Sitä varten meillä on valvontaviranomaiset ja raja-arvot. Kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden tulee olla kohtuullisen vaarattomia käyttää. Tietenkin voi silti olla poikkeuksia, mutta mikään elämässä ei ole riskitöntä.
Lisäksi valitettavasti tietomme eri kemikaaleista ja niiden vaikutuksista on valitettavasti melko rajallista. Olemme tehneet tutkimuksia vain hyvin pienestä osasta kaikista käytössä olevista, vaikka se parantuukin jonkin verran ajan myötä. Vanhojen kemikaalien käyttö on siis turvallisinta. Juuri tämän TS on löytänyt tässä, eli että Byggmax mainostaa, että heidän levynsä ovat formaldehydittömiä. Ja formaldehydi on hankala kemikaali rakennusmateriaalissa, mutta meiltä kesti muutama vuosi ymmärtää tämä. MUTTA sen sijaan halpakustannusvalmistajat ovat käyttäneet jotain muuta. (Vähän kuin "asbestittomat" jarrupalat).
Yleisesti ottaen voi kuitenkin nojata raja-arvoihin suurimmassa osassa tapauksista, tai ainakin monissa. Erityisesti vanhoihin sellaisiin.
Se on sitä varten, että meillä on valvontaviranomaiset ja raja-arvot. Kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden tulee olla järkevän vaarattomia käyttää. Sitten voi toki olla poikkeuksia, mutta mikään elämässä ei ole riskitöntä.
Jep, elämä ei todellakaan ole riskitöntä... Kuolleisuus on 100%.
Mutta jos tekee kaikkensa, jotta rakennuksessa olisi mahdollisimman vähän kemikaaleja, eikö olisi järkevää käyttää raakalautaa seinissä sen sijaan että käytettäisiin OSB:tä? Ja ehkä raakalautaa lattialla? Silloin on todella vähän myrkkyä...
Ja miksei käyttää tavallista käsittelemätöntä puutavaraa julkisivussa? Ja maalata Falu punaisella maalilla?
Japp elämä ei todellakaan ole riskitöntä... Se on 100% kuolevaisuutta.
Mutta jos tekee kaiken mahdollisen, että rakennuksessa olisi mahdollisimman vähän kemikaaleja, eikö ole järkevää käyttää paneelia seinissä osb:n sijaan? Ja ehkä paneelia lattiaan? Silloin on hyvin vähän myrkkyjä...
Ja miksi ei käyttää tavallista käsittelemätöntä puutavaraa julkisivussa? Ja maalata falurödfärgiä käyttäen?
Kyllä, mutta sitten tulee muita ongelmia. Esim. kustannukset... Ja ajan myötä vinot lattiat.
Ja "mahdollisimman vähän kemikaaleja" ei välttämättä myöskään ole paras strategia. Säilöntäaineet jne. estävät monia luonnollisia prosesseja, jotka luovat vielä pahempia myrkkyjä, jos ne saavat vapaasti edetä (home on esimerkiksi suuri tekijä tässä).
Ja on mielenkiintoista lukea turvallisuustietolehteä Falu rödfärg -maalista verrattuna esimerkiksi erään Flüggerin seinäväriin. Turvallisuustietolehden mukaan Falu röd on vaarallisempi... Se sisältää esimerkiksi lyijyä. Metallia, jonka kanssa olemme tänään huomattavasti varovaisempia kuin ennen. Toisaalta Flüggerin tietolehdessä on useita "tietoja puuttuu". Joten on jopa vaikeaa arvioida riskejä saatavilla olevia tietoja perusteella. Ei ole itsestään selvää, että Falu rödfärg on parempi. (Itse valitsen pois Falu rödin, koska en halua sitä vaatteisiini...) Ja luonnollisesti ei lainkaan varmaa, että voi sanoa erojen olevan niin suuria, että niillä olisi mitään merkitystä. Luultavasti ei ole. Mutta se on arvaus.
Joten kuten tavallista, kuinka tahansa kääntääkään, on takapuoli takana. Elämä on, kuten sanottu, 100% kuolevaisuutta.
Mutta jos haluaa välttää kemikaaleja mahdollisimman paljon rakennuksessa, eikö ole viisasta käyttää raakapontti seinissä sen sijaan, että käyttäisi osb:ta? Ja ehkä raakapontti lattiassa? Silloin on hyvin vähän myrkkyä...
Ja miksei käyttää tavallista käsittelemätöntä puutavaraa julkisivussa? Ja maalata falunpunamullalla?
Raakapontti sisältää terpeenejä, jotka ovat myrkyllisiä ja allergiaa aiheuttavia. Vaikka käytännössä lähes täysin vaaraton rakennusmateriaalina kokemuksen perusteella, se osoittaa, että ei voi vain katsoa sisältöä määrittääkseen, mikä on vaarallista.
Keittiössä, jota nyt remontoin, valitsimme kovavahattua lankkulattiaa, kalkkimaalattuja seiniä, pellavaöljyemulsioonipohjamaalia ja keittiökaapeilla on runko ja ovet männystä/liimapuusta. Valitsin pellavaeristyksen, kun reguloitin seiniä sähköä varten. Kuitenkin laitoin OSB:tä ja kipsiä näille seinille. Toivoin, että olisin laittanut vaneria ainakin...
On mukavaa yrittää käyttää materiaaleja, jotka ovat miellyttäviä työskennellä, tuntuvat olevan hyviä luonnolle ja terveydelle ja joilla on pitkä käyttöikä ja kiertokulkua... Olen tehnyt minkä voin ainakin, vaikka varmasti onkin jotain myrkyllistä valinnoissani silti...
Meillä on keittiössä, jota nyt remontoin, valittu kovavahattua lankkulattiaa, kalkkilaastiviimeistellyt seinät, pellavaöljyemulsio maali, keittiökaapit on männystä/liimapuusta, valitsin pellavaeristyksen kun tein runkoa seinille saadakseni sähköä sisään. Kuitenkin laitoin OSB-levyt ja kipsilevyä näille seinille. Toivon, että olisin laittanut vaneria ainakin...
On hieman mukavaa yrittää käyttää materiaaleja, jotka ovat miellyttäviä työskennellä, tuntuvat olevan hyviä luonnolle ja terveydelle sekä kestävät pitkään ja kiertotalousajattelua... Olen tehnyt sen, minkä voin ainakin, vaikka on varmaan jotain myrkyllistä valitsemassani silti...
Kyllä, pellava huonekaluissa jne. on esim. taipumusta homehtua... Joten ei ole varmaa, että se on askel eteenpäin. Mutta oikealla homeenesto käsittelyllä se on varmasti OK!
Ja pellavaöljymaali vapauttaa formaldehydiä kuivumisen aikana!
Mutta, arvot ovat alhaisia, alle rajaarvojen, ja väliaikaisia, joten ei sekään todennäköisesti ole mikään riski. Mutta toisaalta samaa voi varmaankin sanoa myös monista nykyaikaisista maaleista.
Ja vaneri onhan parempi materiaali kuin OSB (ripustaa kaappeja jne.), mutta onko se niin paljon parempi, että sillä olisi jotain merkitystä yleisesti ja terveyden kannalta, en sanoisi mitään. Tärkeämpää on kuka on tehnyt levy ja mistä.
Joo, siitä on keskusteltu aiemmin, että hoito, jonka isolina tekee, ei ole täysin varmasti täysin vaaraton...
Kuten sanottu, maallikkona täytyy tehdä parhaansa. Valitettavasti "tavallisten" rakentajien keskuudessa vaikuttaa olevan vähän osaamista tästä asiasta. Tunnen itseni vähän hankalaksi, kun haluan käyttää perinteisempiä menetelmiä ja materiaaleja... Mutta jos se on toiminut 100 vuotta, se toimii varmaan vielä hetken aikaa, ajattelen...
Sain juuri vastauksen SWISS KRONO:lta (Kronoply), joka tuottaa formaldehydi-vapaata OSB:ta, jota Byggmax myy hintaan 105 kr/levy. Mitä tähän voisi sanoa?
Hyvä Mr. Kiander,
PMDI on polyuretaanipohjainen liima. Voit löytää tämän materiaalin myös vaahtona sänkysi tai sohvan patjassa, autosi rakenteissa.... Mutta tällaiset tuotteet ovat 100% siitä valmistettuja ja meidän levyissämme sitä on vain 2.5%!
Liimauksen jälkeen tämä liima on päästötön ja ympäristölle neutraali. Tämän vuoksi OSB:ta voidaan käyttää myös elintarvikepakkauksissa (katso liitteenä oleva sertifikaatti).
Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi. Jos tarvitset lisätietoja, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä.
Ystävällisin terveisin
Stefan Gottfried
SWISS KRONO GmbH
Mutta jos se on toiminut 100 vuotta, niin se varmaan toimii vielä hetken, ajattelen...
Joo, se on yksi tapa katsoa asiaa. Mutta se monimutkaistuu siitä, että ympäristö on muuttunut. Rakennamme taloja eri vaatimuksilla vedottomuudesta, eri paikoille, ja koostamme ja käytämme niitä eri tavalla kuin perinteisesti tehtiin. (Savupiiput toimivat esimerkiksi erinomaisesti torpissa, joissa oli tehottomat avotakat, jotka lämmittivät perustuksia. Nykyajan taloihin ne toivat ongelmia). Joten vanhojen metodien käyttö uusissa(rakoissa) taloissa voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisevat.
Eli se on myös peukalosääntö, mutta muutamilla isoilla ja tärkeillä poikkeuksilla.
Yhteenveto: Vanha tai moderni, riskejä otetaan kaikessa mitä tehdään. Jos vain yritetään välttää tunnettuja riskejä, on luultavasti tehnyt niin hyvin kuin voi. Ei luultavasti ole järkevää yrittää tehdä enempää.
Sain nyt PDMI-vastauksen SWISS KRONO:lta (Kronoply), joka tuottaa formaldehydittömän OSB-levyn, jota Byggmax myy hintaan 105 kr/levy. Mitä tästä pitäisi sanoa?
No, että polyuretaani on aika hyvin tunnettu aine tässä vaiheessa. MUTTA että luultavasti ei PU-it sellaisenaan ole ongelma, jos sellainen nyt olisi, vaan lisäaineet (jos sellaisia on). Joten mitä ne ovat? Ja mitä ajattelemme/tiedämme niistä? Juuri PU-liimaa sellaisenaan olemme käyttäneet melko pitkään Euroopassa emmekä ole nähneet merkittäviä riskejä.
MUTTA henkilökohtaisesti en usko, että se on niin vaarallista. Tai oikeammin, että se olisi vaarallisempaa kuin mikään muu. Tämä on kuitenkin minun perusteeton mielipiteeni.
Kyllä, se on yksi tapa nähdä asia. Mutta sitä monimutkaistaa se, että ympäristö muuttuu. Rakennamme taloja erilaisilla vedottomuusvaatimuksilla, eri paikoissa, ja suunnittelemme ja käytämme niitä eri tavoin kuin perinteisesti. (Torpargrundit toimivat esim. erinomaisesti torpissa, joissa oli tehottomat avotakat, jotka lämmittivät perustuksia. Moderneissa taloissa se aiheutti ongelmia). Joten vanhojen menetelmien käyttö uusissa taloissa voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ne ratkaisevat.
Joten sekin on nyrkkisääntö muutamilla suurilla ja tärkeillä poikkeuksilla.
Saldona: Vanha tai moderni, kaikki mitä teemme, on riski. Jos vain yritämme välttää tunnetut riskit, olemme todennäköisesti tehneet parhaamme. Todennäköisesti ei ole järkevää yrittää tehdä paljon enempää.
Taloni on 100 vuotta vanha, joten uskon jatkaa samalla polulla... olisin ajatellut eri tavalla menetelmistä ja materiaaleista, jos se olisi uusi talo... kuitenkin olisin mielelläni käyttänyt "giftfritt", jos voisin...
Råspont sisältää terpeenejä, jotka ovat myrkyllisiä ja allergiaa aiheuttavia. Vaikkakin käytännössä täysin vaaraton rakennusmateriaalina kokemuksen perusteella, mutta se osoittaa, että pelkän sisällön perusteella ei voi arvioida, mikä on vaarallista.
Luulin naivisti, että råspont oli vain tavallista höylättyä puutavaraa pontilla... En tiennyt, että siihen painetaan paljon kemikaaleja.....
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
