Betoniasiantuntijat!
Kysymys on noussut esiin siitä, kuinka vahva valettu betonipalkki on, jos se on suunnittelemattomasti valettu 3 osaan eli kahdella valuompeleella betoniin. Palkki on noin 8 m pitkä, 40 cm korkea ja 15 cm leveä ja se oli tarkoitus valaa kerralla.
Nyt sitä ei kuitenkaan tehty, vaan se valettiin 3 erillisenä kertana noin 3 yhtä suureen osaan.
Voidaanko sanoa, että palkilla on sama kantavuus kuin jos se olisi valettu kerralla? Jos ei, voiko sanoa jotain siitä, kuinka paljon kantavuus on vähentynyt?
Kysymys on noussut esiin siitä, kuinka vahva valettu betonipalkki on, jos se on suunnittelemattomasti valettu 3 osaan eli kahdella valuompeleella betoniin. Palkki on noin 8 m pitkä, 40 cm korkea ja 15 cm leveä ja se oli tarkoitus valaa kerralla.
Nyt sitä ei kuitenkaan tehty, vaan se valettiin 3 erillisenä kertana noin 3 yhtä suureen osaan.
Voidaanko sanoa, että palkilla on sama kantavuus kuin jos se olisi valettu kerralla? Jos ei, voiko sanoa jotain siitä, kuinka paljon kantavuus on vähentynyt?
Tässä vain spekuloin, mutta tuntuu siltä, että kantavuus vähenisi huomattavasti tekemällä niin. Mutta kuten sanottu, en tiedä.
Locke?
Locke?
Jos ajattelemme, miten betonipalkki toimii.
Yläpuoli puristuu kokoon: silloin valuussauman rooli ei ole niin suuri, sillä betoni on siinä hyvä
Alapuoli venyy: silloin valuussauman rooli ei ole niin suuri, koska raudoitus ottaa suuren kuorman
Arveluni on, että palkki saa 90 % lujuuden verrattuna siihen, että se valetaisiin yhtenä kappaleena.
Edellyttäen, että saumassa ei ole ilmakuplia, sillä ne heikentäisivät yläpuolta.
/Odd
Yläpuoli puristuu kokoon: silloin valuussauman rooli ei ole niin suuri, sillä betoni on siinä hyvä
Alapuoli venyy: silloin valuussauman rooli ei ole niin suuri, koska raudoitus ottaa suuren kuorman
Arveluni on, että palkki saa 90 % lujuuden verrattuna siihen, että se valetaisiin yhtenä kappaleena.
Edellyttäen, että saumassa ei ole ilmakuplia, sillä ne heikentäisivät yläpuolta.
/Odd
Oliko betoni ehtinyt kovettua kerrosten välillä vai kestikö se vain odotettua kauemmin sekoittaa?
Sitä kutsutaan yleensä nimellä cold joints ja se ei ole hyvä.
Raudoitus jännittämättömässä betonissa ei muuten kanna kuormaa ennen kuin betoni on halkeillut. Se tapahtuu normaalisti koko poikkileikkauksessa muun muassa halkeilua jakavan raudoituksen, usein verkon, ansiosta.
Kun on paikallisia alueita, joissa betoni on eri syistä heikentynyt, saadaan epätasaisia halkeamia. Normaalisti betoni halkeilee mikroskooppisiksi halkeamiksi, mutta näissä tapauksissa voi syntyä näkyviä halkeamia, joissa raudoitus paljastuu.
Riskinä on alitehoisuus pelkän lujuuden puolesta, ei-toivottu taipuma ja lyhentynyt käyttöikä. En olisi vapauttanut sellaista tuotetta.
Sitä kutsutaan yleensä nimellä cold joints ja se ei ole hyvä.
Raudoitus jännittämättömässä betonissa ei muuten kanna kuormaa ennen kuin betoni on halkeillut. Se tapahtuu normaalisti koko poikkileikkauksessa muun muassa halkeilua jakavan raudoituksen, usein verkon, ansiosta.
Kun on paikallisia alueita, joissa betoni on eri syistä heikentynyt, saadaan epätasaisia halkeamia. Normaalisti betoni halkeilee mikroskooppisiksi halkeamiksi, mutta näissä tapauksissa voi syntyä näkyviä halkeamia, joissa raudoitus paljastuu.
Riskinä on alitehoisuus pelkän lujuuden puolesta, ei-toivottu taipuma ja lyhentynyt käyttöikä. En olisi vapauttanut sellaista tuotetta.