Kuinka rakentaa eristetty välipohja vanhaan torppaan?
Harmi, että olosuhteet eivät kestä mullbänk 
En uskalla suositella mitään muuta, jos ei ole nähnyt sitä paikan päällä - mutta ajatuksesi ei kuulosta kohtuuttomalta...
Gudmundssonista sopii hyvin mielipiteeseeni seuraava;
http://www.asarp.backas.se/files/876cff4e41c5e80d941f8ad1927660eb-23.html
En uskalla suositella mitään muuta, jos ei ole nähnyt sitä paikan päällä - mutta ajatuksesi ei kuulosta kohtuuttomalta...
Gudmundssonista sopii hyvin mielipiteeseeni seuraava;
http://www.asarp.backas.se/files/876cff4e41c5e80d941f8ad1927660eb-23.html
Olen samaa mieltä siitä, mitä linkissä sanotaan. En ostaisi Gysingenistä, paitsi hätätapauksessa. Mutta hänellä on ainakin vahvoja mielipiteitä ja on erittäin dogmaattinen, kuten linkissä todetaan, ja jos edes hän ei rakentaisi uutta multapenkkiä, olen epäileväinen sen suhteen.
Voiko hänen skeptisyyttään mullgrundista lukea jostain vai onko se toisen käden tietoa? Olisi mielenkiintoista tutustua mullgrundia vastaan oleviin ajatuskulmiin.jon_h sanoi:
Nyt olen lukenut koko ketjun ja olen utelias tietämään, miten se on mennyt. Minulla on vanha hirsirakennus 1700-luvun lopulta, luulevat asiantuntijat. Vuonna 1940 rakennettiin laajennus osittain pystyssä olevilla laudoilla, 3". Toisen pään laajennukseen on tarkoitus saada uusi lattia kesällä. Minulla on taitava kirvesmies apuna.
Lattia on pari dm maanpinnan yläpuolella toisessa päässä ja puoli metriä toisessa päässä, eli ympäröivä maa kallistuu. Maa on köyhää ja kuivaa. Huone on noin 2,5*4 m, melko pieni siis. Pitkä sivu liittyy vanhaan osaan ja oletan, että hirsiseinän alla, joka on nyt sisäseinä, on kivimuuri. Se on talon kylmin huone kylmine ulkoseinineen, kylmine lattioineen ja vanhoine yksinkertaisine ikkunoineen ja sisäikkunoineen. Toisella niistä ei ole edes saranoita...
Ikkunat pidetään. Lattia uusitaan. Uusi lautaverhous tulee paikalle, samanlainen kuin ennen. Jonkinlainen tuulensuoja pitäisi laittaa ulkopuolelle ennen uuden lautaverhouksen asentamista - asfaboard ehkä? Sisäpuolelle on mahdollisuus laittaa ohut eristyskerros. Kirvesmies ehdottaa 50 mm solumuovia. Mutta miten teemme lattian kanssa? Uudet lattialaudat ovat olemassa, paksuja ja leveitä kuusesta. Vanhat ovat kapea rautavehka keskinkertaista laatua masoniittiin ja muovimattoon peitettynä. Olen ajatellut täyttää tyhjät tilat lattianpalkkien alla lecahiekalla tai ehkä hasoporilla? Mutta entä sitten? Kirvesmies ehdottaa kuitua, eps-betonia ja lautoja päälle. Emme ole suunnitelleet lattialämmitystä tässä huoneessa, mutta toisissa talon osissa sitä on. Tässä huoneessa on vanha vesipatteri, joka on kytketty keittiökattilaan omakiertokytkennällä. Huoneesta tulee kirjasto, jossa on kirjahyllyt koko seinien pituudelta. Se avautuu itään ja etelään, ja sillä on ikkunat molempiin suuntiin.
Olen kiitollinen avusta ja mielipiteistä. Vähemmän kylmää ja vähemmän vetoa ilman, että maasta nouseva kosteus siirtyy seiniin, on tavoite. Sen pitäisi mielellään kestää 2-300 vuotta ilman, että tulee tarpeettoman kalliiksi.
Lattia on pari dm maanpinnan yläpuolella toisessa päässä ja puoli metriä toisessa päässä, eli ympäröivä maa kallistuu. Maa on köyhää ja kuivaa. Huone on noin 2,5*4 m, melko pieni siis. Pitkä sivu liittyy vanhaan osaan ja oletan, että hirsiseinän alla, joka on nyt sisäseinä, on kivimuuri. Se on talon kylmin huone kylmine ulkoseinineen, kylmine lattioineen ja vanhoine yksinkertaisine ikkunoineen ja sisäikkunoineen. Toisella niistä ei ole edes saranoita...
Ikkunat pidetään. Lattia uusitaan. Uusi lautaverhous tulee paikalle, samanlainen kuin ennen. Jonkinlainen tuulensuoja pitäisi laittaa ulkopuolelle ennen uuden lautaverhouksen asentamista - asfaboard ehkä? Sisäpuolelle on mahdollisuus laittaa ohut eristyskerros. Kirvesmies ehdottaa 50 mm solumuovia. Mutta miten teemme lattian kanssa? Uudet lattialaudat ovat olemassa, paksuja ja leveitä kuusesta. Vanhat ovat kapea rautavehka keskinkertaista laatua masoniittiin ja muovimattoon peitettynä. Olen ajatellut täyttää tyhjät tilat lattianpalkkien alla lecahiekalla tai ehkä hasoporilla? Mutta entä sitten? Kirvesmies ehdottaa kuitua, eps-betonia ja lautoja päälle. Emme ole suunnitelleet lattialämmitystä tässä huoneessa, mutta toisissa talon osissa sitä on. Tässä huoneessa on vanha vesipatteri, joka on kytketty keittiökattilaan omakiertokytkennällä. Huoneesta tulee kirjasto, jossa on kirjahyllyt koko seinien pituudelta. Se avautuu itään ja etelään, ja sillä on ikkunat molempiin suuntiin.
Olen kiitollinen avusta ja mielipiteistä. Vähemmän kylmää ja vähemmän vetoa ilman, että maasta nouseva kosteus siirtyy seiniin, on tavoite. Sen pitäisi mielellään kestää 2-300 vuotta ilman, että tulee tarpeettoman kalliiksi.