Hei

Ajattelin rakentaa lattiarakenteen, joka koostuu 50x200 palkeista cc 600. Kokonaispituus noin 7800, ja se lepää kolmella tuella, joista yksi keskellä.

Alapuolelle tulee kipsikatto ja yläpuolella sen tulisi mahdollisuuksien mukaan täyttää asuintilan vaatimukset.

Ajatus oli nyt liittää palkit yhteen reikälevyllä, 180x400x2, ankkurinauloilla 4x40. Voiko tämän tehdä, ja jos voi, kuinka monta naulaa per liitos?

Skeemakuva puurakenteisesta lattiajärjestelmästä, jossa on 50x200 palkit, kolme tukea ja harmaat liitoskohdat, kuvaten rakentamisen suunnitelmaa. Kuvassa puurakenne, jossa kaksi palkkia on yhdistetty reikälevyllä ja ankkurinauloilla.
 
Miksi ei jatkaa keskivaraston kohdalla tai käyttää kokonaisia pituuksia?
 
  • Tykkään
Workingclasshero
  • Laddar…
Olen samaa mieltä Haavardin kanssa!

Minulla on itse asiassa melkein sama rakenne talossani:
Ulkoseinien sisäleveys 7700 mm.
Kattotuolien alapaarre ja välipohja 45x220 cc 600.
Keskellä on teräspalkki, johon kaikki puut siinä kohtaa on leikattu ja liitetty.
Eli teräspalkki on ylhäällä välipohjassa eikä näy alla olevassa huoneessa.
Paljon tyylikkäämpi ratkaisu!

Teknisesti voi olla syitä olla liittämättä tuen kohdalla vaan hieman sen vieressä,
mutta en tiedä, ajatellaanko niin talonrakennuksessa.
Ehkä sillanrakennuksessa?
 
Myös minä valitsin teräspalkin "upottamisen" välipohjaan, lattianiskat lepäävät palkin alalaipalla ja ovat sitten yhdistettynä 45x70 (liimattu ja ruuvattu), joka kulkee palkin yläpuolella.

Rakennustyömaa sisätiloissa, keskellä metallipalkki. Lattialla telineet ja työkaluja. Valo tulvii ikkunoista vasemmalla.
 
haavard sanoi:
Miksi et jatka keskikohdasta tai käytä koko pituutta?
Ei ole hyvä idea jatkaa keskikohdassa.
Keskikohdalla momentti on suurin.
Ehdotetut jatkopisteet ovat siellä, missä momentti on huomattavasti pienempi.
 
  • Tykkään
eleson ja 2 muuta
  • Laddar…
Jos jatkaa keskituen PÄÄLLE, liitos on momentiton. En koskaan tekisi kuten ensimmäisessä kuvassa. Se ei tule toimimaan.

jos sinun täytyy jatkaa, jatka lähellä tukea ja aseta palkit limittäin, ei pääty vasten päätä.
 
Mikael_L
Anaitis on oikeassa.
Palkin/jänteen taivutusmomentti on suurin juuri keskituen yläpuolella. Jos liitoskohta ei ole yhtä jäykkä kuin liittämätön materiaali, niin sekä taipuma että jousto osissa kasvavat.
 
  • Tykkään
Joak
  • Laddar…
JOS käytetään liimapuuta koko pituudelta, lattia tulee jäykemmäksi ja vähemmän joustavaksi, koska se on SK kiinteällä kiinnityksellä keskellä, lattian toinen puolisko vastustaa. Liimapuu on lisäksi vahvempaa kuin massiivipuu.

Protte
 
  • Tykkään
Workingclasshero
  • Laddar…
On totta, että liitos suoraan teräspalkin päällä lisää puupalkeille joustavuutta (teräspalkin osalta sillä ei ole merkitystä). Yllä olevassa kuvassani lattian palkit teräspalkin molemmin puolin ovat oma kuormitustapauksensa, en voi hyödyntää mitään lujuusetua, jonka olisin voinut saada, jos lattian palkit olisivat jatkuneet saumattomina (tai hyvin tehdyllä liitoksella). Minun tapauksessani näkyvä palkki tai kattoon kipsattu laatikko ei ollut vaihtoehto.

Vastatakseni kysyjälle suosittelisin liimata ja ruuvata metrisiä paloja lattian palkkien kanssa samasta dimensiosta jokaisen liitoksen yli, mieluummin kuin käyttämällä naulalevyjä. Henkilökohtaisesti sellainen liitos tuntuu paremmalta, eikä se tule koskaan aiheuttamaan narinaa tulevaisuudessa.
 
  • Tykkään
Mikael_L
  • Laddar…
Mikael_L
Gabbe1 sanoi:
Vastatakseni TS:n kysymykseen, olisin suosinut liimaruuvata yhden metrin paloja samaa mittaluokkaa kuin lattiaregulaarit jokaisen liitoksen ylle mieluummin kuin naulalevyjä. Henkilökohtaisesti tällainen liitos tuntuu paremmalta ja sen ei pitäisi koskaan aiheuttaa nitinää tulevaisuudessa.
Pidän myös siitä menetelmästä, se tuntuu hyvin perusteelliselta verrattuna naulalevyihin. Erityisesti liitoksen pituus on pidempi.
Yksi vaihtoehto on liimaruuvata K-plyfa, 22mm ja 1,2m pitkä, molemmille puolille.
 
Mikael_L sanoi:
Anaitis on oikeassa.
Palkin/hirren taivutusmomentti on suurin juuri keskituennan yläpuolella. Jos liitos ei ole yhtä jäykkä kuin liittämätön materiaali, sekä taipuma että notkahdus avoimissa osissa lisääntyvät.
...lisääntyvät verrattuna yhtenäisiin pituuksiin kyllä. Mutta se ei näytä olevan vaihtoehto. Puhumme alle 4 m jänneväleistä, jos liitos tehdään keskituennassa.
 
Kiitos paljon vinkeistä ja ideoista.

toivottavasti joku myös voi tietää, toimiiko ideani.

:)
 
Gabbe1 sanoi:
Myös minä päätin "upottaa" teräspalkin lattian välipohjaan, lattiakoolaukset lepäävät palkin alalaipalla ja on sitten yhdistetty 45x70 (liimattu ja ruuvattu), joka menee palkin yläpuolella.
Minulla on sama rakenne puolikkaiden yhteen liittämiseen.

Kattotuolitehdas, joka toimitti jaetut kattotuolit, lähetti mukana paljon reikälevyjä, jotta saumat pysyisivät yhdessä, mutta kirvesmies ei käyttänyt niitä. Käytti sen sijaan, kuten kirjoitat, 45x70:n yläpuolella alusrungoilla ja lattian palkit, joten lattia on 290 mm paksu (+kattolevy, ristikoolaus ja lattialaudat). Tuntuu erittäin vakaalta kävellä!
 
Se riippuu siitä, mikä on bjälklagetin tehtävä?!

Jos bjälklaget on vain bjälklag, voi sen jakaa kahteen osaan, joissa kummallakin osalla on riittävä taivutusjäykkyys toisistaan riippumatta, esim. teräspalkki keskellä, johon palkit työnnetään molemmilta puolilta.

Jos bjälklaget on myös osa kattojärjestelmää (kuten gabbe1, #4), vaikuttaa epäsopivalta, että bjälklaget on kaksi erillistä osaa, jotka eivät toimi yhdessä. Silloin olen samaa mieltä, että liitosta ei tulisi tehdä keskellä, vaan noudattaa TS:n ehdotusta.

Ovatko teoriani oikeassa?
 
En uskalla lausua mielipidettä siitä, kuinka hyvin teoriasi pitävät paikkansa, mutta sen tiedän täysin varmasti, että lattian palkistoni ei ole missään tekemisissä kattotuolien kanssa.
Minun saksikattotuolini ovat täysin itsenkantavia.
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.