että 40 cm syvyys seinällä on riittävän hyvä useimmissa tapauksissa
