Mitä voidaan ja mitä ei voida rakentaa? (runkorakennus)
Olin samanlaisen parissa vähän aikaa sitten, tässä on joitain kuvia menetelmästä
http://www.tangberget.blogspot.com/ (bandtäckning)
Nykyään olen siirtynyt yhteen tasoon, koska sallittu rakennusalue on kasvanut...
http://www.tangberget.blogspot.com/ (bandtäckning)
Nykyään olen siirtynyt yhteen tasoon, koska sallittu rakennusalue on kasvanut...
Mikael_L sanoi:
Ei ole ajan mittaan olemassa 100% varmaa tapaa rakentaa tällaista parveketta. Osittain siksi, että materiaalit väsyvät, osittain siksi, että rakennus 'elää' vanhetessaan. Se voi olla tiivis sekä 20 että 25 vuotta, mutta sitten alkaa piilovuoto ennen kuin talonomistaja huomaa, että se ei enää ole tiivis.
Aikojen alusta asti on yritetty löytää materiaaleja ja rakennustapoja, jotka kestäisivät vaakasuuntaista tiivistystä. Kukaan ei ole vielä onnistunut, vaikka monet ovat uskoneet olevansa lähellä ratkaisua. Vuotoa esiintyy ennemmin tai myöhemmin. Joskus jopa melko pian.
Ratkaisuja on olemassa bitumilla, kumimatolla, pellillä ja muilla materiaaleilla. Rakennusjärjestelmiä, kuten built-up yhdistettynä btg:hen, jne.
Ainoa tapa varautua jollain tavalla on kallistaa alusta ja rakentaa kahdessa erillisessä kerroksessa. Alempi loivasti kallistettu vedenpoiston vuoksi, mahdollisuus uudelleen peittää. Ylempi vaakasuora, mieluiten purettava. Mutta jos kaltevuus on liian loiva (3-4 astetta), kuten peitemateriaali sallii, vesaa katon päälle on odotettavissa. Tarvitaan huomattavasti enemmän, jotta lumi, päiväsula, uudelleenjäätyminen, jne. eivät vahingoittaisi peitemateriaalia (tunkeutuisi saumoihin ja nostaisi niitä). Kaltevuus (>10 astetta) alkaa lähestyä melko turvallista tasoa. Mutta tuulen vastapaine voi monissa tapauksissa aiheuttaa ongelmia kuitenkin. Erityisesti silloin, kun parveke on yhdeltä sivulta pystysuoraa pintaa vasten (enkä tiedä yhtään parveketta, joka ei olisi sellainen).
Toinen vaihtoehto on rakentaa luonnonmateriaaleista, jotka imevät kosteuden. On useita esimerkkejä siitä, että tällaiset ratkaisut ovat onnistuneet paremmin kuin tekniset. Mm. vanha pannukeskus Augustenborgin alueella (+ useita taloja alueella) Malmössä on uudelleen päällystetty sedum-katolla. Ja vihreä lattia parvekkeella ei ehkä ole niin hullua tallata?
_________________
Rakentaja
Tällainen turvekatto, jossa on ruohoa päällä, vaikuttaa aika hauskalta. Sitten minun ei tarvitse nikkaroida mitään terassia kävelläkseni, ja ruoho varpaiden välissä on miellyttävää. Jos hankimme kaneja, voimme vain päästää ne parvekkeelle syömään, kun ne ovat nälkäisiä.imported_Byggaren sanoi:
Nä, ehkä siinä on jotain perää puheissa riskirakenteesta.
Sen osalta, mitä snailman lähetti, on kyseessä loivasti kalteva peltikatto, enkä aio itse ryhtyä siihen, joten minun on otettava joku peltiseppä mukaan. Silloin kustannukset voivat kasvaa suuremmiksi kuin jos rakentaisin yläkerran alemmalle osalle ja sen ulkopuolelle asettaisin täysin vapaan parvekkeen (eli alla ei ole mitään taloa).
Jos saan käsiini tarpeeksi suuren peltiliuskan, ettei siihen tule lainkaan saumoja. Luulevatko te, että siitä tulisi projekti, jonka pystyisin suorittamaan ilman peltisepän taitoja (olen vain vähän puuhastellut autolevyn kanssa). Ja vähentäisikö yhtenäinen pelti myös tulevien ongelmien riskiä ...
... nero spekuloi, tai miten se nyt menikään ...
Edes saumattu ruostumaton pelti ei kestä ikuisesti.
On vaikeaa löytää niin suurta peltiä yhdestä levystä. Rullat ovat yleensä korkeintaan metrin levyisiä. Sinun on varmaan varauduttava käyttämään peltiseppää.
_____________
Byggaren
On vaikeaa löytää niin suurta peltiä yhdestä levystä. Rullat ovat yleensä korkeintaan metrin levyisiä. Sinun on varmaan varauduttava käyttämään peltiseppää.
_____________
Byggaren
Luulen, että minun pitäisi yrittää välttää parvekkeita asuintilan yläpuolella.
Mutta nyt minulla on uusi kysymys...
Jos on pulpettikatto, jonka ylempi puoli liittyy korkeampaan rakennusosaan. Miten toimitaan ilmarakojen tuuletuksen kanssa? Onko silloin kyseessä sellaiset homeenestosuojaimet, jotka liittyvät ulos peltikaton alta?
Toimiiko se hyvin siinä tapauksessa, vaikka peltikatto liittyykin melko tiiviisti seinään yläpuolella?
Ja entä jos kyseessä on saumattu peltikatto, joka on täysin kiinni raakapontissa!?
edit: lisään kuvan havainnollistamaan, mitä tarkoitan.
Mutta nyt minulla on uusi kysymys...
Jos on pulpettikatto, jonka ylempi puoli liittyy korkeampaan rakennusosaan. Miten toimitaan ilmarakojen tuuletuksen kanssa? Onko silloin kyseessä sellaiset homeenestosuojaimet, jotka liittyvät ulos peltikaton alta?
Toimiiko se hyvin siinä tapauksessa, vaikka peltikatto liittyykin melko tiiviisti seinään yläpuolella?
Ja entä jos kyseessä on saumattu peltikatto, joka on täysin kiinni raakapontissa!?
edit: lisään kuvan havainnollistamaan, mitä tarkoitan.
Haluan palata alkuperäiseen kysymykseen liittyen jännemittaan, lattiarakenteisiin ja kantavuuteen.
Aion rakentaa yläkerran nykyiseen yksikerroksiseen taloomme.
Yläkerran lattiarakenne tulee ulottumaan 9 metrin pituudelle, ja alakerrassa aion laittaa kantavia seiniä ja teräspalkkeja (14-18 cm h-palkki), mutta vähentääkseni teräspalkkien määrää, haluan tietää tuentojen maksimaalisen etäisyyden eli jännemitan.
Voiko normaalisti kuormitettu lattia, jossa palkit ovat 220 mm, kestää 4,5 metrin jännemitan? Olen kuullut, että jotkut talotoimittajat käyttävät jopa 4,2:ta c/c 60:llä.
Riittääkö tukiin 18 cm korkea H-palkki? Liimapuutarpeet vievät kuitenkin niin paljon tilaa katossa. En halua tehdä upotuksia lattiarakenteeseen. Liian työlästä!
Rakennuslupapiirustukset löytyvät osoitteesta http://hem.fyristorg.com/warnby/bostad/
Erään aiemmin aloittamani ketjun mukaan näyttäisi siltä, että Puutieto ei pidä tästä. Ilmeisesti, kuten ymmärrän Puutiedon mukaan, lattian palkin ei pitäisi olla pidempi kuin 7 metriä. http://www.byggahus.se/forum/byggma...4-max-spaennvidd-pa-golvbjaelklag-220-mm.html
Siinä tapauksessa ajattelen, että asetan 5 metrin pituuden toisesta suunnasta ja 5 metrin toisesta suunnasta, ja naulaan ne yhteen rinnakkain. C/c-etäisyys on kuitenkin 60 cm, mutta talon toisella puoliskolla se siirtyy hieman sivulle. Pitäisi toimia, eikö? Tein pienen luonnoksen siitä, mitä tarkoitan.
Aion rakentaa yläkerran nykyiseen yksikerroksiseen taloomme.
Yläkerran lattiarakenne tulee ulottumaan 9 metrin pituudelle, ja alakerrassa aion laittaa kantavia seiniä ja teräspalkkeja (14-18 cm h-palkki), mutta vähentääkseni teräspalkkien määrää, haluan tietää tuentojen maksimaalisen etäisyyden eli jännemitan.
Voiko normaalisti kuormitettu lattia, jossa palkit ovat 220 mm, kestää 4,5 metrin jännemitan? Olen kuullut, että jotkut talotoimittajat käyttävät jopa 4,2:ta c/c 60:llä.
Riittääkö tukiin 18 cm korkea H-palkki? Liimapuutarpeet vievät kuitenkin niin paljon tilaa katossa. En halua tehdä upotuksia lattiarakenteeseen. Liian työlästä!
Rakennuslupapiirustukset löytyvät osoitteesta http://hem.fyristorg.com/warnby/bostad/
Erään aiemmin aloittamani ketjun mukaan näyttäisi siltä, että Puutieto ei pidä tästä. Ilmeisesti, kuten ymmärrän Puutiedon mukaan, lattian palkin ei pitäisi olla pidempi kuin 7 metriä. http://www.byggahus.se/forum/byggma...4-max-spaennvidd-pa-golvbjaelklag-220-mm.html
Siinä tapauksessa ajattelen, että asetan 5 metrin pituuden toisesta suunnasta ja 5 metrin toisesta suunnasta, ja naulaan ne yhteen rinnakkain. C/c-etäisyys on kuitenkin 60 cm, mutta talon toisella puoliskolla se siirtyy hieman sivulle. Pitäisi toimia, eikö? Tein pienen luonnoksen siitä, mitä tarkoitan.
Jos laskemme mukaan 100 kg/neliömetri tasaisesti jakautunutta kuormaa (hyötykuorma) + omapaino ja liikkuva kuorma yhden henkilön vaarallisimmassa kohdassa (keskellä kannatusta) 600 mm:n c/c etäisyydellä palkkien välillä ja otamme huomioon, että pitkäaikaismuodonmuutos on lopullisesti ratkaiseva tekijä mitoituksessa, niin 45x220 riittää hyvin tähän. (Kattorakennetta ei saa missään osassa kuormittaa välipohjaa.)
Kuormaa varten tarvitaan taivutusvastus (Wx) noin 285 cm^3 (=> 45x195 puulaadussa K24) + yksi askel ylöspäin pitkäaikaismuodonmuutosta varten ja silloin päädymme melko tarkasti 45x220 puulaadussa K24.
Naulaamalla ne yhteen keskituen yli (kuten näet) saat myös lisäjäykkyyttä välipohjaan (riippuen siitä, miten naulaus tehdään). Päällekkäisyys ei kuitenkaan ole enempää kuin puoli metriä pituussuunnassa, ja se on liian lyhyt, jotta sillä olisi oikea vaikutus. Palkkien päät tulee viedä siihen pisteeseen, jossa tukimomentti vaihtaa merkkiä, ja se on noin 1,5 metriä keskituesta pituussuunnassa. Palkkien tulee siis olla 6,5 metriä pitkiä saadakseen täyden hyödyn päällekkäisestä liitoksesta. Silloin välipohjaa voi laskea jatkuvasti kannatettuna kolmella tuella, missä tukimomentti on mitoituksen määrittävä tekijä.
Mitkä HE-palkit sitten vaaditaan välipohjan kannattamiseen riippuvat suurimmasta jännematkasta ja mahdollisuudesta keskituen käyttöön. Palkin pituuden mitta sisäseinän reunasta sisäseinän reunaan, talon leveyden mitta ulkoseinän reunan sisäpuolelta ulkoseinän reunan sisäpuolelle, keskituen mahdollisen sijainnin mitta tarvitaan. Ei ole mahdotonta asentaa palkkia, joka ei välttämättä ole HE-profiili (se voi olla myös nelikulmainen tai suorakulmainen putkiprofiili tyyppiä VKR, KKR tai RHS). Kuitenkin vaatimuksena on, että tämä profiili tulee palosuojata, koska kaikki kantavuus raudassa häviää jo +620C asteessa. On helpompaa liimata kipsilevyjä putkiprofiiliin kuin pukea HE-profiili.
Sen jälkeen palkin/palkkien kuorma täytyy ottaa huomioon ja siirtää alas maahan. Miltä alusta näyttää, johon ne tulevat? Kestääkö se pistemäiset kuormat (jotka voidaan laskea useissa tonneissa)?
Palauta lisää yksityiskohtia niin katson, mitä tarvitaan. Näytä myös, miten ajattelit toteuttaa kattorakenteen.
________________
Byggaren
Kuormaa varten tarvitaan taivutusvastus (Wx) noin 285 cm^3 (=> 45x195 puulaadussa K24) + yksi askel ylöspäin pitkäaikaismuodonmuutosta varten ja silloin päädymme melko tarkasti 45x220 puulaadussa K24.
Naulaamalla ne yhteen keskituen yli (kuten näet) saat myös lisäjäykkyyttä välipohjaan (riippuen siitä, miten naulaus tehdään). Päällekkäisyys ei kuitenkaan ole enempää kuin puoli metriä pituussuunnassa, ja se on liian lyhyt, jotta sillä olisi oikea vaikutus. Palkkien päät tulee viedä siihen pisteeseen, jossa tukimomentti vaihtaa merkkiä, ja se on noin 1,5 metriä keskituesta pituussuunnassa. Palkkien tulee siis olla 6,5 metriä pitkiä saadakseen täyden hyödyn päällekkäisestä liitoksesta. Silloin välipohjaa voi laskea jatkuvasti kannatettuna kolmella tuella, missä tukimomentti on mitoituksen määrittävä tekijä.
Mitkä HE-palkit sitten vaaditaan välipohjan kannattamiseen riippuvat suurimmasta jännematkasta ja mahdollisuudesta keskituen käyttöön. Palkin pituuden mitta sisäseinän reunasta sisäseinän reunaan, talon leveyden mitta ulkoseinän reunan sisäpuolelta ulkoseinän reunan sisäpuolelle, keskituen mahdollisen sijainnin mitta tarvitaan. Ei ole mahdotonta asentaa palkkia, joka ei välttämättä ole HE-profiili (se voi olla myös nelikulmainen tai suorakulmainen putkiprofiili tyyppiä VKR, KKR tai RHS). Kuitenkin vaatimuksena on, että tämä profiili tulee palosuojata, koska kaikki kantavuus raudassa häviää jo +620C asteessa. On helpompaa liimata kipsilevyjä putkiprofiiliin kuin pukea HE-profiili.
Sen jälkeen palkin/palkkien kuorma täytyy ottaa huomioon ja siirtää alas maahan. Miltä alusta näyttää, johon ne tulevat? Kestääkö se pistemäiset kuormat (jotka voidaan laskea useissa tonneissa)?
Palauta lisää yksityiskohtia niin katson, mitä tarvitaan. Näytä myös, miten ajattelit toteuttaa kattorakenteen.
________________
Byggaren
Hei Rakentaja!
Kiitos vastauksista.
Katon pitäisi olla pulpettikatto kattotuoleilla, jotka ovat toiseen suuntaan, eli kannatus ulkoseinillä. Jänneväli on 7 metriä ja kaltevuus 6 astetta. Haluaisin mieluummin välttää kantavia seiniä siellä. Käytän mieluummin todella paksuja Kerto tai liimapuupalkkeja. Mitat? Huopakatto? Pelti?
Tukipisteitä teräspalkkien runkoja varten en ole ajatellut. Se oli hyvä huomio. Tarkistan tämän. Nykyään on kellariseiniä muurattu, jotka seisovat kallion päällä useimmissa paikoissa.
Terveisin
marcus
Kiitos vastauksista.
Katon pitäisi olla pulpettikatto kattotuoleilla, jotka ovat toiseen suuntaan, eli kannatus ulkoseinillä. Jänneväli on 7 metriä ja kaltevuus 6 astetta. Haluaisin mieluummin välttää kantavia seiniä siellä. Käytän mieluummin todella paksuja Kerto tai liimapuupalkkeja. Mitat? Huopakatto? Pelti?
Tukipisteitä teräspalkkien runkoja varten en ole ajatellut. Se oli hyvä huomio. Tarkistan tämän. Nykyään on kellariseiniä muurattu, jotka seisovat kallion päällä useimmissa paikoissa.
Terveisin
marcus
Kyllä, se näyttää hyvältä.macaroni sanoi:
Saat myös etua siitä, että auringon lämmittäessä julkisivua syntyy luonnollinen konvektio.