Teräspalkki 9 m jänneväli?

[bossespecial]

Juuri niin, tolppien oli tarkoitus olla sisäpuolella. Yksi syy siihen, että toiset ovat aivan kulmissa, on ehkä se, että saadaan aikaan ohut "kohtaamispiste" toisen lasiseinän kanssa sivuseinällä. Toinen syy voi olla se, että lasiseinällä tulisi olla tolpat ja yläpuolella kantava palkki tukena? Mutta ehkä siihen ei oikeastaan ole pätevää syytä?

Konstruktiooni laskee näitä asioita, mutta on vaihdellut edestakaisin, joten halusin mielelläni saada vähän toisia mielipiteitä/ideoita kaikilta viisailta täällä.

Jos on tärkeää, että lasien kohtaamiset kulmassa ovat kapeita, voit asettaa palkin lyhyemmän osan päälle ja käyttää sitä "jäykistyspalkkina" saavuttaaksesi tolpan kulmassa. Koska tämän palkin kuormitusvaikutukset ovat pieniä, se saattaa jopa riittää rakennuspuulla. Sitten aseta kolme muuta tolppaa samalle linjalle ja pääpalkin näiden päälle.

 

[justusandersson]

Se voi olla tyylikkäämpi ratkaisu, jos myös kulmapilarit ovat hieman sisäänvedetyt julkisivusta. Sisäpuolelta itse kulma peittyy vähemmän. Ulkoapäin parveke näyttää leijuvan. Tällaisessa näkyvässä laajennuksessa design, erityisesti yksityiskohdat, on erittäin tärkeä. Ero eleganssin ja kömpelyyden välillä voi olla pieni teknisestä näkökulmasta, mutta suuri visuaalisesti.

 

[attefall]

Hei taas,

Olen nyt saanut toimitettuna rakennuspiirustukset. Siitä tuli HEB240, joka lepää kahden HEA120-pilarin päällä kulmissa.
Mitä mieltä olette tästä rakenteesta? Itse pohdin, voisiko vähentää paksuutta (ja saada 240 katon korkeudeksi), jos valitsisi myös terästä palkeille. Mitä voisi ajatella vastaavan 56x225, IPE120?

 

[bossespecial]

Huomaan, että ei tullut mitään sisäänvedettyjä teräspylväitä? Mitat ovat erittäin suuria ja jännevälit pitkiä joka suuntaan.
Spontaani tunne on, että tämä ratkaisu ei ole täysin sata. Horjuva laatta ja riski jumittuvista lasiseinäosista. Mietin myös, miten laajennus vakautetaan, kysymys, jonka sinun pitäisi ottaa esiin suunnittelijan kanssa. Lisäksi puuttuu raudoituspiirustus, mikä on erityisen tärkeää, kun pylväät sijaitsevat niin kaukana kulmissa. Miten katon kallistus menee?
Nykyisellä katonrakenteella olisi sopiva korvata teräspalkkeihin, ehkä myös vaihtaa suurimmaksi osaksi epäorgaaniseen materiaaliin. Kuten nyt, rakennetaan puuta erittäin kosteustiivisrakenteeseen.

 

[attefall]

Näen, en näytä siltä, että siellä olisi sisäänvedettyjä teräspilareita? Nämä ovat erittäin suuria mittoja ja pitkiä jännevälejä joka suuntaan.
Spontaani tunne on, että tämä ratkaisu ei ole aivan sataprosenttinen. Tärisevä välipohja ja riski, että lasiosat juuttuvat. Mietin myös, miten laajennusosa stabiloidaan; tämä on kysymys, joka sinun pitäisi nostaa esille suunnittelijan kanssa. Lisäksi puuttuu raudoituspiirustus, mikä on erityisen tärkeää, koska pilarit ovat niin kaukana kulmissa. Miten kattokaltevuus menee?
Nykyisellä kattorakenteella olisi sopivaa vaihtaa teräspalkkeihin, ehkäpä vaihtaa suurin osa epäorgaaniseen materiaaliin. Kuten nyt on, puuta rakennetaan erittäin kosteustiiviiseen rakenteeseen.

Ei tullutkaan... Siirryttiin kahdesta teräksisestä kantopuusta olevaan pilariin, siihen ettei jänneväliä voi pitää, kahteen lisättyyn sisäänvedettyyn teräksisessä kantopuussa olevaan pilariin, ja siitä ettei voi olla sisäänvedettyjä pilareita, ja nyt takaisin tähän.
Useat esille nostamistasi kysymyksistä ovat asioita, joita itsekin pohdin, mutta epäilen, pystyykö suunnittelijani vastaamaan niihin. Lievästi sanottuna yhteistyö suunnittelijan kanssa ei ole oikein toiminut, ja mietin nyt, miten edetä tässä.

 

[attefall]

Tässä oli muuten vähän enemmän yksityiskohtia koskien pylväiden ankkurointia ainakin.

 

[attefall]

Yritän liittää toisen konstruktören, mutta onko jollain kiinnostusta ideoida, mitä vaihtoehtoja voisi ajatella korvaamaan 56x225 palkit? IPE120?

 

[bossespecial]

Ei, ei siitä tullut sellaista... Siirryin kahdesta teräksisestä kantavasta pylväästä siihen, ettei sitä voi kantavuuden vuoksi toteuttaa, kahteen lisättyyn sisemmälle vedettyyn teräksiseen kantavaan pylvääseen, kunnes havaittiin, että sisemmälle vedettyjä pylväitä ei voida tehdä ja nyt ollaan palattu tähän.
Useat kysymyksesi ovat jotain, mitä itsekin mietin, mutta epäilen, että suunnittelijani voi niihin vastata. Vähintäänkin voin sanoa, että yhteistyö suunnittelijan kanssa ei ole toiminut oikein, ja mietin nyt, miten edetä tästä.

Se oli ikävää kuultavaa. Ymmärrän, että se herättää kysymyksiä, oletan myös, että meidän panoksemme tuovat lisää kysymysmerkkejä
Onko teillä kiinteä hinta sovittu, jos on, voiko se myös vaikuttaa siihen, että yhteistyö on hieman takkuisaa? Mitä olette sopineet laajuudesta? Piirustusalustassa on paljon toivottavaa, paljon näyttää melkein liimatulta pdf:ään. Pieniä virheitä, esimerkiksi eri kokoiset palkit talon päädyssä eri piirustuksissa, eristekalvo seinässä mutta ei katossa, katon kaato puuttuu. Jos vedät palkin sisempien lasiosien sisäpuolelle, pääset eroon nykyisestä valtavasta kylmäsillasta, mikä on myös kosteusriski kondensaatiofaktorin vuoksi. Vakautta täytyy pystyä selittämään jollain tavalla, muuten se ei täytä EKS:ää.
Kuinka edetä riippuu siitä, mitä on sovittu. Riippumatta siitä, mitä on sovittu, mielestäni tuotteen pitäisi ainakin täyttää standardit. Oletko saanut mitään suunnitteludokumentaatiota?

 

[richardtenggren]

Voit verrata taivutusvastusmomenttia eri palkkien välillä, kiinnitä huomiota siihen, että e-moduulit eroavat merkittävästi eri materiaaleilla.

 

[attefall]

Det var tråkigt att höra. Jag förstår att det väcks funderingar, vår input antar jag också bidrar till frågetecken antar jag
Är det ett fastpris ni avtalat, isf kanske detta också bidrar till att samarbetet är lite knackigt? Vad har ni avtalat om gällande omfattning? Det finns mycket att önska av ritningsunderlaget, mycket ser nästan inklistrat ut i pdf:en. Lite småfel, exempelvis så är det olika dimension på balken i husgaveln på olika ritningar, diffspärr i vägg men inte i tak, takfall saknas. Drar du in balken innanför glaspartier så blir du av med den enorma köldbryggan som är idag, vilket även är en fuktrisk då det finns en risk för kondens. Stabiliteten måste han kunna förklara på något sätt annars uppfyller han inte EKS.
Hur man ska gå vidare beror på vad som är avtalat. Oavsett vad som avtalats tycker jag nog att produkten iaf ska uppfylla normen. Har du fått någon konstruktionsdokumentation?

Det är ett fastprisavtal, så jo det har nog absolut med saken att göra. Hade väl min oro innan, men trodde iaf att nån form av dialog skulle fungera. Dessutom var det tänkt att konstruktören skulle kunna komma in redan i planeringsfasen och inte efter arkitektritningarna är gjorda. Ska kolla igenom avtalet mer noga, men den verkar mest gå ut på att ett OK från kommunen och revideringar för att åstadkomma det.
Ska ta dina synpunkter i beaktande, och begära in den här informationen. Konstruktionsdokumentationen ska bli klar nästa vecka är det sagt.

 

[attefall]

Voit vertailla eri palkkien taipumajäykkyysmomentteja, kiinnitä huomiota, että e-moduulit eroavat huomattavasti eri materiaalien välillä.

Ok, yritän tutustua siihen vähän. Minulla on oikeastaan helppoa matematiikassa, mutta siitä on kauan aikaa kun "opiskelin". Esimerkkiehdotushan olisi mahtava, niin voin sitten vähän laittaa muuttujia pyörimään

 

[richardtenggren]

Ok, yritän paneutua siihen vähän. Matematiikka on oikeastaan helppoa minulle, mutta on pitkä aika siitä kun "opiskelin". Esimerkkiekaava olisi kyllä loistava, jotta voisin sitten pyöritellä niitä eri muuttujia

Luulen, että olen aiemmin auttanut jotakuta samanlaisessa tapauksessa täällä, katsonpa, jos löydän jonkun aiemman viestin. @bossespecial olen mielestäni nähnyt tekevän samanlaisia esimerkkejä täällä myös

 

[justusandersson]

Liimapuuta 56x225 vastaa jäykkyyden osalta IPE 120 ja HEA 100.

Mielestäni rakenteen suunnittelu ei ole kunnossa mm. seuraavista syistä: 1) Jopa HEB-palkki aiheuttaa liian suuren taipuman tässä tapauksessa (n. 30 mm), mikä on liikaa liukuikkunoiden yhteydessä. 2) Teräspalkki ja -pilari julkisivussa aiheuttavat tarpeettomia ongelmia kylmäsilloilla ja materiaalin liikkuvuudessa. 3) Parvekelattian rakenne, jossa aluskate on vedenpitävänä kerroksena, fallet puuttuvat, 45x45 mm:n koolaukset ristiin suhteessa siihen, mikä pitäisi olla lattian kaltevuus, sekä höyrynsulun puute (jonka pitäisi olla seinissä). Tämä ei ole ammattilaisen tekemä suunnitelma.

Suunnittelun mitat aiheuttavat liian suuret jännevälit tavanomaisilla ratkaisuilla. On haaste saada tämän kokoluokan parvekelattia ajan myötä tiiviiksi. Uskon, että epäorgaaniset materiaalit seinissä ja lattioissa ovat varmempi ratkaisu.

 

[attefall]

Limträ 56x225 motsvaras ur styvhetssynpunkt av IPE 120 och HEA 100.

Jag tycker inte att konstruktionen är OK av bl.a. följande skäl: 1) Även en HEB balk ger för stor nedböjning i det här fallet (ca 30 mm) vilket är för mycket i samband med skjutfönster. 2) Stålbalk och -pelare i fasad ger onödiga problem med köldbryggor och rörelser i materialet. 3) Konstruktionen av balkongbjälklaget med underlagspapp som tätskikt, avsaknad av fal, reglar 45x45 mm tvärs vad som borde vara golvets lutning samt avsaknad av diff spärr (som finns i väggarna). Det här är inte en professionell insats.

Planmåtten ger för stora spännvidder med konventionella lösningar. Det är en utmaning att få ett balkonggolv i den här storleken tätt över tiden. Oorganiska material i väggar och bjälklag tror jag är en säkrare lösning.

Limträ 56x225 motsvaras ur styvhetssynpunkt av IPE 120 och HEA 100.

Jag tycker inte att konstruktionen är OK av bl.a. följande skäl: 1) Även en HEB balk ger för stor nedböjning i det här fallet (ca 30 mm) vilket är för mycket i samband med skjutfönster. 2) Stålbalk och -pelare i fasad ger onödiga problem med köldbryggor och rörelser i materialet. 3) Konstruktionen av balkongbjälklaget med underlagspapp som tätskikt, avsaknad av fal, reglar 45x45 mm tvärs vad som borde vara golvets lutning samt avsaknad av diff spärr (som finns i väggarna). Det här är inte en professionell insats.

Planmåtten ger för stora spännvidder med konventionella lösningar. Det är en utmaning att få ett balkonggolv i den här storleken tätt över tiden. Oorganiska material i väggar och bjälklag tror jag är en säkrare lösning.

Tack för alla mycket bra anmärkningar. Jag tar med mig det.
Är ju många punkter att ändra och jag förstår att det blir svårt att konkretisera allt, men jag är nyfiken, har du nåt exempel på hur vägg- och takkonstruktioner helt utan organiska material brukar se ut? Vad har man t.ex. istället underlagsspont ?

 

[justusandersson]

Epäorgaaniset seinärakenteet ovat esimerkiksi rakennettu lecatiilillä (isoblock) tai reikätiilillä. Saksalaista reikätiiltä on erinomaisen laadukasta. Parvekkeen lattia voi sopivasti olla jonkin muotoinen betonirakenne. Kevytsora-betoni tai kevytbetoni. Jos rakennat puupalkiston, alusrakenteen tulisi olla tuuletettu alapuolelta. Sopii lisäksi huonosti yhteen huonon kallistuksen kanssa.