Kun ostimme 1,5-kerroksisen talomme, yläkerta oli keskeneräinen ja alakerran katossa on läpivääntymätön höyrytiivis kalvo. Mutta nyt kun sisustan yläkertaa, kalvolla ei ole enää mitään toimintoa. Voiko sen poistaa? Syy on se, että muuten ei näe, jos yläkerrasta vuotaa vettä. Mieluummin annetaan tiputtaa kattoon kuin annetaan veden valua seinien sisälle ilman että huomaa mitään.
Miten te tekisitte/olette tehneet?
Miten te tekisitte/olette tehneet?
hyvin oikein...
poista tai pisteytä niin hyvin kuin voit.
Sillä muovilla ei ole mitään toimintoa, kun laajennat ilmastoeristettä...
tämä edellyttäen, että suljet uuden osan ja seinässä on riittävä höyrynsulku lattian ja katon välissä.
poista tai pisteytä niin hyvin kuin voit.
Sillä muovilla ei ole mitään toimintoa, kun laajennat ilmastoeristettä...
tämä edellyttäen, että suljet uuden osan ja seinässä on riittävä höyrynsulku lattian ja katon välissä.
Tee langannosto, kun olen samassa tilanteessa. Minulla on 1,5-kerroksinen talo, jonka ullakkopohjan höyrysulku muuttuu välikaton höyrysuluksi, kun yläkerta valmistuu.
En löydä enempää keskusteluita aiheesta, joten toivon, että useammat mielipiteet tuotaisiin esiin.
Itse ajattelen, että välikaton höyrysulku pitäisi perforoida tai poistaa kaikista kattotuoliväleistä, paitsi niissä, joissa alakerrassa on märkätiloja. Mahdollinen kosteus kuitenkin tuulettuu ulos sivuilta harvalaudoituksen kautta.
Yksi ajatus minulla on leikata välikaton höyrysulkua niin, että sen voi taittaa ja liittää uuteen höyrysulkuun, joka kulkee vinokaton kautta. Sitten tulee jonkin verran saumojen ja teippauksen kanssa työskentelyä, koska kissanvintti on lämpimällä puolella.
Kuulostaako järkevältä?
Perusteluni sille, miksi höyrysulkua ei pitäisi säilyttää välikatossa:
1.) Yläkertaan tulee olla vesikiertoinen lämmitys. Välikaton ajattelin täysin eristää, jotta lattialämmitys ei vuoda alakertaan ja myös äänieristystä varten. Tämä tekee entistä tärkeämmäksi, ettei lattialämmityksen alla ole höyrykalvoa? Voiko siis alakerran katto olla kylmempi ja kondenssia voi syntyä kun höyrykalvo on paikallaan?
2.) Sama kondenssi voi syntyä yleisesti, kun lämpö nousee ja yläkerta on taipuvainen olemaan lämpimämpi kuin alakerta?
3.) Mietin myös, mitä tapahtuu, kun asennetaan parketti- tai laminaattilattia lattialämmityksen päälle. Jos on höyrykalvo ja kangaspaperia ennen lattiaa, niin se voisi myös tarkoittaa, että estetään kosteutta, jos välikaton höyrysulku on yhä paikoillaan?
Kaksi muuta pohdintaa:
Onko riskiä kondenssiveden ja homeen syntymiselle rakennusajankohtana, kun välikaton höyrysulku on perforoitu ja yläkerran höyrysulku ei ole vielä valmis sekä kun yläkerrassa ei ole lämpöä ja siellä on huomattava lämpötilaero?
Miten on, jos tulevaisuudessa valmiiksi rakennetussa talossa haluttaisiin ylläpitää esimerkiksi alhaista lämmitystä yläkerrassa ja täysi lämmitys alakerrassa? Syntyykö kondenssia?
En löydä enempää keskusteluita aiheesta, joten toivon, että useammat mielipiteet tuotaisiin esiin.
Itse ajattelen, että välikaton höyrysulku pitäisi perforoida tai poistaa kaikista kattotuoliväleistä, paitsi niissä, joissa alakerrassa on märkätiloja. Mahdollinen kosteus kuitenkin tuulettuu ulos sivuilta harvalaudoituksen kautta.
Yksi ajatus minulla on leikata välikaton höyrysulkua niin, että sen voi taittaa ja liittää uuteen höyrysulkuun, joka kulkee vinokaton kautta. Sitten tulee jonkin verran saumojen ja teippauksen kanssa työskentelyä, koska kissanvintti on lämpimällä puolella.
Kuulostaako järkevältä?
Perusteluni sille, miksi höyrysulkua ei pitäisi säilyttää välikatossa:
1.) Yläkertaan tulee olla vesikiertoinen lämmitys. Välikaton ajattelin täysin eristää, jotta lattialämmitys ei vuoda alakertaan ja myös äänieristystä varten. Tämä tekee entistä tärkeämmäksi, ettei lattialämmityksen alla ole höyrykalvoa? Voiko siis alakerran katto olla kylmempi ja kondenssia voi syntyä kun höyrykalvo on paikallaan?
2.) Sama kondenssi voi syntyä yleisesti, kun lämpö nousee ja yläkerta on taipuvainen olemaan lämpimämpi kuin alakerta?
3.) Mietin myös, mitä tapahtuu, kun asennetaan parketti- tai laminaattilattia lattialämmityksen päälle. Jos on höyrykalvo ja kangaspaperia ennen lattiaa, niin se voisi myös tarkoittaa, että estetään kosteutta, jos välikaton höyrysulku on yhä paikoillaan?
Kaksi muuta pohdintaa:
Onko riskiä kondenssiveden ja homeen syntymiselle rakennusajankohtana, kun välikaton höyrysulku on perforoitu ja yläkerran höyrysulku ei ole vielä valmis sekä kun yläkerrassa ei ole lämpöä ja siellä on huomattava lämpötilaero?
Miten on, jos tulevaisuudessa valmiiksi rakennetussa talossa haluttaisiin ylläpitää esimerkiksi alhaista lämmitystä yläkerrassa ja täysi lämmitys alakerrassa? Syntyykö kondenssia?