173 135 lukukertaa ·
223 vastausta
173k lukukertaa
223 vastausta
Olen purkanut kissatuulen nyt koko talo tömistelee
Kyllä, ehdottomasti, jos olisin saanut tehtävän työhöni. Nyt tämä on foorumi, ja vastaan kokemuksen perusteella. Kattopalkkien välinen cc-etäisyys on melkein aina 1200 mm. Aloittaja kirjoitti, että heilahdus ja askeläänet ilmenivät sen jälkeen, kun sivuvintti purettiin, ja piirustuksen perusteella voin suoraan nähdä, että ne olivat kantavia.Acora sanoi:
Eikö ole tärkeää suunnittelijana siinä tapauksessa ottaa enemmän tietoa. Mikä on kattopalkkien cc-mitta? Ovatko askeläänet aina olleet siellä, mutta koetaan enemmän materiaalin vaihdon/tilavuuden muutoksen vuoksi huoneessa. Onko mahdolliset alalattiat vaihdettu jne. Miltä näyttivät sivuvintin seinät oikeastaan ja mitkä olivat ”tukijalkojen” mitat. Olenko unohtanut jotain?
Minä purin kaiken yläkerrastani. Koko matka tukijaloille ja sivuvintin seinät eivät voineet olla osana rakenteessa. Huonokuntoiset palkit ja lastulevyt. Kyllähän rakensin uudet seinät sen jälkeen. Koen hirmuista töminää ja askelääniä alakerrassa, mutta se johtuu siitä, miten talo oli alun perin rakennettu. 1940 -luku![]()
Nyt olen katsonut sinun piirustuksiasi ja sinun vintti sekä aloittajan vintti eivät toimi samalla tavalla. Sinun tapauksessasi ne eivät olleet kantavia. Mutta jos tämä olisi helppoa ja aina ilmeistä, suunnittelijoita ei tarvittaisi. =)
Kiitos. Tätä hulluutta ei tarvitse sen enempää pohtia. Tuntuikin hetken siltä, että kaikki ovat päättäneet, että tukipuut voivat ottaa vain puristuskuormaa. Katto seisoo tukipuilla yhtä paljon kuin katto pitää lattian ylhäällä. Ja vähän muutakin. Se on YKSI rakenne. Ainoa järkevä neuvo on palkata rakennesuunnittelija, joka voi tehdä tarkastuksen paikan päällä ja joka ei anna anonyymejä neuvoja (kuten minä nyt...) vaan ottaa oikeudellisen vastuun neuvoistaan. Kaikki muu olisi vastuutonta.W witten sanoi:
/Urbota
Siitä en ole lainkaan samaa mieltä, sillä joskus siihen aikaan oli palttikatto alt tiilikattoja, jotka eivät ole niin raskaita, joten jos et tiedä mitä teet, mielestäni kannattaa jättää väliin!K Kurtivan sanoi:Huolimatta saamistasi hälyttävistä vastauksista haluan rauhoittaa sinua hieman. Tein samoin talossani vuodelta 1937 ja se 80-luvun alussa, siis kauan ennen kuin tällaiseen sai vastauksia täällä. Ei mitään negatiivista ole kuitenkaan tapahtunut, vaikka lumiset talvet. Uskon, että kun kukaan ei laskenut mitä kattotuolit voisivat kantaa, otettiin reilusti mittoja, joten se pitää silti. Mutta sanottuaan sinun pitäisi, koska tunnette eron, antaa jonkun rakennusalan asiantuntijan katsoa sitä.
Joskus koolaukset ottavat vastaan puristuskuormitusta ja joskus vetokuormitusta. Se riippuu katon ja alustan/kerrosrakenteen pystysuuntaisten kuormien suhteesta, johon tuulikuormitus sisältyy vaakasuuntaiset kuormakomponentit. Eli: paljon kuormaa katolla, ja vähän kuormaa kerrosrakenteessa: puristuskuormitus kissanselän koolauksissa. Vähän kuormaa katolla ja paljon kuormaa kerrosrakenteessa: vetokuormitus koolauksissa.Anna_H sanoi:
Käy tämä kurssi, niin osaat laskea itse:
https://www.kth.se/student/kurser/kurs/AF1006
sitten on aina tapaus, jossa voimat kumoavat toisensa ja kuormitus on nolla tai hyvin pieni.D Martin72 sanoi:Joskus säännöt ottavat vastaan puristusta ja joskus vetokuormitusta. Se riippuu katon ja ala-/lattiarungon pystysuorien kuormien suhteesta, johon sisältyvät vaakasuorat kuormakomponentit tuulikuormituksen yhteydessä. Eli: paljon kuormaa katolla ja vähän kuormaa lattiarungossa: puristuskuorma ullakon säännöissä. Vähän kuormaa katolla ja paljon kuormaa lattiarungossa: vetokuorma säännöissä.
Käy tämä kurssi, niin voit laskea itse:
[linkki]
ja lattiarunko
Yleisesti ottaen halutaan mielellään jonkinlainen staattinen kuormitus, koska liikkeet dynaamisella kuormalla ovat pienempiä. Mutta totta kai: täytyy pystyä näkemään asiat oikealla systeemitasolla eikä vain katsoa yhtä sääntöä kerrallaan.Johanbogg sanoi:
/Urbota
Joo, en väitä vastaan siitä, uskon että monet voisivat hyötyä pelaamalla vähän Pontifexia tai vastaavaa nähdäkseen kaiken kokonaisuutena.Urbota sanoi:
HahaM MLindstrom sanoi:
Hei!D degi sanoi:Hei!
Ostimme 50-luvun puutalon, jonka olemme remontoineet.
Yksi asia, jonka teimme, oli poistaa kylmät vintit, jotta saataisiin "suuremmat huoneet"
MUTTA
Kun kävelee yläkerrassa, se "jymähtelee" hyvin paljon. (ei tehnyt niin aikaisemmin)
Mitä lähemmäksi purettua kylmävintin seinää tullaan, sitä enemmän jymähtää.
(jymähtää, kun 4-vuotias kävelee siellä ylhäällä ja me istumme alhaalla, eli erittäin herkkä)
Palkit ovat hyvin tukevat, kokeilin laittaa vielä enemmän tukipuita väliin, mutta se ei toiminut.
Nyt alan uskoa, että kylmävinttien seinillä oli jokin tehtävä, joka painoi pitkän seinän viereistä palkkia alas ja teki siitä "jäykän".
Paikoissa, joissa meillä on vielä kylmät vintit, lattia on priima.
Onko joku kokenut saman?
Ajatukseni on siis se, että laittaa pari paksua tukea, jotka "paina(g)"vat tämän palkin alas seinän sivuilla.
Tai onko joku vinkki?
Olisin todella kiitollinen.
Tässä on kuva, kun lattia on auki, ja vihreä viiva on, missä kylmävintti oli ennen.
Olen elossa ja talokin... toistaiseksi...
Minulla on rakennesuunnittelija tulossa katsomaan.
Kiitos valtavasta kiinnostuksesta.
Olette oikeassa, kuten monet huomauttivat, että minulla on hirveän huono kylpyhuone myös toisessa ketjussa.
Kyse on siitä, että olen ostanut talon, joka tarvitsi remonttia.
Minulla on ollut melko suuri remonttibudjetti ja vähän tietoa, joten minulla on ollut 3-4 isoa projektia käynnissä koko ajan, joihin olen täysin menettänyt kontrollin... ja nyt kun asiat alkavat "järjestyä", huomaan kaikki tapahtuneet virheet.
Nyt sitten olen tässä tilanteessa ja tarvitsen soittaa ja vaatia takuutöitä.
Ei koskaan opi kaikkea (hyvässä ja pahassa).
Aina löytyy uusia virheitä tehtäväksi, asioita ja ruuveja väärin... kokemuksia, joista oppia (enemmän tai vähemmän)
Elämä pähkinänkuoressa
(ihminen oppii niin kauan kuin elää)
Aina löytyy uusia virheitä tehtäväksi, asioita ja ruuveja väärin... kokemuksia, joista oppia (enemmän tai vähemmän)
Elämä pähkinänkuoressa
(ihminen oppii niin kauan kuin elää)