Liimata ja naulata olemassa oleviin palkkeihin vai jakaa 30 cm välein? Mikä antaa parhaan tuloksen?
Lujuuden kannalta ei ole merkitystä, asetetaanko lisäruote tiiviisti kiinni ruoteeseen tai ruoteiden väliin. Riittävän paksuilla lattialankuilla cc 60 toimii hyvin. Kuitenkin cc 30 mahdollistaa ohuempien lattialankkujen käytön ilman joustoa.
Niille 70x170, joilla on äärimmäiset vankanterit, vain 20-30 mm leveydellä ylhäällä ja alhaalla, voisi olla hyvä idea asettaa uusi ruode viereen, koska tällaisella ruoteella on arviolta vähemmän kuin puolet kantavuudesta oikeasta (suorakulmaisesta) 70x170 ruoteesta.
Henkilökohtaisesti asettaisin uusia ruodeita vanhojen väliin, eli cc 30 cm, sekä ylimääräisen ruoteen tiiviisti vanhojen ruodeiden viereen, joilla on äärimmäiset vankanterit (puoliksi sahatut).
Ruoteiden liimaaminen yhteen ei lisää mitään merkittävää lujuudellisesti, ellei ruoteiden laatu ole huono. (Vertaa liimapuu)
Voin lopuksi vain mainita, että kokemukseni perusteella vanha puutavara on loputtomasti parempaa ja vahvempaa kuin moderni balsapuu sahalta. Ei siksi, että puutavara on vanhaa, vaan siksi, että talonrakennuspuut valittiin huolellisesti ennen vanhaan. Nykyajan nopeasti kasvaneet puut eivät varmaan kelpaisi edes sisätilojen listoitukseen.
Niille 70x170, joilla on äärimmäiset vankanterit, vain 20-30 mm leveydellä ylhäällä ja alhaalla, voisi olla hyvä idea asettaa uusi ruode viereen, koska tällaisella ruoteella on arviolta vähemmän kuin puolet kantavuudesta oikeasta (suorakulmaisesta) 70x170 ruoteesta.
Henkilökohtaisesti asettaisin uusia ruodeita vanhojen väliin, eli cc 30 cm, sekä ylimääräisen ruoteen tiiviisti vanhojen ruodeiden viereen, joilla on äärimmäiset vankanterit (puoliksi sahatut).
Ruoteiden liimaaminen yhteen ei lisää mitään merkittävää lujuudellisesti, ellei ruoteiden laatu ole huono. (Vertaa liimapuu)
Voin lopuksi vain mainita, että kokemukseni perusteella vanha puutavara on loputtomasti parempaa ja vahvempaa kuin moderni balsapuu sahalta. Ei siksi, että puutavara on vanhaa, vaan siksi, että talonrakennuspuut valittiin huolellisesti ennen vanhaan. Nykyajan nopeasti kasvaneet puut eivät varmaan kelpaisi edes sisätilojen listoitukseen.
Juuri niin kuin ajattelin, ja koska täällä on 28x120mm lattialankkuja, niin paksuus riittää siihen, että siitä tulee vakaa, vaikka cc60. Mutta sitten huggan kirjoitti, että olisi paljon parempi cc30, eli että lattian jäykkyys olisi parempi cc30, joten tietysti aloin miettiä, mistä se johtuu. Mutta se selviää puolessa vuodessaOldboy sanoi:
Kuulostaa erittäin hyvältä idealta.
Pitäisi kai tulla vähän enemmän vakautta ja vähemmän liikettä keppien välille, jos laitan vähän liimaa niiden väliin? Käytän liimaa, eihän siitä voi olla haittaa, tarkoitan? Onhan se mahdotonta saada niitä erilleen myöhemmin, mutta sitä en ajatellutkaan tehdä
Kaikki vanha puutavara, joka talossa on, 3" lankkuina ja palkkeina jne., on erittäin kovaa ja vakaa. Monet eivät ole yhtä tasaisia ja hienoja pinnastaan kuten nykyajan höylätyt kepit, mutta kun niitä sahaa, huomaa, kuinka kovaa ja hienoa puu on. Kovuus on kuin todellinen kova mänty tai jopa koivu tai jotain sen läheistä. Se, mikä heikentää "laatua", on "puolipölkyt" (muutamassa) palkissa.
Voisihan sitä tehdä joo. Voi ajatella, että se tulisi melko kalliiksi, koska kyseessä on aika monta palkkia. Sen tulisi varmaan olla noin 4-5 mm paksua, jotta se olisi todella hyvä. Mutta kyllähän se tukisi valtavasti. Jos lattia olisi koostunut 120x120, minulla ei olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa HEA-palkkien tai vastaavien avulla.
Olen miettinyt mahdollista asennusnauhan ruuvaamista jokaisen säännön alapuolelle tai sivulle alhaalle, mutta kysymys kuuluu, jaksanko. Sen pitäisi olla myös tiukasti kiinni, joten luulen, että pysyn vain puussa. Mahdollisesti naulaan liimaamalla 45x45 kummallekin puolelle jokaisen 45x170 säännön alareunalla saadakseni hieman tukea lisää. Sellainen ylösalaisin T pitäisi olla verrattavissa kahteen täyteen sääntöön, arvaan, koska juuri venytyskuormitukset tekevät kuusi-saannoista heikkoja. Tai laitan sellaisen huoneen keskelle, siihen paikkaan, missä se joustaa eniten.
Jos on oikein vainoharhainen, voi liimaruuvata tammea ylöspäin lisää vastusta varten myös puristukselle Onhan olemassa erittäin monia menetelmiä, ja yksi on hullumpi kuin toinen.
Tuli mieleen vielä yksi menetelmä, joka on luultavasti huomattavasti halvempi kuin koko metallilevy. Ruuvaa paikalleen kulmaprofiili ylös ja alas jokaisessa 45x170:ssa. Silloin on sekä vetolujuus että puristusvastus. Siitä tulee varmasti jämäkkä.
HEB 160 jokaiseen lokeroon olisi hienoa haha... harmi vain, etten ole miljonääri
Olen miettinyt mahdollista asennusnauhan ruuvaamista jokaisen säännön alapuolelle tai sivulle alhaalle, mutta kysymys kuuluu, jaksanko. Sen pitäisi olla myös tiukasti kiinni, joten luulen, että pysyn vain puussa. Mahdollisesti naulaan liimaamalla 45x45 kummallekin puolelle jokaisen 45x170 säännön alareunalla saadakseni hieman tukea lisää. Sellainen ylösalaisin T pitäisi olla verrattavissa kahteen täyteen sääntöön, arvaan, koska juuri venytyskuormitukset tekevät kuusi-saannoista heikkoja. Tai laitan sellaisen huoneen keskelle, siihen paikkaan, missä se joustaa eniten.
Jos on oikein vainoharhainen, voi liimaruuvata tammea ylöspäin lisää vastusta varten myös puristukselle
Onhan olemassa erittäin monia menetelmiä, ja yksi on hullumpi kuin toinen.Tuli mieleen vielä yksi menetelmä, joka on luultavasti huomattavasti halvempi kuin koko metallilevy. Ruuvaa paikalleen kulmaprofiili ylös ja alas jokaisessa 45x170:ssa. Silloin on sekä vetolujuus että puristusvastus. Siitä tulee varmasti jämäkkä.
HEB 160 jokaiseen lokeroon olisi hienoa haha... harmi vain, etten ole miljonääri
No, mutta tarkoitan sellaisia, jotka eivät ole yhtä paksuja kuin teräspalkki, vaan 1-3mm paksuja.
Mutta ei aavistustakaan mitä ne maksavat.
Niitä käytetään esim. kattopalkkeina kevythalleissa, isoverilla oli jonkinlainen rakennusohje sellaisille lattian tukipalkiksi (300mm korkea).
Mutta ei aavistustakaan mitä ne maksavat.
Niitä käytetään esim. kattopalkkeina kevythalleissa, isoverilla oli jonkinlainen rakennusohje sellaisille lattian tukipalkiksi (300mm korkea).
Hm, 1-3 mm? Jos se on vain 1 mm esimerkiksi, tuntuu siltä, että joko pitää asettaa ruuvi/naula koko matkalta yläosaan lähelle huippua tai se puristuu yhteen ja antaa periksi taipuen. Alhaalla ei ole ongelmaa, koska siellä on vain vetovoimaa.
Jos laittaa 1 mm levyn kahden puupalikan väliin, on se eri asia, koska silloin puupalikat pitävät levyn ylhäältä yhdessä, jottei se voi taipua ja siten puristua.
Jos sen sijaan on kyseessä C-profiili, kuten mainitsit, on se eri asia, koska se ei voi taipua samalla tavalla ylhäällä, vaan tulee silti kestämään painetta melko hyvin, luulisin.
On monia ratkaisuja. Olen myös harkinnut, että nauhoitetaan jokainen palikka teräsnauhalla, kiristetään vain kunnolla nauhakoneella, sitten laitetaan pari ruuvia kumpaankin päähän. Se jäykistäisi varmasti melkoisesti. Kysymys on vain, väsyykö teräsnauha ajan myötä, ja silloin se menettää vetokestävyytensä. Ja silloin se mieluummin hakkaa puuta, kun kävellään lattialla.
Seuraavassa pdf:ssä, sivulta 8 sivulle 26, on useita mielenkiintoisia esimerkkejä eri ratkaisuista. Siellä on teräsnauha ja ekstra palikoita pohjassa jne. jne. Sitten he ovat laskeneet, mikä antaa parhaan tuloksen ja on taloudellisesti järkevin. Melko mielenkiintoista luettavaa itse asiassa:
Svikt i träbjälklag (Skanska Teknik AB)
Jos laittaa 1 mm levyn kahden puupalikan väliin, on se eri asia, koska silloin puupalikat pitävät levyn ylhäältä yhdessä, jottei se voi taipua ja siten puristua.
Jos sen sijaan on kyseessä C-profiili, kuten mainitsit, on se eri asia, koska se ei voi taipua samalla tavalla ylhäällä, vaan tulee silti kestämään painetta melko hyvin, luulisin.
On monia ratkaisuja. Olen myös harkinnut, että nauhoitetaan jokainen palikka teräsnauhalla, kiristetään vain kunnolla nauhakoneella, sitten laitetaan pari ruuvia kumpaankin päähän. Se jäykistäisi varmasti melkoisesti. Kysymys on vain, väsyykö teräsnauha ajan myötä, ja silloin se menettää vetokestävyytensä. Ja silloin se mieluummin hakkaa puuta, kun kävellään lattialla.
Seuraavassa pdf:ssä, sivulta 8 sivulle 26, on useita mielenkiintoisia esimerkkejä eri ratkaisuista. Siellä on teräsnauha ja ekstra palikoita pohjassa jne. jne. Sitten he ovat laskeneet, mikä antaa parhaan tuloksen ja on taloudellisesti järkevin. Melko mielenkiintoista luettavaa itse asiassa:
Svikt i träbjälklag (Skanska Teknik AB)
Keksi vielä yksi menetelmä, joka on uskomattoman helppo. Että nauhoittaa vain alaosan ympäri! Se käy todella nopeasti ja on varmaan halpaa myös (jos on pääsy nauhottimeen ja teräsnauhaan tietysti).
Kestää noin 30 sekuntia per sääntö, mutta vaikka kaikki käsittely ympäriinsä mukaan, se ei luultavasti vie enemmän kuin minuutti, korkeintaan kaksi minuuttia per sääntö. Ei tarvitse ruuvata tai mitään. Vain nauhoittaa ympärille.
Voi jopa laittaa kaksinkertaiset tai kolminkertaiset nauhat varmuuden vuoksi.
Sen pitäisi olla todella vakaa, kunhan alaosan kanssa käytetään huomattavaa puristusvoimaa, riippuen siitä, kuinka tiukasti nauhoittaa.
Kestää noin 30 sekuntia per sääntö, mutta vaikka kaikki käsittely ympäriinsä mukaan, se ei luultavasti vie enemmän kuin minuutti, korkeintaan kaksi minuuttia per sääntö. Ei tarvitse ruuvata tai mitään. Vain nauhoittaa ympärille.
Voi jopa laittaa kaksinkertaiset tai kolminkertaiset nauhat varmuuden vuoksi.
Sen pitäisi olla todella vakaa, kunhan alaosan kanssa käytetään huomattavaa puristusvoimaa, riippuen siitä, kuinka tiukasti nauhoittaa.
Hmm, ehkä liittyy välilyönteihin. Se toimii kummallisesti kyllä minulle. Käytän Firefoxia, jos sillä on merkitystä.JOW sanoi:
Jos kokeilet seuraavaa ja menet Google kautta?
https://www.google.se/#q=SBUF+11235+Slutrapport_Svikt+i+tr%C3%A4bj%C3%A4lklag.pdf
Jos sekään ei toimi, voit aina etsiä seuraavaa Googlesta, niin saat sen suoraan esille:
SBUF 11235 Slutrapport_Svikt i träbjälklag.pdf
SBUF 11235 Slutrapport_Svikt i träbjälklag.pdf