Nopea kysymys.
K-piirustuksissa, jotka näyttävät esimerkiksi seinän leikkauksen (poikkileikkaus), ilmoitetaanko eri kerrokset aina ulkopuolelta sisäänpäin?
Vai riippuuko järjestys siitä, millä puolella piirustuksen kuvaus on?
Vai onko se ehkä täysin sattumanvaraista, jolloin piirustuksen lukija/tarkastaja saa itse ymmärtää tilanteen?
Liitän mukaan esimerkin kuvana.
K-piirustuksissa, jotka näyttävät esimerkiksi seinän leikkauksen (poikkileikkaus), ilmoitetaanko eri kerrokset aina ulkopuolelta sisäänpäin?
Vai riippuuko järjestys siitä, millä puolella piirustuksen kuvaus on?
Vai onko se ehkä täysin sattumanvaraista, jolloin piirustuksen lukija/tarkastaja saa itse ymmärtää tilanteen?
Liitän mukaan esimerkin kuvana.
Minulla on vielä yksi kysymys.
Samanlaisessa yhteydessä olen nähnyt merkinnät s600, c600 ja cc600 puhumassa siitä, että center-center-mitta pitäisi olla 600mm.
Mitä tarkoittavat yksittäinen s ja yksittäinen c?
Ja onko sillä merkitystä, mitä niistä käyttää?
Samanlaisessa yhteydessä olen nähnyt merkinnät s600, c600 ja cc600 puhumassa siitä, että center-center-mitta pitäisi olla 600mm.
Mitä tarkoittavat yksittäinen s ja yksittäinen c?
Ja onko sillä merkitystä, mitä niistä käyttää?
Voi kirjoittaa missä järjestyksessä haluaa, ei ole standardia tälle.Mikael_L sanoi:
Itse pidän luonnollisena esitetyssä osassa ilmoittaa vasemmalta oikealle.
"S" on uusin menetelmä, jolla keskimmäistä etäisyyttä ilmaistaan standardin mukaan.Mikael_L sanoi:
Useimmat sanovat yhä "c - c" (eli äänteellisesti "sese").
Merkintä "cc" on vanhin kolmesta vaihtoehdosta, jossain 70-luvulla (en ole tästä täysin varma) standardi muuttui "c":ksi.
Ja nyt sen tulisi olla "s"!!
Luulen, että useimmat ymmärtävät kaikki kolme vaihtoehtoa.
Totta kai.
Se tarkoittaa ju sentrumavstånd ....
Sitten käytän s, jos se on nyt se mitä pitää käyttää.
Kiitos.
Se tarkoittaa ju sentrumavstånd ....
Sitten käytän s, jos se on nyt se mitä pitää käyttää.
Kiitos.
Olihan siitä jo aikaa kun tällaista luki, mutta jos en muista ihan väärin, niin c/c-merkintä korvattiin s:llä. Edelleen muistelen, että s tarkoittaa sivumittaa.
Näin ollen "s" tulisi käyttää keskeltä-keskelle mitan ilmoittamiseksi.
(Voisiko yksinkertaisesti c tarkoittaa keskusetäisyyttä vai onko se mahdollisesti vain lyhennys/huolimattomuus?)
Edit: Huomasin, että pari vastausta ehti väliin ennen kuin sain omani...
Näin ollen "s" tulisi käyttää keskeltä-keskelle mitan ilmoittamiseksi.
(Voisiko yksinkertaisesti c tarkoittaa keskusetäisyyttä vai onko se mahdollisesti vain lyhennys/huolimattomuus?)
Edit: Huomasin, että pari vastausta ehti väliin ennen kuin sain omani...
Jos joku on mielipide ensimmäisestä kysymyksestäni, niin kirjoita mielellään.
Jotta ette unohda toista kysymystäni...
Jotta ette unohda toista kysymystäni...
Kerran aikanaan (lue: noin 1960) muodostettiin rakennusalalla HALTH-ryhmä*. He aloittivat työn standardoidakseen piirustustavat ym. Tämä johti siihen, että BST määräsi rakennusstandardin Käsikirjassa nro 2, Rakennuspiirustukset 1973. Sen jälkeen SIS teki seurantaa, joka perustui täysin tähän HALTH:n, BST:n ym. työhön. Julkaisun nimi on SS 03 22 25. Siinä määrättiin, että keskipisteet merkitään yksinkertaisella c:llä (eli esim. c 600) ja se koski Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia.
(*HALTH on ryhmän henkilöiden alkukirjaimet:
Hultqvist, Sven, civ.ing.
Albrektsson, Sten, civ.ing.
Lundin, Gösta, civ.ing.
Tyrén, Sven, civ.ing.
Holmberg, Åke, tekn. dr.
Tyrén on tunnettu hyvin maineikkaasta insinööritoimistostaan. Holmberg oli myös tunnettu nimi rakennusalalla. Muista en tiedä mitään. Mutta he ehtivät julkaista julkaisun, joka edelsi sekä BST:n että SIS:n työtä piirustusstandardin kanssa. Julkaisun nimi on 'Ändamålsenliga handlingar för byggnadskonstruktioner' ja se julkaistiin jo 1960 Statens nämnd för Byggnadsforskning avustuksella. Siinä on kuvattu kaikki alkaen siitä, miten piirustukset tulee olla aseteltu, taiteltu, tekstitys muotoiltu, mittaaminen tehtävä, materiaalimerkinnät annettava ja kuvattava, leikkaukset asetettava, ym. Siitä tulee vastaus kysymykseesi, miksi teksti kirjoitetaan ulkoapäin sisäänpäin.
c/c oli vanhempi tapa merkitä keskietäisyyttä. (Luetaan 'centrum till centrum', joka on sama asia kuin mitata 'kantti kanttiin' esim. seinässä olevaan koolauksiin nähden, edellyttäen että mitassa mukana oleva osa on yhtä paksu kaikkialla.)
Sitten tapahtui tämä EU-juttu, ja silloin meidän standardimme asetettiin Saksan ja Ranskan standardien vastakkain (ottaakseni esimerkkejä muista EU-maista). En siksi voi sanoa tänään, mistä s keskipisteelle tulee ja miksi. Saksaksi, englanniksi ja ranskaksi keskipiste on 'centrum' ja lyhenne c.
EU on monilla aloilla (erityisesti rakennuksissa) aiheuttanut paljon ongelmia pyrkiessään yhdenmukaistamaan, jotta muut maat voisivat ymmärtää rakennusasiakirjoja ja tarjota töitä muissa maissa yhden EU-sopimuksen neljästä kulmakivestä mukaisesti. (Palveluiden (ym.) on voitava liikkua vapaasti... jne.) Tämä on sopusoinnussa hankintasääntöjen kanssa. Mutta sillä on vain poliittisia ja taloudellisia piirteitä, ei rakennusteknisiä. Joten piirrän iloisesti edelleen sekä c/c, cc että yksinkertaisella c:llä (ja pidän yksinkertaista c:tä c/c:n yksinkertaistuksena). Mutta en ikinä uneksisi kirjoittavani s keskipisteelle. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä kotimarkkinoilla liikuttaessa, paitsi mahdollisesti Norjassa
____________
Rakentaja
(*HALTH on ryhmän henkilöiden alkukirjaimet:
Hultqvist, Sven, civ.ing.
Albrektsson, Sten, civ.ing.
Lundin, Gösta, civ.ing.
Tyrén, Sven, civ.ing.
Holmberg, Åke, tekn. dr.
Tyrén on tunnettu hyvin maineikkaasta insinööritoimistostaan. Holmberg oli myös tunnettu nimi rakennusalalla. Muista en tiedä mitään. Mutta he ehtivät julkaista julkaisun, joka edelsi sekä BST:n että SIS:n työtä piirustusstandardin kanssa. Julkaisun nimi on 'Ändamålsenliga handlingar för byggnadskonstruktioner' ja se julkaistiin jo 1960 Statens nämnd för Byggnadsforskning avustuksella. Siinä on kuvattu kaikki alkaen siitä, miten piirustukset tulee olla aseteltu, taiteltu, tekstitys muotoiltu, mittaaminen tehtävä, materiaalimerkinnät annettava ja kuvattava, leikkaukset asetettava, ym. Siitä tulee vastaus kysymykseesi, miksi teksti kirjoitetaan ulkoapäin sisäänpäin.
c/c oli vanhempi tapa merkitä keskietäisyyttä. (Luetaan 'centrum till centrum', joka on sama asia kuin mitata 'kantti kanttiin' esim. seinässä olevaan koolauksiin nähden, edellyttäen että mitassa mukana oleva osa on yhtä paksu kaikkialla.)
Sitten tapahtui tämä EU-juttu, ja silloin meidän standardimme asetettiin Saksan ja Ranskan standardien vastakkain (ottaakseni esimerkkejä muista EU-maista). En siksi voi sanoa tänään, mistä s keskipisteelle tulee ja miksi. Saksaksi, englanniksi ja ranskaksi keskipiste on 'centrum' ja lyhenne c.
EU on monilla aloilla (erityisesti rakennuksissa) aiheuttanut paljon ongelmia pyrkiessään yhdenmukaistamaan, jotta muut maat voisivat ymmärtää rakennusasiakirjoja ja tarjota töitä muissa maissa yhden EU-sopimuksen neljästä kulmakivestä mukaisesti. (Palveluiden (ym.) on voitava liikkua vapaasti... jne.) Tämä on sopusoinnussa hankintasääntöjen kanssa. Mutta sillä on vain poliittisia ja taloudellisia piirteitä, ei rakennusteknisiä. Joten piirrän iloisesti edelleen sekä c/c, cc että yksinkertaisella c:llä (ja pidän yksinkertaista c:tä c/c:n yksinkertaistuksena). Mutta en ikinä uneksisi kirjoittavani s keskipisteelle. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä kotimarkkinoilla liikuttaessa, paitsi mahdollisesti Norjassa
____________
Rakentaja
Se oli perusteellinen selvitys, kuten tavallista perusteellisesti i_byggarenilta.
Historia on, mitä ihmiset sitten ajattelevatkaan, tärkeää. Ilman sitä on yleensä vaikeampaa ymmärtää omaa aikaansa, riippumatta siitä, puhummeko tekniikasta, politiikasta tai jostain muusta.
Oletan, että vuosien varrella näiden standardien noudattamisessa on tapahtunut muutoksia.
Onko jossain internetissä luettavissa nämä? Aion kokeilla googlata vähän ...
Historia on, mitä ihmiset sitten ajattelevatkaan, tärkeää. Ilman sitä on yleensä vaikeampaa ymmärtää omaa aikaansa, riippumatta siitä, puhummeko tekniikasta, politiikasta tai jostain muusta.
Tämän otan merkkinä siitä, että ainoa oikea menetelmä on ilmoittaa ulkopuolelta sisään, riippumatta siitä, onko kyseessä seinä, katto tai perustus. Mutta nyt minusta tuli epävarma perustuksesta, vaikuttaako se niin luonnolliselta?imported_Byggaren sanoi:
Oletan, että vuosien varrella näiden standardien noudattamisessa on tapahtunut muutoksia.
Onko jossain internetissä luettavissa nämä? Aion kokeilla googlata vähän ...
Mikael_L sanoi:---
Tämän otan osoituksena siitä, että ainoa oikea tapa on ilmoittaa ulkoa sisäänpäin, riippumatta siitä, onko kyseessä seinä, katto vai perusta. Mutta nyt olen epävarma perustan suhteen, näyttääkö se niin luonnolliselta?
Oletan, että vuosien varrella näissä standardeissa on tapahtunut liukumisia.
Onkohan jossain netissä luettavissa näitä? Kokeilen googlata vähän ...
Ei aivan. Näytetty leikkauskuva on seinä. Siinä pätee 'ulkoa sisään'. Katoille ja lattioille pätee 'ylhäältä alas'.
Kerro minulle, mitä löydät, vaikka minun 'parasta ennen'-päiväys on ohitettu pian seitsemällä vuodella
_______________
Rakentaja
Voin sanoa, etten löytänyt ainakaan mitään "ilmaista" dokumentaatiota.
Voin kuvitella, että tämä on kirja, joka ehkä käsittelee suunnilleen samoja asioita, mutta uusimmassa painoksessa:
http://www.byggbokhandeln.com/sok/detalj.asp?ArtikelNummer=6428012
...tai ehkä se on aivan eri kirja, mistä minä tiedän...
Muuten tätä PDF:ää (joka käsittelee rakennustiedon siirtoa tietokantajärjestelmiin) tukee mm. tämä raportti sinun lausumastasi halth-ryhmästä. Enkä siis epäillyt sinua...
http://www.itbof.com/2002//rpt_dh_bh90-it.pdf
Siellä heillä on pieni yhteenveto historiasta 50-60-luvulta eteenpäin.
Voin kuvitella, että tämä on kirja, joka ehkä käsittelee suunnilleen samoja asioita, mutta uusimmassa painoksessa:
http://www.byggbokhandeln.com/sok/detalj.asp?ArtikelNummer=6428012
...tai ehkä se on aivan eri kirja, mistä minä tiedän...
Muuten tätä PDF:ää (joka käsittelee rakennustiedon siirtoa tietokantajärjestelmiin) tukee mm. tämä raportti sinun lausumastasi halth-ryhmästä. Enkä siis epäillyt sinua...
http://www.itbof.com/2002//rpt_dh_bh90-it.pdf
Siellä heillä on pieni yhteenveto historiasta 50-60-luvulta eteenpäin.
Mikael_L sanoi:Voin sanoa niin, että en löytänyt ainakaan mitään "ilmaista" dokumentaatiota.
Ajattelen, että tämä saattaa olla kirja, joka käsittelee ehkä samoja asioita, mutta viimeisimmässä painoksessa:
[linkki]
...tai ehkä täysin eri kirja, mistäpä minä tiedän ...
Muuten tämä PDF (joka käsittelee rakennusinfon siirtoa tietokantapohjaisiin järjestelmiin) tukee muun muassa lausuntoasi halth-ryhmästä. Ei siksi, että olisin epäillyt ...
[linkki]
Siellä heillä on pieni yhteenveto historiasta 50-60-luvulta eteenpäin.
Kiitos!
En ole yrittänyt etsiä uudempaa tietoa piirustusten toteutuksesta, vaikka minulla on Auto-Cad tietokoneella (jota en ole koskaan käyttänyt ja luultavasti en tule käyttämään).
Tietokoneavusteisella piirtämisellä (Cad) uusi maailma on avautunut konsulteille, missä esimerkiksi arkkitehdin täytyi ennen keskeyttää työ ottaakseen välioriginaalin ilman mittoja ja tekstiä, jotta LVI ja sähköinsinööri pystyisivät piirtämään piirustuksiaan ilman häiriöitä tekstissä jne. Nyt piirustetaan tietokoneella kerroksittain ja yksi kerros voidaan yhdistää niin, että muutos peruspiirustuksessa näkyy välittömästi muiden kerroksissa, joten alikonsultit saavat oikean lähtötiedon putkien, kanavien ja sähköjen vedolle niin pian, kun arkkitehtiin muutoksia tehdään. (Siksi esimerkiksi ei enää pitäisi olla valokatkaisijoita väärällä puolella ovea (kuten ennen oli yleistä, kun sähköinsinööri ei saanut tietää, että arkkitehti muutti oven saranapuolta). Mutta onko tilanne edelleen näin vai ei, en tiedä?)
Olen siis ehdottomasti tietokoneavusteisen projektoinnin kannalla pelkästään tästä syystä. On muitakin syitä. Esimerkiksi toistavat tehtävät. Kun yksi ikkuna on piirretty julkisivussa ja muut ovat samanlaisia, voi vain kopioida ja liittää. 3D-mahdollisuus on toinen etu Cadissa, jossa voidaan käännellä rakennusrunkoa tarkastellakseen ulkonäköä eri kulmista loputtomiin. Myös auringon varjokuvioita julkisivuilla, riippuen siitä miten julkisivut on suunnattu ilmansuuntiin ja aurinko on eri korkeudella eri vuodenaikoina (tällainen työ manuaalisesti vie aikaa).
Toisaalta minulla on yhtä paljon vastaan sitä, koska menettää tuntemuksen siitä, mitä on tekemässä. Esimerkiksi se on suuri ero, näkeekö piirustuksen näytöllä vai paperilla. Ei vähiten mittakaavassa. Siksi on helppo tehdä arviointivirheitä. Myös on helpompaa palata edelliseen paperiversioon kuin tietokoneessa, vaikka uusi kerros luodaan piirustuksen uuteen versioon. Ja jos huomioimme tietokoneen kaatumisherkkyyden ja vertaa sitä siihen, että paperipiirustus voi palaa tai tuhoutua muulla tavalla, on suurempi todennäköisyys, ettei se ole palanut kaikilla, joilla on ollut kopiot piirustuksesta, kuin se, että muilla on kopio kiintolevyllä. Varmuuskopiointia ei useimmiten hoideta kuten pitäisi ja se havaitaan useimmiten vasta, kun onnettomuus tapahtuu. Vaikka varmuuskopio olisi tehty, ei ole varmaa, että palautus onnistuu. On jopa tapahtunut, että varmuuskopio vahingoittuu palautuksen yhteydessä ja se on sama kuin alkuperäisen menettäminen.
_______________
Rakentaja