Katson TräGuidenissa liittymisestä välipohjaan tehdessäni rakennekuvia. Mitä voin nähdä, tekstistä ei selviä mikä ero on, mutta jos katsoo kuvia, niin oletan, että ensimmäinen on niin sanotun päätyseinän ja toinen pitkän sivun kuva.
Mutta onko syytä, miksi alakerran seinä on nostettu aina välipohjan yläreunaan asti? Voiko yhtä hyvin tehdä kaikki alakerran seinät yhtä korkeiksi? Kun sitten rakennan välipohjan (ennen toista kerrosta), ei toki ole seinää, johon lattian vasat (kuvassa 2 nimeltään kantpalkki) voisi "nojata".
Mutta onko se ainoa huono puoli? Onko muulla tavalla merkitystä, miten tehdään?
Joo, se on varmasti kätevää, jos on perehtynyt siihen, mutta en ole, joten pidättäydyn perinteisissä menetelmissä.
Onko joku, joka voi vastata siihen, onko merkitystä, miten pääty tehdään? Koska toinen seinä on lecablock- tai vastaavista, olisi mielestäni parasta antaa yläkerran seinien alkaa välipohjan alareunasta.
Yritän selittää hieman enemmän unelmistani, siitä täydellisemmästä talosta. Asun talossa, joka on rakennettu 2008, 1,5 kerroksinen. Kaikki, mitä tapahtuu alakerrassa, kuuluu yläkerrassa, jos joku kävelee lattialla tai joku puhuu, tämä kuuluu yläkertaan.
Talo on rakennettu 15 cm paksuiselle betonilaatalle, kantava seinä alakerran keskellä seisoo suoraan betonilla. Kattotuolit lepäävät suoraan ulkoseinien ja kantavan seinän päälle. Alapinnan alla on yksi kerros kipsiä ja harvalaudoitus, välipohjan eriste on täytetty 90%:sti, yläkerrassa on ruuvattu/liimattu lastulevy, makuuhuoneessamme on 5 mm askeläänieristys ja 15 mm puulattia. Silti mielestäni äänikomforti voisi olla PALJON parempi.
Joten sinä, joka olet aloittamassa uuden talon rakentamista, haluan vain antaa sinulle vinkin
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
