Usein saan kysymyksiä yksityisviestillä useammin kuin haluaisin.
Se vie kysyjältä muiden asiantuntevien näkemyksiä ja estää kaikkia, jotka pohtivat samaa asiaa, lukemasta kysymystä ja vastauksia. On hieman röyhkeää pyytää ilmaista konsulttipalvelua jakamatta sitä koko foorumille.
Siksi julkaisen kysymykset ja vastaukset täällä, ellei minulla ole mitään syytä olla tekemättä niin. Syynä voi olla se, että kysyjä on kontekstista helposti tunnistettavissa.
Keskustelu voi mielellään olla yleinen. Muutkin, jotka saavat mielenkiintoisia kysymyksiä yksityisviestillä, voivat vapaasti julkaista ne täällä.
Muutamia sääntöjä.
Ei mainintaa kysyjästä, ellei hän itse tule kommentoimaan. Yksityisviestin syynä voi olla halu pysyä nimettömänä myös netissä. Omasta puolestani se voisi olla, että olen käyttänyt samaa nimimerkkiä kaikkialla vuosikymmeniä ja tietyissä tilanteissa olen keskustellut arkaluontoisista asioista, jotka koskevat muita ihmisiä. Siksi uskon, että kaikkien pitäisi kunnioittaa tätä.
Olen lukenut useista keskusteluista, että sinulla näyttää olevan paljon tietoa ovien valmistuksesta. Olisin kiitollinen, jos vastaisit pohdintoihini. Olen nimittäin tekemässä autotallin ovea, joka koostuu kahdesta ovilehdestä autotalliini. Se on pariovi/portti, jossa jokainen ovilehti on 1,6x3,2m. Olen rakentanut rungon teräksestä ja tarkoitus on eristää solumuovilla. Jokainen ovilehti koostuu kahdesta teräskehyksestä, joiden välissä on 50mm ilmarako. Ovilehtien kokonaispaksuus on 100mm, sillä tarkoitus oli laittaa 100mm solumuovia. Sisä- ja ulkopuoli olisi tarkoitus peittää vanerilla. On muutamia asioita, joita olen alkanut pohtia ja joihin haluaisin mielelläni saada palautetta ennen kuin laitan vanerin ja eristeen paikoilleen.
× Nyt minulle tuli epävarmuus siitä, pitäisikö vanerin ja solumuovin väliin jättää ilmarako? Nyt vaneri tulee olemaan kiinni solumuovissa. Mietin, voiko tästä tulla kosteus/kondensaatio-ongelma, jos ei ole mitään tuuletusmahdollisuutta?
× Käytetäänkö ovissa tuulensuojakalvoa / höyrysulkua samalla tavalla kuin seinissä?
× Tuuletetaanko ovea jollakin tavalla? Esimerkiksi poraamalla reikiä tai asentamalla venttiilejä sisäpuolelle?
Hei Xxxxx
Jos ymmärrän sinua oikein, aiot käyttää kahta avointa kehikkoa, joiden ulkoinen paksuus on noin 100 mm. Joko putkia tai kulmia luonnoksen mukaan. Jos hitsaat kehikot yhteen lyhyillä pala teräslevyä, jotka olen piirtänyt punaisella luonnokseen. Silloin koko laatikko tulee niin jäykäksi, että mikään vaneri ei pysty taivuttamaan sitä, vaikka se olisi aivan märkä yhdeltä puolelta ja kuiva toiselta.
Sinun on tietysti käytettävä vedenkestävää vaneria (varoitan puukauppojen ns. muotovaneria. Ei vedenkestävä). Nyt 100 mm on epätavallisen paljon. Siitä tulee jopa 124 mm 12 mm vanerilla kummallakin puolella. Mutta uskon silti, että lämpö pystyy hyvin työntämään mahdollisen kosteuden oven läpi ilman ilmarakoa tai kosteussulkua. Ovet, joiden kokonaispaksuus on alle 90 mm (sinne asti ulottuu kokemukseni), eivät saa kosteusongelmia sillä tavalla.
Tapa, jolla kosteus voi aiheuttaa ongelmia, on se, että ulkopuoli tulee kosteammaksi kuin sisäpuoli, ja ovet taipuvat siten sisäänpäin ylhäältä ja alhaalta. Tuota taipumista sinun ei tarvitse välittää, jos kehikkosi ovat riittävän jäykistettyjä.
Hankinta-asiakirjojen määräykset pakottavat minut usein käyttämään kalliita vanereita, joissa on kosteussulku alumiinilevystä. Kaiken kokemukseni aikana en ole huomannut, että siinä olisi eroa taipumisessa verrattuna oviin ilman kosteussulkua. Molemmat taipuvat muutaman millimetrin. Wbp-liimattu suomalainen koivuvaneri on toiminut minulle parhaiten sekä toimivuuden että talouden kannalta maalatuissa ovissa. Sellaista on saatavilla tarvitsemissasi mitoissa.
Yhteenvetona suosittelen, edellyttäen jäykkää teräsrakennetta, ettet tarvitse ilmarakoa tai kosteussulkua. Ne ovat suuria alueita. Koko vaneri tuolla alueella voi ns. kupruilla. Se ei vaikuta toimintaan, mutta näyttää rumalta. Lisäksi niin suuret alueet tulevat heikoiksi. Laita läpimenevät puiset tukipuut solumuoviin, jotka on ruuvattu/liimattu vaneriin molemmilla puolilla, niin se hoituu.
Älä unohda klossia lukoille... tai hitsaa sekä lukot että saranat.
Lopuksi.
Suosittelisin, että esität kysymyksesi mieluummin keskusteluketjussa kuin PM:ssä.
Kaksi syytä.
Foorumilla on paljon asiantuntevia jäseniä. Mielipiteeni perustuu juuri omiin kokemuksiini ja saatan hyvin kärsiä tunnelnäöstä. Ehkä etuna minussa on se, että kirjoitan vain omista kokemuksistani lähtien, enkä siten toimi megafonina dogmaattisille käsityksille.
Syy kaksi.
Tällaisten kysymysten vastauksilla on yleistä mielenkiintoa. Useat haluavat tietää, mistä kysyt.
Hei!
Aion rakentaa 30-luvun portaat meidän 30-luvun taloomme Sthlm:iin. Olen melko näppärä yleensä - mutta en ole koskaan aiemmin rakentanut 30-luvun portaita...
Aion antaa ulkopuolisen asiantuntijan piirtää ja tehdä 1:1 piirustuksen. Tarvitsen sitten aiheen ja rakentaa 30-luvun tekniikan mukaisesti... josta sinulla näyttää olevan asiantuntemusta?! Kiitos vinkeistä!
Voiko sinulta kysyä matkan varrella?
Piirustuksessa tarvitaan aineen paksuus - joten minun täytyy jo nyt ymmärtää tämä. Vinkkejä, mistä löydän liimapuuta? Mitat (U-portaat, kuilu on 850x1950, melko kapea siis)
Xxxx
Vastasin...
Kysymyksiä voi vapaasti esittää. Tee se mielellään ketjuun, jotta kaikki voivat lukea. Rakennustekniikkaan liittyvillä kysymyksillä on aina yleistä kiinnostusta. Tägää kirjoittamalla @findus42 tekstiin, niin saan saman ilmoituksen kuin jos saisin viestin.
30-luku on laaja käsite. Kypsä 20-luku, kuten jugend, yhdistettynä erittäin perinteiseen tekniikkaan. 30-luvun funkista ei pidä unohtaa. Katso Carl Malmsten. Riippuen sijainnista ja talosta, aineen paksuus voi olla mitä tahansa 27 mm:stä alkaen (melko tyypillinen yksinkertaisemmissa portaissa) ja ylöspäin.
Luo ketju huonekaluverstaassa tai rakennustekniikassa. Mielellään muutamia kuvia, jotta ympäristöstä saa käsityksen. Jos olet onnekas, useat jäsenet innostuvat ja saat keskustelun, joka voi antaa sinulle paljon.
Olen tekemässä suoraa yksinkertaista porrasprojektia asiakkaalle, ja koska tämä on ensimmäinen portaikot, minulla on joitain kysymyksiä. Näin jossain ketjussa, että ehdotit, että nousujohteet pommitettaisiin hieman niin, että ne tukevat eniten askelmien keskellä, ja se kuulosti järkevältä, joten aion tehdä niin. Ongelmani tällä hetkellä on, että olen todennäköisesti porautunut vangstyckena liian tiiviiksi, joten jokainen askelma on mahdollista saada sisään toiselle puolelle mutta vaikea saada se toiseen vangstyckena, jossa kaikkien saumojen on sovittava samanaikaisesti.
Olen porannut uran jokaiseen askelmaan, johon nousujohde sopii, ja olin ajatellut liimata jokaisen askelman sen myöda nousujohteen selkäpuolelle, jotta osia olisi vähemmän sovitettavan yhteen. Tähän asti en ole kuitenkaan päässyt, joten aloitin kuivaharjoittelulla ja tuntuu hankalalta, ellei mahdottomalta saada se yhteen sellaisena kuin se on nyt.
Ehdotuksia, vinkkejä ja suoria oikaisuja otetaan kiitollisena vastaan! Hyvää päivänjatkoa!
/Xxxx
Vastasin:
Voin tietysti vain sanoa, miten yleensä teen. Se voi joissain tapauksissa poiketa yleisesti hyväksytystä. katso liitettä 527861
Poratan vain askelmat vangen pohjaan.
Kannan vain yläpuolelle.
Lyön koko portaikon yhteen ilman liimaa.
Jokaisen askelman kiinnitän skråamalla alhaalta päin nauloilla tai ruuveilla vangen pohjaan. Se on käytännössä näkymätöntä.
Kun portaikko on koottu, asennan nousujohteet.
Painan ne tiukasti ylöspäin uraan edessä olevan askelman reunaan ja ruuvaan/naulaan kiinni alapuolisen askelman taakse. Liimaa voidaan käyttää alaosaan, mutta se ei ole ehdottomasti tarpeen. Ylösosaan liima ei ole sopiva.
Askelmien tapit pitäisi mennä paikoilleen ilman väljyyttä, mutta ei tarpeettoman tiukasti. Ajatuksena ei liimata on, että tietyt liikkeet sallitaan kuormituksen aikana. Liikettä syntyy joka tapauksessa, ja tarkoituksena on sallia se niin, ettei vangstycken tarvitse seurata mukana. Jokaisen askelman, joka voi joustaa, pitäisi pystyä tekemään niin ilman, että liike leviää eteenpäin.
Ymmärrän ajatuksesi vähemmistä osista, jos nousujohde on liimattu askelmaan. Mutta kokemukseni mukaan, kun osat ovat suurempia ja laajenevat kolmeen ulottuvuuteen, ne ovat vähemmän myötäileviä. Askelmien ja vangstycken pitäisi sopia yhteen. Näin ollen nousujohteet eivät tule istumaan tiiviisti askelmaa vasten. 1 mm: n välys on 1 mm joustoa juuri siinä, missä sitä ei haluta. Se ei siis ole yhteensopiva perinteisen portaikon rakentamisen kanssa.
Pääsen helpommalla asentamalla nousujohteet omalla tavallani, koska ne ovat vangstycken välissä eivätkä upotettuina. Jos olet jo porannut nousujohteet, se on vähän myöhäistä muuttaa sitä. Mitä voit tehdä tässä tapauksessa, on porata alaspäin, jotta ne voidaan kuitenkin asentaa jälkikäteen.
Toivottavasti olen kirjoittanut jotain hyödyllistä sinulle.
Kirjoitan Byggahus-palstalle levittääkseni näkemyksiä monille. Mielestäni on mukavampaa, jos kysymykset esitetään ketjuissa, joita kaikki voivat lukea. Tulen siivoamaan sellaista, mikä tunnistaa ja laittaa esille.
Ystävällisin terveisin Findus
PS. Taggaan foorumin todellisen portaisiin erikoistuneen @Immobil DS.
Kiitos vastauksesta. Luulen, että olet oikeassa siinä, että osien yhdistäminen tulee vielä vaikeammaksi, jos liimaan ne etukäteen - lisäksi menetän sen sovituksen, jota ajattelin hyödyntää vähentääkseni joustoa. Mutta se tuntuu hieman epäsiistiltä, jos käytän ruuveja juuri tuossa vastalaudan ja askelmatason välillä. Portaiden alaosa tulee olemaan osittain näkyvissä, joten jokaisen askelman upottaminen sivulautaan ei näytä niin kauniilta ja lisäksi se heikentää lujuutta...?
Olin ajatellut kiinnittää askelmat ruuveilla sivulaudan kautta, mutta olen miettinyt, voiko se yhdessä sen kanssa, että minun täytyy nyt jyrsiä reikiä hieman väljäksi, jotta saan portaat kasaan, aiheuttaa narinaa. Miten toimii sinun menetelmäsi, jossa ruuvataan/naulataan askelmat ylöspäin sivulautaan? Kuulostaa siltä, että pakotetaan askelmat ylöspäin, jolloin ne sitten painuvat alaspäin, kun kävelee portaissa.
Portaat (jotka ovat männystä) maalataan, joten maali vie oikeastaan lisää tilaa niissä jyrsityissä asennusrei'issä - se viiste ei ehkä olekaan niin huono idea... XXX
Hei
Vastaan tässä, koska en halua käyttää minua ilmaisena konsulttina, jos ei kaikki voi lukea.
Tapa tehdä portaita on muuttunut jonkin verran. Yritän selittää, mikä on erilaista ja miksi täytyy valita tapa.
Portaiden mekaniikkaa.
Ensiksi suora vastaus kysymykseesi siitä, miten vinoon naulaaminen tapahtuu.
Naula/ruuvi vedetään sisään vinosti/ylöspäin aivan kulman sisään. Tavoitteena ei ole jäykistää askelmaa. Päinvastoin, menetelmä sallii askelman hieman joustaa.
Kuvio A
Menetelmällä, jota ajattelit käyttää. Ruuvi kiinnitetään suoraan askelmapintaan vangissa. Ajatuksena on tehdä kaikki niin jäykästi ja tiukasti yhteen, ettei mikään puu koskaan hankaudu toiseen puuhun.
Kuvio B
Menetelmälläni kaiken tulee voida liikkua.
Kuvio A
Jos askelmat ovat jäykästi asennettu vangissa niin, ettei ne voi liikkua ollenkaan (teoreettinen tarkastelu). Jos askelma sitten kuormitetaan niin, että se taipuu. Silloin vangin on pakko seurata taipumusta. Katso punaisia nuolia ja liioiteltua taivutusta.
Kuvio B
Jos askelmapinta ei ole jäykästi kiinnitetty, niin tapit liukuvat hieman sisään ja ulos, jos askelmaa kuormitetaan niin, että se taipuu.
Kuvio A
Portaiden rakentaminen kuvion A mukaan edellyttää, että on täysin varma siitä, että liima ja ruuvi kestävät kaikenlaisia rasituksia ja että puu voidaan liimata puuhun mihin suuntaan tahansa. Portaissa puu on kaikissa mahdollisissa suunnissa. On hyvin mahdollista, että olen pessimistinen, kun kyseessä on puuosiin liittyvien rakenteiden liitosten pitävyys, jotka altistuvat pistemäisille kuormille. Teoreettisesti voisi ajatella, että askelpintojen paksuutta lisätään niin, ettei ne juuri taivu ollenkaan ja vangin kokoa pienennetään niin, että se taipuu helpommin ja sillä vähennetään askelman kiinnityksen kuormitusta. Jossain vaiheessa taipuminen muuttuu merkityksettömäksi. Ehkä siksi modernit portaat ovat niin kömpelöitä ja massiivisia.
Jos koko portaikko on jäykkä ja jos, kaukaisessa tulevaisuudessa, jotkut liitokset tai ruuvit pettävät (kokemukseni mukaan vain ajan kysymys). Sitten portaikko alkaa natista. En ole täysin varma tästä, mutta oletan, että natiseminen voi pahentua, kun liitokset, jotka edelleen pitävät yhdessä, voivat välittää liikettä portaikon muista askelmista niille liitoksille, jotka ovat irronneet.
Kuvio B
Toisaalta vanha menetelmäkin näyttää toimivan. Järjestelmä on kehitetty niin, että puu voi käyttäytyä kuten puu. Askelmapintojen tapit pitää mennä sisään kevyesti mutta ilman väljää. Tai... hieman väljyyttä jossakin yksittäisessä askelmassa ei ole merkitystä. Vinoon naulaamisen avulla askelma lepää täysin alempaa pintaa vasten sen jälkeen, kun joku on astunut askelmalle kerran. Kuormituksen/taipumisen aikana tapin yläosa ei paina puuta. Riski natinan vähenee.
Terveisin Findus
PS. Rakensin valtavan puuportaan kahden kerroksen välille toimistossa. Ylhäältä pitkä osa, jossa on 14 askelmaa levähdyspaikkaan. Siitä vielä 8 askelmaa. Jonkin ajan kuluttua asennuksesta pirulainen alkoi narista. Ja ei mitään pientä viehättävää narinaa vaan niin, että kädessä pidettävä kahvikuppi näytti tärisevän. Minut lähetettiin vianetsintään. Portaikko oli asennettu vapaasti muutaman millimetrin päähän seinästä pitkän osan varrella. Kun puu oli sopeutunut ympäristöönsä, molemmat vangit olivat saaneet lievän taipuman kohti seinää ja alkaneet hangata. Pystyin jälkikäteen asentamaan tuen vangin alle paikassa, jossa se osui seinään. Moraali on, että mitä tahansa voi mennä pieleen, kun sitä vähiten odottaa. DS.
Viimeksi muokattu:
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
