Mikael_L sanoi:
Isoleringskykyyn uskon, että voit pitkälti jättää huomiotta, koska et luultavasti aio lattialämmitystä?
Leca-harkoilla on luultavasti sama eristyskyky kuin puutukilla, suunnilleen. Joten jos tukit riittävät ylhäällä niin ... ;)
Miten Leca imee maankosteutta kapillaarisesti, kuinka hyvin ja nopeasti se kuivuu verrattuna solumuoviin, en ole varma.
Lecalla on varmasti paremmat pitkän aikavälin ominaisuudet kuin solumuovilla. Ehkä ei lainkaan merkityksetöntä talossa, jonka pitäisi kestää 200 vuotta lisää ... vähintään ... :)
Ja eristyskyvyn voin jättää huomiotta. Kunhan ei tule vetoa, niin se on valtava parannus...

Kysymys on, pitäisikö valaa Leca-soran päälle, jos valitsee laatta, Maxitilla on sellainen vaihtoehto, jossa muovi laitetaan soran päälle, sitten raudoitetaan ja valetaan.
 
Mikael_L sanoi:
Jos ymmärrän rakenteesi oikein, sinulta puuttuu perusmuuri. Mutta siellä täällä on peruskiviä, joiden päällä seinät lepäävät?
Juuri niin on.
 
Mikael_L
jon_h sanoi:
Ongelma säilyy osittain, jos valitsen sellaisen rakenteen. Minun täytyy silti saada tiiviisti kiinni ne muutamat sentit, jotka palkistokonstruktio menee liian lähelle syleniä. Ehkäpä kannattaa sittenkin asettaa leca-kivistä reunus (vaahdotettuna vaalle?) ja sitten asettaa palkit ja täyttää niiden sisäpuolelle. Ja silloin mietin, eikö olisi parempi tehdä laatta, jolloin vältytään kosteusherkiltä palkeilta.
En myöskään suosittele tätä rakennetta erityisesti, halusin vain kertoa, että olen nähnyt sen tehtävän juuri niin yhdessä paikassa.
Oliko hyvä ratkaisu, välttämättä ei tiedetä ennen kuin 20-50 vuoden kuluttua, tyyliin ... :)

Kun näin sen, ajattelin, että mitä jos kunttapenkin multa yksinkertaisesti korvataan LECA-palloilla. Jos muuten toimiva rakenne, niin ... no miksi ei.
Monet talot siltä ajalta eivät olisi kestäneet montaakaan vuotta, jos ne olisi rakennettu sellaisiin paikkoihin, joissa nykyään rakennetaan taloja (ja on pakko), ilman silmänräpäystäkään... Mutta kuten sanottu, korkealla sijaitsevat paikat hyvin kuivatuskelpoisella maaperällä ovat harvinaisia, ainakin alueilla, joilla ihmiset haluavat rakentaa.
 
Joo, uskon varmasti, että uuden mullbänken rakentaminen toimii sillä tavalla, jos olosuhteet ovat hyvät. Olisin mielelläni halunnut hyvät olosuhteet, mutta ei.. :)
 
Mikael_L
On tosi raskasta puuhailla tällaisten asioiden parissa, vai mitä?

Jos valitsee täysin väärän ratkaisun, se voi käydä ilmi jo muutaman vuoden kuluttua.
Jos valitsee hyvän, sitä ei tiedä ennen kuin vasta muutaman kymmenen vuoden päästä. Kunnon superratkaisun voivat todeta vain lapsenlapsesi ... ;)

edit:
Oletko kenties nähnyt tämän ketjun?
http://www.byggahus.se/forum/byggna...t-uthus-med-rutten-underra-nu-med-bilder.html
 
Kyllä, se on melko työlästä, ainakin ennen kuin pääsee puoliväliin rakennusprosessissa. Ja sinne emme varmaan pääse ennen ensi kesän loppua.

Kyllä, katsoin vähän aikaa sitten kyseistä ketjua. Tuntuu jotenkin tutulta jollain tavalla. Muuten ei varmaan ole ainuttakaan naapuria täällä seudulla, joka ei pitäisi minua täysin hulluna, kun en kaada koko paikkaa ja rakenna uutta, mutta se ei ole koskaan ollut vaihtoehto.
 
Pieni päivitys. Olemme nyt vaihtaneet kaksi hirttä, sahatun kynnyksen oven alla ja täytehirren takana.

Lähimmät päivät menevät kuitenkin viemärijärjestelmän rakentamiseen. Se alkoi siitä, että kaivinkoneenkuljettaja ajoi alas puhelinlinjan, joten toivottavasti ongelmamme ovat nyt ohi..
 
  • Vanha puinen seinä, jonka alareunassa on vaihdettu hirsi. Maassa on sahanpurua ja sammalta.
  • Rakennusprojektin puupalikka, korjattu perustus, työkalut ja ruohikkoinen piha.
  • Vanha hirsitalo, jossa on vaihdettu uusi kynnyslauta oven alapuolelle. Rakennusmateriaaleja ja työkaluja näkyvissä ruohon peittämällä maalla.
Uusi ajatus siitä, miten aion ratkaista välipohjan muuten. Ajattelin rakentaa muotin noin 100-150 mm sisäpuolelle sokkelista ja valaa oikealle tasolle sementtisidotulla kevytsoralla sen sijaan, että asettaisin sinne kevytsoraharkkoja. Se on valtavasti helpompaa, ja silloin se muotoutuu hienosti kaikkien ulkonevien kivien mukaan. Lisäksi sen pitäisi olla kohtuullisen tiivis sokkelia vasten itsestään. Sitten käyttää kevytsoraa betonilaatan muottina.

Mielipiteitä tästä?
 
Mikael_L
jon_h sanoi:
Uusi ajatus siitä, miten aion ratkaista välipohjan muuten. Ajattelin rakentaa muotin noin 100-150 mm sisäpuolelle perustusta ja valaa oikeaan tasoon sementtisidonnaisella leca-massalla sen sijaan, että asettaisin lecaharkkoja.
Oikealla sekoituksella siitä tulee kai vastaava kuin LECA-kivi, vai mitä. Joten sen pitäisi toimia hyvin.

Jos teet tämän, sinun on varmaankin muotoiltava jollain tavalla pitääksesi sementti-leca-seoksen paikallaan. Voisiko ehkä ajatella vuorata tämän muotin sisäpuoli 20-30 mm solumuovilevyillä lisäeristyksen vuoksi. Tämä tarkoittaa tosin, että levysi käytännössä kelluu reunasta, mutta ehkä se ei haittaa tai jopa parantaa.

Sitten voisit ehkä käyttää samaa sekoitusta myös pohjassa, tulevan levyn alla. Kaiken tasaamiseksi vaakasuoraan. Mutta nyt ajattelit mahdollisesti edelleen solumuovia betonilevyn alla, mikä tarkoittaa, että se on jo täysin vaakasuorassa.

Mahtava hirsi tuo. :)

Se on uuden talon rakentamisen haittapuoli.
Sahata 45x195:aa jiirisirkkelillä..., mitä se on verrattuna täysin miehiseen kokonaisen hirren veistämiseen ja sitten koko talon nostamiseen saadakseen sen paikoilleen. :D :D
 
Viimeksi muokattu:
Olen lukenut ketjun huolimattomasti, mutta haluan silti kirjoittaa:

ensimmäiseksi, täällä ja byggnadsvårdenissa on luultavasti (osittain) eri lukijoita. Kysymys siellä laajentaisi keskustelua.

Sitten: me kaivoimme kuivaa perustusta, koska jouduimme vaihtamaan hatselipuita. Silloin tuntui helpoimmalta laittaa takaisin leca (kalliimpaa, mutta kapillaarikatkaisevaa ja helppo lapioida takaisin). Ne eivät nosta kosteutta (mutta sen on silti oltava hyvin salaojitettu), ja toivomme, että se luo "sopivaa" ilmanvaihtoa. Aikaisemmin lattian alla oli sentin ilmarako ja kuten sanottu, reikiä hatselissa, joten siellä oli vetoa. Edellinen omistaja sanoi, että "lattia oli hieman kylmä."

Lattia on kelluva valetuille pilareille, pitkään puntaroimme ja saimme erilaisia neuvoja, mutta koska talo oli aikaisemmin painunut, se tuntui paremmalta. Katsotaan, oliko se väärin ajateltu...
 
Mikael: Ei ollenkaan huono idea pukea solumuovia reunapalkin ja betonilaatan väliin. Ja solumuovia tulee myös alle. Ajattelin kosteuseristää alajuoksun paperilla tai vastaavalla, joka liimataan alajuoksuun.

Ja, onhan se vähän siistiä.. Tukevia vehkeitä.

Aniska: Laitoin samalla viestin rakennusperinteen foorumille, joka viittaa tähän ketjuun, juuri siksi että halusin myös mielipiteitä niiltä, jotka vierailevat siellä eniten.

Juuri tätä ratkaisua mietin aiemmin, mutta eri syistä se ei varmaan toimisi kovin hyvin minun talossani. Luulisin, että kirjoitin siitä aiemmin ketjussa, jos jaksat lukea. :)
 
jon_h sanoi:
Hyviä ajatuksia, kiitos. Ja talon on tarkoitus olla pääasiassa kesäasunto, mutta joskus muina vuodenaikoina siellä vietetään viikonloppuja. Tällä hetkellä lämmönsäilymisen kannalta tilanne on aivan järkyttävä, tarvitaan noin 6-7 kW sisällä 20 asteen ylläpitämiseen, jos ulkona on -10 astetta. 40 m2... :)
Hmm. Ei ihan selviä, miksi haluat eristää juuri lattian. En usko, että lattiarakenne on ongelma, vaan suurin lämpöhäviö tapahtuu katon, ilmanvaihdon ja ikkunoiden kautta. Vedon estäminen on tärkeää, joten tiivistä vedonestolla ja ikkunapokilla.

Tulkit tuolta rakennussuojelupuolelta foorumilla ja olisin ehdottomasti tehnyt samanlaisen perustuksen kuin aiemmin ilman lekasoraa, muovia (ja erityisesti ilman vaahtoa!), tiivistänyt talon hyvin, salaojittanut ja ostanut parit mukavat sisäkengät :)
Älä myöskään käytä mineraalivillaa tai vastaavia, jotka eivät käsittele kosteutta - mahdollisesti hampulla, pellavalla, selluloosapohjaisella materiaalilla.
Ne kerrat, kun aiot olla siellä talvella, aloita lämmitys tulisijalla ja ylläpidä sähköllä ja lämmityksellä (oletettavasti tämä lämmittää taloa).

Paras tapa tuhota vanha talo on häiritä kosteuden kulkua niin, että, kuten mainitsit, vain johtaa kosteuden yhteen paikkaan ja siten kasvattaa mahdollisuutta lahoamiseen, sieniin jne. Muista, että vanhat materiaalit on suunniteltu kestämään 150-200 vuotta, kun taas mineraalivilla ja vaahto kestävät enintään 50 vuotta, kuinka hyviä ne sitten ovatkaan. Vanha talo mahdollistaa myös eri tavalla "varaosien" vaihtamisen kuin 70-luvun talo.

Osa kavahtaa nähdessään kuvasi, mutta mieluummin niin kuin saada omistukseensa 90-luvulta oleva rakennusvirhepainajainen - mutta kuten sanottu - tulen rakennussuojelupuolelta ja siellä joskus innostutaan hieman fanaattisiksi...
 
frolsson: Mutta minun on huomautettava, että leca on hyväksyttävä materiaali rakennusten kunnostuksessa. Olemme saaneet suosituksen esimerkiksi Byggnadsvård Nääs:stä ja keskustelleet asiasta Västerbottenin museon antiikkiasiantuntijoiden kanssa, jotka ovat käyneet katsomassa taloamme. Syy on, ettei perustuksen edellytyksiä muuteta, koska leca (tietyssä fraktiossa) on höyrynläpäisevää mutta kapillaarikatkaisevaa; toisin sanoen se sallii puhumasi kosteuden siirtymisen. Meidän tapauksessamme se tarkoittaa täsmälleen samanlaista perustusta kuin aiemmin (mullbänk, lämminperustuskonstruktio), mutta vähemmän riskialtista (koska eristys on tehty sahanpurulla suoraan maahan) ja hieman paremmalla eristyskyvyllä. Haluan kuitenkin lisätä, että emme kaiva paljon pois ja siksi hyödynnämme maaperän lämpöä.
 
Frolsson: Rakentaminen samanlaista perustusta kuin aiemmin ei ole ajankohtaista. Nykyinen ratkaisu oli täysin surkea, ja täysin itsetehty niiden toimesta, jotka rakensivat talon. Ei ainoastaan ollut eristystoiminto olematon, vaan rakenne on varmasti ollut vetoinen alusta asti ja katastrofi kosteuden kannalta. Samanlaista ei ole kukaan rakennusalan asiantuntija, jolle olen puhunut, nähnyt. Jos se olisi ollut multapenkki, se olisi ainakin toiminut lämmön kannalta, mutta on erittäin epävarmaa, olisinko rekonstruoinut multapenkin. Jopa Gudmundsson, joka voi olla melko kiivas, vaikuttaa ajattelevan, että sitä ei yksinkertaisesti enää tehdä.

Aion rakentaa rakenteen, joka toimii sekä lämmönläpäisyn että talon teknisen toiminnan kannalta. Kosteusliikkeen muuttaminen on juuri se, mitä haluan tehdä, jotta talo ei jatkaisi vahingoittumista. Tulee olla laatta solumuovin tai lecan päälle, reunapalkki sementtisidotusta lecasta, jos kenelläkään ei ole parempaa ehdotusta. Laatta tulee olemaan täysin kosteus-eristetty muista rakennusosista, eikä sitä ympäröidä kokonaan ennen kuin se on kunnolla kuiva (alle 75-80% suhteellisesta kosteudesta joka tapauksessa), ja kaikki alapuut, mukaan lukien ne väliseinien alla, pysyvät tuuletettuina. Talo myös salaojitetaan, jotta kosteukuormitusta vähennetään entisestään. Tämä on ainoa paikka, jossa moderneja materiaaleja käytetään, ja se on välttämätöntä. Muuten käytetään pellavarivettä, savirappausta ja niin edelleen.
 
jon_h sanoi:
Jos se olisi ollut mullbänk, niin se olisi ainakin toiminut lämmön suhteen, mutta on hyvin kyseenalaista, olisinko rekonstruoinut mullbänk. Jopa Gudmundsson, joka voi olla melko rabiidi, tuntuu ajattelevan, että niin ei yksinkertaisesti enää tehdä.
Mutta lämminperustukset arvioidaan yleensä vähemmän riskialttiiksi kuin ryömintätilat eristetyillä lattioilla, jotka eivät salli perustuksen lämpenemistä yhtään. Ainakin niin kauan kuin ei häiritä kosteuden liikkumista linoleum- ja muovimattojen kanssa, esimerkiksi. Se kuitenkin edellyttää, että talolla on hyvä sijainti.
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.