Kantavuus alumiini L-palkki

[Violina]

Oikein mitoitetulla putkella (mieluiten useita) ja oikealla esikaarrotuksella voi helposti välttää sen itsekantavan kattopellin..

Mutta spontaanisti sanoisin, että haluat käyttää aivan liian heikkoja materiaalimitoituksia siihen jännemittaan, joka sinulla on altaan päällä..

Kysymys, johon minulta todella puuttuu vastaus, jotta voisin antaa neuvoja, on kuinka paljon RAKENNE SAA roikkua keskeltä?

Muuten on ensiarvoisen tärkeää tietää tarkemmin, mitä valmis rakenne painaa, koska silloin ei ole ongelma ilmoittaa, kuinka paljon pitkät rakenteen putket täytyy esikaarrottaa..

Olen itse työskennellyt samanlaisten pituuksien koneiden valmistamisen parissa (mutta suuremmilla kuormilla) ja olen tällä hetkellä suunnittelemassa konetta, jolla on samanlainen tuettu pituus..

 

[Erik Lindroos]

Se on varmasti ratkaistavissa jollakin kehysratkaisulla, kantavalla pellillä tai niiden yhdistelmällä (kuten näytät ajattelevan). Olen kuitenkin samaa mieltä @Violina:n kanssa siitä, että suunnittelet liian heikkoja mittoja. Sinulla on erittäin haastava jänneväli käsiteltävänä. Katsotaan, onko minulla aikaa laskea ehdotuksesi myöhemmin. Minulla on kuitenkin heti huomautus liittyen peltiin: Et missään nimessä saisi jatkaa pituussuunnassa peltiä (liittää kaksi 420 cm pituista 840 cm pituuteen). Jos peltiratkaisu on järkevä, sen on oltava 840 cm pitkiä.

 

[Violina]

Det går säkert att lösa med något av ram, självbärande plåt, eller en kombination (som du verkar inne på). Jag håller dock med @Violina om att du är inne på för klena dimensioner. Du har en väldigt utmanande spännvidd att hantera. Ska se om jag har tid att räkna på dina förslag senare. Dock har jag en omedelbar invändning gällande plåten: Du bör absolut inte skarva plåtlängder på längden (sätta ihop två 420 cm till 840 cm längd). Ska det vara vettigt med plåt så ska det vara 840 cm-längder.

Känns väl dock svårt att räkna på när man varken har en tillförlitlig vikt eller en tillåten nedböjning att förhålla sig till?

 

[Erik Lindroos]

Tuntuu kuitenkin vaikealta laskea, kun ei ole luotettavaa painoa tai sallittua taipumaa, johon verrata?

Ehdottomasti. Ajattelin, että taipumaa voisi suhteuttaa hitausmomenttiin ja antaa jonkinlaisia suuntaviivoja. Esim. että ehdotettu runko antaa x mm taipumaa 1000 kg hajautetulla kuormalla jne. Mutta lopullinen mitoitus pitäisi perustua "parempiin" lukuihin. Eikö @Huggedugge1 maininnut aiemmin 14 mm taipumaa?

 

[Bernieberg]

No, nyt olette TODENTOTTA menettäneet minut!!!

Itsekantava pelti on varmaan hyvä suunta kulkea, luulen. Löysin Plannjan version, joka ei ollut kovin korkea. Ajatukseni on sitten laittaa laudoitus ja ruuvata se itsekantavaan peltiin. (En ole katsonut, mitä ruuveja tms., mutta se varmaan selviää.)

Kun sitten pääsee runkoon, olen katsonut Montano.se ja löytänyt KKR-putkia. Ajattelin VKR tai KKR neliskanttisia putkia. Koska VKR on tosi kallis, olen enemmän kiinnostunut KKR:stä, joka maalataan ruostesuojamaalilla ja sitten maalataan mustaksi tai peitetään puulla. Ajattelin KKR 120*60, jossa on 5 mm paksuus. 840 cm + 420 cm on runko. Rungon paino on noin 320 kg.

Itsekantava pelti Plannjalta on 7 cm ja jänneväli on 480 cm. Sitten peittävä leveys on 750 cm (en ole varma mitä tapahtuu, kun sen pitäisi peittää 840 cm...) Koko kattopellin paino on noin 100 kg riippuen paksuudesta. Laudoitus painaa noin 1000 kg, runko 320 kg. Joten yhteensä 1,5 tonnia.

Joten kysymykseni on... Onko KKR 120*60 5 mm paksuudella sopiva ratkaisu runkoon ja toimiiko se? Kuinka paljon auki oleva osa altaan yläpuolella joustaa, kun se pitäisi sulkea?

Tai voiko joku ehdottaa jotain muuta sopivaa ratkaisua, jotta se toimii?

Voiko joku auttaa minua…

Itsekantavan pellin idea on, että se profiilin korkeutensa ansiosta on niin jäykkä, että se kantaa sekä oman painonsa että sille kohdistuvat kuormat ilman erillistä kantavaa rakennetta. Se siis korvaa koko kannen, joka sinulla on lattian alla.

Jos tällaisesta peltiprofiilista halutaan hyötyä, sen pitäisi kulkea esteettömästi koko jännevälillä 8,4 m. Se kantaa silloin lattian itsenäisesti, eikä kantavaa runkoa tarvita.

Ainut järkevä koko, joka mielestäni toimii, on aiemmin mainittu TP200. Se on standardikorkeus ja rajalla saadakseen mahtumaan terassin alle.

Tässä hieman tietoa sellaisesta pellistä:
https://f.nordiskemedier.dk/2ugltroxhvfidoea.pdf

Jos laittaa tällaisen pellin lyhyeltä sivulta toiselle puolelle ja päällystää sen 1000 kg puulla (lattia ja runko), saan taipumat 0,7 mm paksulla pellillä 19 mm. Jos paksuutta kasvatetaan 1,0 mm:iin, taipuma on 15 mm, ja paksuimmalla 1,5 mm pellillä se on 12 mm.

TP200:ssa on vain 226 mm jänneväli tukien välillä, joten tarvitaan vain ohuinta laudoitusta.

Eristys pitää varmaan ratkaista jollain ruiskutettavalla vaihtoehdolla.

Tarvittaessa pitää pohtia, missä pyörät ovat kiinnitettyyn peltiin ja tuoda siihen pistekuorman.

Yhä uskon, että paras ratkaisu (jos ei haluta tehdä ohjausta, joka auttaa taipuneen pisteen lopussa) on keskittyä jäykistämään tukilinjaa. Kiinnostavimmalta tuntuu hitsattu korotettu profiili, joka asennetaan päälle tai korvaa olemassa olevan tukilinjan.

 

[Erik Lindroos]

Itsekantavan pellin idea on, että sen profiilin korkeus tekee siitä niin jäykän, että se kantaa sekä oman painonsa että siihen kohdistuvat kuormat ilman muita kantavia rakenteita. Se korvaa siis koko palkiston trendilankkujen alla.

Jos tällaisella pellillä on jotain varsinaista merkitystä, sen pitäisi kulkea yhtäjaksoisesti koko 8,4 m jännevälin yli. Se kantaa silloin trallin itsestään eikä tarvitse kantavaa kehystä.

Ainoa koko, jonka näen järkevänä, on aiemmin mainittu TP200. Se on vakiokorkeus ja kuten sanottu, se on rajoilla korkeuden suhteen mahtuakseen terassin alle.

Täältä löytyy hieman tietoja sellaisesta pellistä:
[linkki]

Jos asettaa tällaisen pellin lyhyeltä sivulta lyhyelle sivulle ja kattaa sen 1000 kg puulla (tralli ja kehys), saan taipuman 0,7 mm pellin paksuudella 19 mm. Jos lisää 1,0 mm pelti taipuma on 15 mm ja paksuin pelti 1,5 mm on taipuma 12 mm.

TP200:ssa ei ole kuin 226 mm jänneväliä aisan välillä, joten tarvitaan vain ohuinta trallia.

Eristeen täytyy varmaan ratkaista jollakin suihkutetulla versiolla.

Pellin pyörän kohdalla joudutaan mahdollisesti miettimään pistekuormaa.

Mielestäni edelleen paras ratkaisu (jos ei haluta tehdä ohjausta, joka auttaa loppuun taipunut kohdassa) on keskittyä jäykistämään kantolinjaa. Eniten houkuttelevalta tuntuisi hitsattu ylikorkeusprofiili, joka asennetaan kantolinjaan tai korvaa sen, tuntuu houkuttelevimmalta.

Olen samaa mieltä. Tämä ylikorkeusprofiilin kanssa en ole itse käytännössä temppuillut, joten se ei ole niin etualalla "ideapankissani". Mutta tähän tapaukseen, jossa taipuma on ensisijainen ongelma, se kuulostaa erinomaiselta (etenkin kun rakenne muuten jo on olemassa).

 

[Huggedugge1]

Oikein mitoitetulla putkella (mielellään useammalla) ja oikealla esikaarella niistä voit helposti jättää pois tuon kantavan kattopellin..

Mutta spontaanisti haluaisin sanoa, että aiot käyttää aivan liian heikkoja materiaaleja jännevälin suhteen, jonka sinulla on altaan yli..

Kysymys, johon todella kaipaan vastausta ennen kuin voin antaa neuvoja jatkosta, on kuinka paljon RAKENNE SAISI taipua keskellä?

Muuten on äärimmäisen tärkeää tietää tarkasti, kuinka paljon valmis rakenne tulee painamaan, sillä silloin ei ole ongelma kertoa, kuinka paljon pitkät putket rakenteessa on esikaarella taivutettava..

Olen itse työskennellyt samankaltaisten pituuksien (mutta suuremmilla kuormituksilla) koneiden valmistuksessa ja olen tällä hetkellä suunnittelemassa konetta, jonka pituus on samankaltainen ilman tukea..

Terassin kokonaiskorkeus, jonka alle kansi menee, on 23,5 cm.

Sitten on kysymys, kuinka korkealle kiskopyörät asennetaan. Nykyisellä kannella minulla on 3 cm kannen ja terassin välillä. Mieluiten haluaisin sen laskea, jotta vähentäisin lämmönhukkaa.

Jättäisin mielelläni pellin pois, mutta silloin nykyisen ratkaisun paino lisääntyy noin 350 kg:lla. (Puutavara 120*45)

 

[Violina]

Rehellisesti sanottuna 350 kg ei ole suuri ongelma, kun se on tasaisesti jakautunut koko pituuden ajan..
Mutta mikä on olemassa olevan rakenteen tarkka kokonaispaino?

 

[Huggedugge1]

Noin 1450 kg on kokonaispaino tänään.

Osittain notkistuu keskellä kantta. Sitten notkistuvat molemmat pitkät sivut.

 

[Huggedugge1]

Se on varmasti ratkaistavissa jollakin kehyksellä, itsestään kantavalla pellillä tai niiden yhdistelmällä (kuten olet ilmeisesti ajatellut). Olen kuitenkin samaa mieltä @Violina:n kanssa siitä, että olet suunnittelemassa liian heikoilla mitoilla. Sinulla on erittäin haastava jännemitta hallittavana. Katson, jos minulla on aikaa laskea ehdotuksiasi myöhemmin. Kuitenkin minulla on välitön vastalause pellistä: Sinun ei missään tapauksessa pitäisi saumata pellinpituuksia pituussuunnassa (yhdistää kaksi 420 cm:ä 840 cm:n pituuteen). Jos pelti on järkevä ratkaisu, sen tulee olla 840 cm pitkää.

Luulen, että ymmärsit minut väärin. Käsittääkseni kyse on 5 pituudesta, noin 420 cm, jotka kootaan peittämään 840 cm.

 

[Bernieberg]

Noin 1450 kg on kokonaispaino tänään.

Osittain se notkahtaa kannen keskellä. Sitten notkahtavat molemmat pitkät sivut.

Haluaisin palata kysymykseen viestissä #69, jotta saamme kaikki ongelmat pöydälle. Ehdotukseni vahvistetulla kantavalla palkilla ei vaikuta siihen, kuinka paljon katto roikkuu pitkien sivujen välillä.

 

[Huggedugge1]

Jotta ei tule väärinkäsityksiä: onko ongelmana se, että kun uima-altaan kansi on osittain auki, vapaa pitkä sivu roikkuu niin paljon, että on ongelmallista, kun lähestytään täysin avointa asentoa ja kannen pitkä sivu pitäisi saada ylös reunalle?

Kun kansi on täysin auki tai täysin kiinni, se on tuettu kaikilla neljällä sivulla ja kaikki on kunnossa?

Kyllä, se on oikein ymmärretty.

Kun suljen uima-altaan kantta, se menee 3,5 cm altaan reunan alle eikä tule ylös.

On myös visuaalinen virhe, kun kansi on lopulta suljettu, keskikohta roikkuu noin 3,5 cm. Tämän näkee, jos asettaa laudan pystysuoraan pitkien sivujen väliin keskikohtaan.

 

[Bernieberg]

Kyllä, se on oikein ymmärretty.

Kun suljen altaan katteen, se menee 3,5 cm altaan reunan alle eikä nouse ylös.

Se on myös visuaalinen virhe, että kun se on kiinni, keskiosa roikkuu noin 3,5 cm. Sen näkee, jos laittaa lankun pystysuorassa pitkien sivujen väliin keskellä.

Jos haluat korjata keskiosan taipumisen, pitkältä sivulta toiselle kulkevan palkin on myös oltava jäykempi.

Onko sinulla kuvia tai luonnoksia siitä, miltä koko runkorakenne näyttää ilman lankkuja? Mitä enemmän tietoa, sitä paremmat mahdollisuudet antaa hyviä ja relevantteja ehdotuksia.

 

[Huggedugge1]

Pitäisi katsoa, jos löydän joitakin kortteja.

 

[Huggedugge1]

Täytyy katsoa, löydänkö joitain kortteja.

 

[Huggedugge1]

Jos haluat korjata keskellä olevan painuman, tarvitsee palkki, joka kulkee pitkältä sivulta pitkälle sivulle, myös jäykistyä.

Onko sinulla valokuvia tai luonnoksia siitä, miltä koko ohjausrakenne näyttää ilman terassilautoja? Mitä enemmän tietoa, sitä parempi mahdollisuus antaa hyviä ja asiaankuuluvia ehdotuksia.

Valitettavasti minulla ei ole luonnoksia. Mutta löysin videon ja joitakin kuvia.