Kuinka rakentaa eristetty välipohja vanhaan torppaan?

[Ahlbom]

Totte_S: kuinka lämpimiä/kylmiä lattiat olivat ennen remonttia talvella?

 

[Totte_S]

Totte_S: kuinka lämpimiä/kylmiä olivat lattiat ennen remonttia talvella?

No, mitäpä siihen vastaisin, en ole mitannut lämpötilaa tarkasti, mutta emme ole koskaan kokeneet niitä kylminä kävellessämme eikä olemme palelleet. Olemme asuneet talossa 6 vuotta, kun muutimme sinne, meidän nuorimmainen lapsi oli 3 kuukauden ikäinen, eikä hänellä näy olevan kylmyysvaurioita .
Siellä missä lattia oli huonoiten eristetty, oli modernia tammiparkettia, pidemmällä huoneessa oli laminaatti. Laminaatti tuntui huomattavasti kylmemmältä kuin lakattu parketti. Siitä teen omalta osaltani johtopäätöksen, että kun eriste pysyy ennallaan ja lattiat ovat massiivipuuta, koettu lattian lämpötila on sama tai parempi. Pintakerroksen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi kylmän tai lämpimän lattian tunteeseen. Olen myös todennut, että tuulensuojaaminen on täyttänyt tehtävänsä hyvin, koska heti kun sitä alkoi purkaa, alkoi alhaalta tulla kylmää ilmaa.

Meidän puuseppä ehdotti käyttämään modernia "tuulensuojaa" palkkien välissä vanhan mustan haurastuneen pahvin sijaan. Moderni kahiseva repeämänkestävä, jota useimmat valmistajat käyttävät, on helppo tunkea kaikkiin nurkkiin ja koloihin ja saada tiiviiksi ilman että se menee rikki. Olen käyttänyt tuulensuojaa muissa osissa taloa ja ymmärrän, mitä puuseppä tarkoittaa, se on helppo käsitellä tällä tavalla.

Meillä on kaakeliuuni ja puuhella, jotka ovat käytössä melkein joka päivä kylmällä kaudella. Siellä missä palkisto kohtaa savupiipun perustan, eristeen paksuus oli 0 cm. Perusta kalteutuu alaspäin kohti perustusta, jolloin eristys paksunee noin 10 cm:iin asti.
Perustuksemme on luonnonkivistä ja ulkopuolelta rapattu, eli meillä on ilmeisesti täysin (tuulen)tukeva perustus. Tässä talon osassa, josta puhun, perustus on ulkopuolella 20-40 cm korkea.

Meillä on lisäksi, kuten useimmilla, ja kuten ennen vanhaan oli, matot käytävällä ja myös tiskialtaan alla.
(Kivaa seistä niillä, ja mukavaa pestä räsymatot paljain jaloin kesälomalla saippualla ja pesuharjalla pressulla nurmikolla. Kuivata portaiden välillä olevien parin pukkien päällä.)

 

[Ahlbom]

Nytässä olen saanut puolet lattiajuoksuista paikoilleen, se oli yhdistelmäratkaisu kiinnittää ne ulkoseinään päin. Valoin pykälät sille korkeudelle, minkä ulkoseinän kivet sallivat, ja joille juoksut nojaavat, sen jälkeen 90x90 mm kulmarauta on kiinni sokkeliin. Juoksut ovat 225 mm korkeita, vähän erikoiset mitat, mutta se oli puutavaraa, jota löytyi kotoa. Jotkut juoksuista jouduin sahaamaan/leikkaamaan reunoista noin 120 cm asti, jotta ne yltäisivät seinään saakka. Suunnitelma on nyt asentaa bitumihuopa/kattopahvi viimeinen pätkä umpilaudan alta sokkelan suuntaisesti ja tukea sitä muutamalla rimalle, jotta se ei roikkuisi alas. Joissakin tapauksissa eristysväliksi jää vain noin 5 cm kivien päällä, mutta toivon, että se riittää, kun muu osa lattiasta on niin hyvin eristetty.

 

[jon_h]

Pieni päivitys tähän ketjuun, näin vuoden myöhemmin:

En ole edistynyt viime kerrasta. Vasta nyt projekti on saanut vauhtia uudelleen, ja ensi viikolla aion vaihtaa vaurioituneet palkit. Mutta minulla on ollut aikaa miettiä, miten se pitäisi ratkaista kuluneen vuoden aikana. Se vaikuttaa vahvasti siltä, että valetaan laatta koko taloon (tai pikemminkin kolme laattaa, yksi jokaiseen huoneeseen). Ajatuksena on taittaa solupolystyreeni palkkia vasten ja saada aikaan 10-30 mm:n limitys. Tämä vaahdotetaan sitten tiiviisti säänkestävällä vaahtomuovilla. Laatan päälle ruuvataan sitten massiivipuulattia. Ulkonäöllisesti tämä ei tule näkymään, joten minulla ei ole ongelmia tämän ei-antiikkisen ratkaisun kanssa, kunhan se toimii. Mitä mieltä olette?

Vielä yksi pohdinta, syövätkö hiiret solumuovia (joka on siis esillä seinän takana palkin alla..)?

 

[jon_h]

Ja vähän kuvia..

 

[konichiwa girl]

Meillä on ollut mullbänk-tyyppinen lattia eteisessä ja tuvassa. Kamarissa oli rakennettu ryömintätila eristetty pohja vanhan mullbänk-tyyppisen lattian päälle. Ei tietenkään ollut tarpeeksi hyvin tuuletettu, ja siellä kaikki puuaines oli huomattavasti huonommassa kunnossa. Alushirret olivat vaurioituneet lahon vuoksi ja lattian kannatinhirret täytyi valitettavasti vaihtaa.

No, monien ja pitkien pohdintojen jälkeen olemme päätyneet suunnilleen samaan ratkaisuun kuin mitä sinä olet miettinyt. Kaivamme pois sahanpurun, jolla ne eristivät seinänvierustat (suoraan maalle!) ja vaihdamme ne 300-400 mm kevytsoralla noin metrin verran sisäänpäin. Muuten jätämme perustuksen ennalleen, siitä tulee sisäilmalla tuuletettu aivan kuten meidän lisärakennuksessa. Rakentajamme haluavat eristää ja ovat ehdottaneet styrox-levyjä, mutta minä (Skansenin rakennussuojelun tukemana) en halua tuhota 150 vuotta jatkunutta kosteudenvaihtoa. Siitä tulee hieman kylmää lattiaan, mutta sen voimme varmasti korjata lampaannahkatossuilla ja takalla. Mietimme, että valaisimme laattaa tulevaan kylpyhuoneeseen... Mutta sitä on harkittava vielä lisää.

 

[jon_h]

Miltä näyttää seinien lähellä, siis se mitä ajattelitte säilyttää?

 

[konichiwa girl]

Meillä on muuraamaton kivijalka. Sisäpuolen maanpinnan taso on noin kolmekymmentä cm korkeammalla kuin ulkopuolella, mutta lattianiskat eivät ole maassa vaan hieman sen yläpuolella. Perusmuurin vierestä on kaivettu maata ja päälle on laitettu sahanpurua. Se on se alue, josta kaivamme ja korvaamme lecasoralla. Lattianiskat ovat täysin irrallaan seinistä, poikittaisilla hirsillä, jotka makaavat maassa, ja muistaakseni perustushirsi ei makaa maassa (mutta voin kysyä mieheltäni varmuuden vuoksi). Tämä on päärakennuksessa, jolla on siis kuiva, kaunis ja ongelmaton perusta.

 

[Mikael_L]

Ja vähän kuvia..

ojoj, hmm ... joo joo ..

Voisin vain sanoa, että olen iloinen, että ajattelin rakentaa uutta sen sijaan ...

Ei pahalla, ehdottomasti. Siitä tulee varmasti mahtava kun se on valmis. On ehdottomasti ihanaa, että maassamme on rakennusten hoitajia, se on lyömätön tunne päästä sisään ja katsomaan ympärilleen hyvin remontoidussa vanhassa talossa.

 

[jon_h]

Konichiwa girl: Ymmärrän. Kuulostaa järkevältä ratkaisulta.

Mikael: Hehe, joo.. Se on itse asiassa täysin surkea näky, kun sitä katsoo. Onneksi minulla on erittäin selkeä visio siitä, millainen siitä tulee. Mutta tie sinne on kauhean pitkä, ja se pitenee jokaisen laudan kohdalla, joka revitään irti ja löydetään lisää mätää...

 

[jon_h]

Mietin, olisiko ehkä parempi asettaa lecaharkot levyn reunaksi sen sijaan, että taittaisi ylös solumuovin? Ehkä eristyskyky huononee hieman, mutta toisaalta hiirillä ei ole mahdollisuutta jyrsiä itseään sisään.

 

[Mikael_L]

Kakkosideani, josta haluaisin kuulla kommentteja, on kaivaa syvemmälle, ehkä laittaa 50 mm pestyä sepelikiveä, uusi lattiarakenne leca-harkkoihin kiinnitettynä seiniin, ja täyttää sitten lekasoralla 12-20K yläpuolelle puolan korkeus, mikä katkaisee kapillaarisen nousun 75 mm:ssä. Kokonaispaksuus lekasorakerroksella olisi ehkä noin 2-300 mm.

Kommentit tästä tai muista ideoista olisivat erittäin arvostettuja.

Noin se tehtiin yhdessä tyttöystävän enon siipirakennuksista.
Sisälattia jäi täysin kelluvaksi ulkoseinistä, jos oikein muistan. En myöskään muista, mille lattia oli tehty, ehkä leca-harkkoille. Mutta sitten kaikki tila alla täytettiin leca-kulilla.

Onko tämä ratkaisu hyvä, en pysty sanomaan. En usko, että enokaan osaa vastata, koska ilmeisesti urakoitsijat valitsivat sen, tietysti yhdessä sovittuna, luulisin.

Eno on myös sellainen toivoton ihminen, joka ei voi kuvitella käsittelevänsä 1900-luvun taloja. Tämä on jostain 1700-luvulta ...

 

[Mikael_L]

Mietin, että olisiko ehkä parempi laittaa lecaharkot reunaksi levyn ympärille sen sijaan, että taittaisi ylös solumuovin? Ehkä eristyskyky on hieman huonompi, mutta toisaalta hiirillä ei ole mahdollisuutta jyrsiä sisäänsä.

Eristyskyvyn uskon, että voit pitkälti jättää huomiotta, koska et ole varmaankaan suunnitellut lattialämmitystä?
Leca-harkot ovat eristyskyvyltään samanlaisia kuin puupalkit, suurin piirtein. Joten jos palkit kelpaavat yläpuolelle, niin...
Miten Leca imee maankosteutta kapillaarisesti, kuinka hyvin ja nopeasti se kuivuu verrattuna solumuoviin, en ole varma.
Lecalla on varmasti paremmat pitkäaikaisominaisuudet kuin solumuovilla. Ehkä ei ole täysin merkityksetöntä talossa, jonka pitäisi kestää vielä 200 vuotta... vähintään...

 

[Mikael_L]

Jos ymmärrän rakenteesi oikein, sinulta puuttuu perustusmuuri. Mutta siellä täällä on peruskiviä, joiden päällä seinät lepäävät?

 

[jon_h]

Suunnilleen näin tehtiin tytön enon yhdessä siipirakennuksessa. Sisätilan lattia oli kuitenkin täysin irti ulkoseinistä, jos muistan oikein. Enkä muista mitä lattian alla oli, ehkä leca-harkot. Mutta sitten kaikki tila alla oli täytetty leca-rakeilla.

En tiedä, onko tämän ratkaisun hyvä, enkä usko että enokaan voi vastata. Todennäköisesti se oli käsityöläiset, jotka sen valitsivat, tietenkin yhteistyössä siinä, luulisin.

Eno on myös yksi niistä toivottomista ihmisistä, jotka eivät voi kuvitella työskentelevänsä 1900-luvulta peräisin olevien talojen kanssa. Tämä on jostain 1700-luvulta...

Osa ongelmasta jää jäljelle, jos valitsen tällaisen rakenteen. Minun on yhä saatava tiiviiksi muutama senttimetri, jota lattiarakenne menee päällekkäin alimpien seinäpuiden kanssa. Siis ehkä pitää kuitenkin laittaa reunus lecaharkosta (tiivistetään alimpaan seinäpuuhun?) ja sen jälkeen laittaa lattianiskat ja täyttää niiden sisäpuolelle. Ja siinä tapauksessa mietin, eikö olisi parempi käyttää laattaa, niin ei tarvitse kosteudelle herkkiä lattianiskoja.