Olen kysynyt KA:lta, miten käsitellä muovissa olevia reikiä (katto tuulta vastaan – lösull), ja hän sanoo ensin, että kai ne voi vain teipata. Ongelma on, että kirvesmiehet ovat kiinnittäneet harvalaudoituksen poikittain (aiomme laittaa paneelin olohuoneeseen) ja he ovat käyttäneet ruuveja, jotka menevät ensimmäisen harvalaudoituksen läpi ja ne pirun ruuvit voivat tehdä reikiä muoviin, MUTTA KA:n mielestä siitä ei tarvitse huolehtia "ruuvin ja naulan reikiä on kaikkialla ulkoseinissä, joissa on levyjä jne."

Mitä mieltä olette – eikö siitä tarvitse huolehtia?

Syy, miksi huomasin tämän oli, että minun piti täydentää muutamia pituuksia ja päätin tarkistaa, ettei ruuvit mene läpi, mutta ne menivät, vaikka ruuvasin vinoon. Sitten kokeilin kirvesmiesten asentamaa harvalaudoitusta – samoin siellä.

Kjell G
 
I
Ilmeisesti kummallakaan KA:llasi tai kirvesmiehillä ei ole tietoa siitä kosteusraportista, joka tehtiin jo kaksikymmentä-kolmekymmentä vuotta sitten (luultavasti Lundissa), joka osoitti, että 3 % reikä diffuusiosuojassa voisi aiheuttaa jopa 20 % enemmän diffuusiokosteuden läpäisyä, kun tavoite on nolla prosenttia.

Joten vastaus on tietenkin, että ei ole sopivaa rei'ittää diffuusiosuojaa, mutta sitä tekevät sekä eri ammattiryhmät että eri syistä. Joskus vahingossa, joskus täysin tietoisesti.

Viimeisessä tapauksessa aiemmat sähköasentajat olivat pahimpia, en tiedä miten on nykyään. Mutta uskon, että he ovat edelleen parhaita heikentämään kattoristikoiden vetopuolen lujuutta poraamalla reikiä vetopintaan.
 
OK, nyt uskon, että on tullut vähemmän reikiä kuin luulin. Kyseessä on ehkä noin 30 neliötä, jotka ovat saaneet lisähajautusta, olen ruuvannut niitä osittain ja tuntuu siltä, että ruuvi ei ole läpäissyt muovia kovin monessa kohtaa. Vaikka ne ulkonevat, ei nyt ole kuormitusta, irtovilla oli jo paikoillaan ja muovissa on tiettyä joustavuutta (vaikea kiristää sitä tiukasti), joten olen melko rauhallinen. Mutta KA:n asenne huolestuttaa minua, luotin häneen täysin, lisäksi hän on minun rakennusmestarini (kyllä, täysin vastoin kaikkia suosituksia), mutta tämä on ensimmäinen huolenaihe, ja olen seurannut prosessia tarkasti omalta osaltani.

Sähkömiestä, raukkaa, olen seurannut koko ajan, porakoneen hän on saanut lainata vain poikkeustapauksissa, putket ja rasiat olen asettanut suurimmaksi osaksi itse. Muuten ei tiedä - mutta he ovat varmasti kehittyneet siinä yleensä.

Kjell G
 
Mikael_L
Kjell_G sanoi:
... och de rackarns skruvarna kan ju göra hål i plasten MEN det tyckte KA inte var något att bekymra sig för "skruv o spikhål finns ju överallt i ytterväggar där man satt skivor osv".
Sen är det ju så att man kan inte jämföra spik och skruvhål i diffspärren när den ligger i press mellan två material, t.ex. mellan regel och väggskiva och när det är ett "friliggande" hål i plasten. För problemet med hål i diffspärren är i huvudsak att där kan fuktig inomhusluft formligen spruta in i den konstruktion som ska skyddas mot fukt, t.ex. om det har blivit något tjall på ventilationen.

Denna öppning för skadligt luftflöde är ju alltså inte fallet när en skruv går igenom diffspärren, när den måste det, för att man skruvar gipsskivan mot regeln. Där kommer ju alltså de två ihopskruvade/spikade materialen se till att det inte kan bli något luftflöde.

Men för dom som inte helt har förstått funktionen med diffspärren i väggen kommer det lätt över läppen "men det är ju redan massor med hål" :)
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.