Kantavuus alumiini L-palkki

[Huggedugge1]

Näen vain yhden huolenaiheen siitä, että TS olettaa rakenteensa painavan 1400 kg, mutta se voi todellisuudessa painaa 5-6 kertaa enemmän.

Ei ole ongelma laskea yhteen, mitä koolaukset ja terassilaudat painavat kuivina, mutta mitä painavat litimärät koolaukset 5-10 vuoden jälkeen. Kohtuudella voidaan olettaa, että hyvin kyllästetty jonkin verran vanhentunut painaa enemmän kuin uusi litimärkä koolaus.

Olemme käyttäneet yhtä kesää, eikä painossa ollut eroa styroxin kanssa. Jos jättää levät huomiotta... toisaalta, jos ne painavat liikaa, ne tulevat romahtamaan altaaseen.

 

[Huggedugge1]

Se painotieto, jota kysytään, TS voisi hankkia paikalla tehdyn kenttätutkimuksen avulla.

Poista EPS-levy ja punnitse se?

Poista pala runkorakennetta ja punnitse se?

Mahdollisesti, koska olen järjestystä rakastava, laittaisin sekä rungon palan että eristyksen vesihauteeseen muutamaksi päiväksi ennen kuin ottaisin vaa'an esiin.

Painajainen olisi mitoittaa ja rakentaa rakenne, jonka kuorma on 1500 kg, ja sitten käy ilmi, että rakenne painaa huonoimmassa tapauksessa 8000 kg. Lisää vielä se, että rakenne voi helposti maksaa 50-60kkr.

Kun tarkastelee Aqvisdeck- tai tavallisia allaskatteita, tuntuu siltä, että ne ovat veneitä ja nyt täytyy rakentaa rahtialus.

Puu imee kosteutta ajan myötä mutta… 50-60ksek on silti parempi kuin 200Ksek.

 

[Bernieberg]

Jaa, minulla ei ole mielipidettä siitä, kuinka paljon lunta pitäisi odottaa. Mutta jotain täytyy valita, ja vaikuttaa hieman typerältä laskea ei mitään…

 

[Bernieberg]

Ruostumaton "palkki" tuollaisella rakenteella, jossa on vain juurisauma yhdellä puolella, tulee kuin banaani ja väärään suuntaan hitsauksen jälkeen..

Teoreetikkona pohdin vähän banaania. Ymmärrän, että hitsin pituussuunnassa syntyy vetojännityksiä. Siksi väitän, että palkki taipuu oikeaan suuntaan (mitä pidetään suotuisana kyseisessä tapauksessa), kun se hitsataan poikkileikkauksen neutraalitason alle.

Kuinka paljon luulet, että se taipuu? Onko sinulla siitä lähestulkoon käsitys etukäteen vai ”tuleeko siitä mitä tulee”? Maailmassani se voidaan laskea (mahdollisesti hieman hienoilla laskelmilla) kontrolloidulla hitsausprosessilla, mutta miten se toimii, jos sinä valmistaisit?

 

[Erik Lindroos]

Koska olen todellinen teoreetikko, pohdin hieman banaania. Ymmärrän, että hitsin pituussuunnassa syntyy vetojännityksiä. Väitän sitten, että palkki taipuu oikeaan suuntaan (mikä on edullista kyseisessä tapauksessa), kun hitsataan poikkileikkauksen neutraalitason alapuolella.

Kuinka paljon uskot sen taipuvan? Onko siitä suunnilleen tarkka käsitys etukäteen vai ”tuleeko siitä mitä tulee”? Siinä maailmassa, jossa vaikutan, sen voi laskea (mahdollisesti ylellisten laskelmien rajoilla) kontrolloidulla hitsausprosessilla, mutta miten se toimii, jos valmistaisit?

Minulla on toinen kysymys, jonka esitin aiemmin (anteeksi, jos olen unohtanut mahdollisen vastauksen): Eikö ole suuri riski, että ylösalaisin oleva T-palkkisi romahtaa yläreunasta johtuen nurjahduksesta? Että se menee ryppyyn, koska siltä puuttuu laippa. Vai ajatteletko, että puuparrut tukevat sitä? Nurjahdusta en ole tottunut laskemaan (ja olen yrittänyt välttää sen riskiä hitsatessani itse).

 

[Bernieberg]

Minulla on toinen kysymys, jonka esitin aiemmin (anteeksi, jos mahdollinen vastaus on jäänyt huomaamatta): Eikö ole suuri riski, että sinun ylösalaisin käännetty T-palkkisi romahtaa yläosastaan taipuman vuoksi? Että se rypistyy kasaan, koska siltä puuttuu laippa. Vai ajatteletko, että puupalkit tukevat sitä? Taipumaa en ole tottunut laskemaan (ja olen yrittänyt välttää tällaisen riskin, kun olen hitsannut omaani).

Yritin vastata siihen viestissä #227. Jos on epävarma, voi katsoa tarkemmin ja jos on tarpeen, voi laittaa jäykisteitä parissa paikassa. Silloin joutuu uhraamaan sisäisen puupalkin jäykkyyspanoksen, kun se on katkaistava. Mutta arvioin, että sitä ei tarvita.

Haluan korostaa, että en pidä tätä unelmaratkaisuna, joka on parempi kuin muut. Yritin ajatella, että saisi palkin sulautumaan ja että sen olisi helppo rakentaa yhteen puurakenteen kanssa ja siihen vähän jäin kiinni. Valmistus ja mahdollisesti hinta, jos siitä tulee paljon erikoista, voivat olla mahdollisia ongelmia. Mutta ehkä helpompaa, jos luopuu ruostumattomasta teräksestä, jota luulen olevan järkevää tehdä. Ehkä myös löytyy valmis palkki, jolla on järkevät mitat ja joka voisi toimia tällaisessa rakenteessa.

 

[Erik Lindroos]

Yritin vastata siihen viestissä #227. Jos on epävarma, voi tarkastella sitä lähemmin ja jos tarvitaan, niin voi laittaa jäykistykset joillekin alueille. Silloin täytyy uhrata jäykkyysesitys sisäiseltä puupalkeelta, koska se täytyy pilkkoa. Mutta kuten sanottu, arvioin että se ei ole tarpeellista.

Haluan korostaa, etten pidä tätä unelmaratkaisuna, joka olisi parempi kuin muut. Mutta yritin miettiä, että palkki sulautuisi sisään ja olisi helppo rakentaa yhteen puurakenteen kanssa ja jäin vähän siihen. Ehkä ongelmia on valmistuksessa ja mahdollisesti hinnassa, jos tulee paljon erikoista. Mutta ehkä helpompi, jos luovutaan ruostumattomasta teräksestä, mikä on varmaan järkevää. Ehkä myös voidaan löytää valmiina palkki järkevillä mitoilla, joka voi toimia tällaisessa rakenteessa.

Epäilin, että olin unohtanut jonkun vastauksen... Kiitos!

No, täytyyhän siitä olla kiintymättä suosikkiratkaisuihinsa liian tiukasti. Mielestäni ratkaisusi on tyylikäs, mutta en itse tuntenut olevani varma puristuskuormituksesta ilman laippojen tukea. Muutoin ei ole vastalauseita. Olen itse yhä hieman ihastunut TP200:een, joka tavallaan vastaa laajalle kuormalle laajalla jäykkyydellä, mutta ymmärrän, ettei se sovi TS:lle tässä tapauksessa (eristys, korkeus, jne.).

Kiitän hedelmällisestä keskustelusta ja toivon, että kaikki päättyy järkevään ratkaisuun TS:lle.

 

[Violina]

Kuten todellinen teoreetikko minäkin mietin vähän banaania. Ymmärrän, että hitsauksen pituussuunnassa syntyy vetojännityksiä. Silloin väitän, että palkki taipuu oikeaan suuntaan (mikä on suotuisaa kyseisessä tapauksessa), kun hitsataan poikkileikkauksen neutraalitasoa alapuolelta.

Kuinka paljon luulet, että se taipuu? Onko sinulla siihen ennakkoon hyvä käsitys vai "onko se mitä on"? Minun maailmassani se voidaan laskea (mahdollisesti näyttävillä laskelmilla) kontrolloidulla hitsausprosessilla, mutta miten se toimii, jos olisit valmistamassa sitä?

Tismalleen, olet teoreetikko.

Minulla on sekä teoreettista ETTÄ käytännön kokemusta..

(Olen ollut hitsaaja noin 15 vuotta, koulutuksen saanut koneenrakennuksen alalta ja nyt syvennyn hitsaukseen/materiaalivaikutukseen)

VOIN perustella noin 95 % näkemyksistäni ja vaistoistani myös teoriassa ja laskelmilla. KUITENKIN, kuten mentorini mekaniikan/lujuusopin/laskelmien alalla sanoi minulle koulutukseni aikana, "Sinulla on jotain, mitä valitettavasti useimmilta tämän alan ihmisiltä puuttuu, ja se on kyky heti nähdä ja arvioida rakennelmien järkevyyttä ja kuormitustapauksia". Miksi tuhlata aikaa laskelmiin, kun kuormitus ei ole tiedossa?

Voin ongelmitta laskea ja sitten laatia suunnitelman työn suorittamiseksi, jotta saadaan lopputulos ilman taipumaa, mutta EI ILMAN KUORMITUKSEN TIETÄMISTÄ.

Tässä tapauksessa se on niin epävarmaa, että en näe järkeä, joten tästä tulee tapaus, jossa "ylidimensionoidaan mahdollisuuksien mukaan vain turvallisuuden vuoksi".

Ja mitä tulee ruostumattomaan rakenteeseen, ei, jos ei ole koskaan työskennellyt ruostumattoman hitsaamisen parissa, voin ymmärtää, ettei ymmärrä miten se käyttäytyy kuumetessaan ja sitten jäähtyessään.
Lämpölaajenemiskerroin on a bitch

 

[Bernieberg]

Precis, olet teoreetikko.

Minulla on sekä teoreettista ETTÄ käytännön kokemusta..

(Hitsaaja noin 15 vuotta, koulutus koneenrakennuksen alalta ja opiskelen nyt syventävää koulutusta hitsauksessa/materiaalivaikutuksissa)

OSAA voin tukea noin 95% mielipiteistäni ja vaistoistani myös teorialla ja laskelmilla, MUTTA kuten mentorini mekaniikassa/kestävyydessä/laskelmissa sanoi minulle koulutukseni aikana "Sinulla on jotain, mitä useimmilta tämän alan ihmisiltä valitettavasti puuttuu, ja se on kyky heti nähdä ja arvioida rakenteiden ja kuormitusolosuhteiden järkevyyttä."
Miksi käyttää aikaa laskelmiin, kun ei tiedä kuormitusta?

Voin ongelmitta laskea ja sitten laatia suunnitelman työn suorittamiseksi, jotta lopullinen rakenne ei taipuisi, mutta EN ILMAN, ETTÄ TIETÄISIIN KUORMITUKSEN.

Tässä tapauksessa se on niin epävarma, etten näe merkitystä, vaan siitä tulee tapaus "yliarvioitu, kuten sallitaan vain siksi, että se olisi varmuuden vuoksi."

Ja mitä tulee ruostumattomaan rakenteeseen, ei, jos ei ole koskaan työskennellyt hitsauksen parissa ruostumattoman materiaalin kanssa, niin voin ymmärtää, ettei ymmärrä, miten se käyttäytyy, kun se lämpenee ja sitten jäähtyy.
Laajenemiskerroin on a bitch

Kyllä, kaikki tuo kuulostaa hyvältä kuten sanottu. Mutta olemme jo puhuneet siitä, että ei voi tehdä lopullista laskelmaa ilman kuormitusten tietämistä, mutta voi mennä aika pitkälle arvioilla. Suunnittelutyöhön sisältyy myös kuormitusten analysointi ja selvittäminen, mihin on tarpeen kiinnittää huomiota.

En sanonut, etten ymmärrä lämpölaajenemista, päinvastoin ymmärrän sen erinomaisesti ja vastustinkin sitä, mihin suuntaan sanoit banaanin menevän. Joten vastaa mielelläni siihen kysymykseen sen sijaan, että korostat kaikkea mitä osaat.

 

[Huggedugge1]

Ja, minulla ei ole mitään mielipidettä siitä, kuinka paljon lunta pitäisi odottaa. Mutta täytyy valita jotain, ja vaikuttaa hiukan typerältä olettaa, ettei ole mitään…

Eristys on xps:ää, jonka olen ymmärtänyt ottavan 1 % kosteutta.

 

[Bernieberg]

Eristys on xps, ymmärtääkseni 1% kosteuden imeytyminen.

Joo, minulla ei ole tarkkaa tietoa eristyksestä ja kosteuden imeytymisestä, mutta on tärkeää, ettei siitä tule pesusientä.

 

[Huggedugge1]

Ja en tiedä paljuakaan eristyksestä ja kosteudensitomisesta, mutta on tärkeää, ettei siitä tule pesusientä.

Se oli jotain, joka meillä oli mielessä alusta alkaen. Mm. meillä oli rakennusmuovia terassin alla, mutta poistimme sen. Syntyi lammikoita jokaiseen osastoon, kun satoi. Parempi, että mahdollinen sadevesi menee alas uima-altaaseen.

 

[Bernieberg]

Se oli jotain, mitä pohdimme alusta asti. Mm. meillä oli rakennusmuovi terassin alla, mutta otimme sen pois. Jokaiseen lokeroon syntyi järviä, kun satoi. On parempi, että mahdollinen sadevettä menee altaaseen.

Kysymys on, mikä ero on sinun XPS:llä ja sillä, jota ketjussa @Derbyboy linkkasi ja joka imi valtavasti vettä? Googlasin nopeasti ja päädyin tutkimukseen, jossa maahan asetettu XPS otti 20 til%.

 

[Huggedugge1]

Juuri niin, olet teoreetikko.

Minulla on sekä teoreettista ETTÄ käytännön kokemusta..

(Olen ollut hitsaaja noin 15 vuotta, koulutus konetekniikan alalta ja opiskelen nyt syventävää koulutusta hitsauksessa/materiaalivaikutuksissa)

VOIN tukea noin 95% kannoistani ja vaistonvaraisista tunteistani myös teoriassa ja laskelmissa, MUTTA kuten mentorini mekaniikassa/kestävyydessä/laskennassa sanoi minulle koulutukseni aikana "Sinulla on jotain, mitä valitettavasti useimmilta tällä alalla puuttuu, ja se on kyky heti nähdä ja arvioida rakenteiden ja kuormitustilanteiden järkevyyttä."
Miksi käyttää aikaa laskelmiin, kun ei tiedä kuormitusta?

Voin ilman ongelmia laskea ja sitten laatia suunnitelman työn suorittamiseksi siten, että lopullinen rakenne ei johda taipumaan, mutta EN ILMAN TIETOA KUORMITUKSESTA.

Tässä tapauksessa se on niin epävarmaa, etten näe merkitystä, vaan siitä tulee "niin ylimitoitettu kuin sallitaan vain turvallisuuden vuoksi" -tyylinen tapaus.

Ja mitä tulee ruostumattomaan rakenteeseen, jos ei ole koskaan työskennellyt ruostumattoman teräksen hitsauksessa, voin ymmärtää, ettei ymmärrä miten se käyttäytyy, kun se kuumenee ja sitten jäähtyy.
Pituuden laajenemiskerroin is a bitch

Minua pidettiin ilmeisesti tylynä kommenteissa, mikästä pyysin anteeksi. Olen erittäin kiitollinen kaikista viesteistä ja saamastani avusta.

Mutta ystäväni, hiljennä hieman itseäsi. Minulla on ollut etuoikeus työskennellä vuosien ajan maailmanluokan huipputekijöiden kanssa. Kaikki ovat olleet fantastisen nöyriä ja avuliaita. Aivan kuten monet tässä foorumissa/langassa.

Jopa sinä voit varmasti keksiä joitakin huonoja ideoita ja ehdotuksia. Kuten Aqvisdeck, jota pidit tyhmänä. Siinähän vaistosi olisi pitänyt toimia? Aiemmin kommentoit, että voisit sormituntumalla heittää ratkaisun ja nyt kaipaat lisää faktoja. Koska et edes pidä uima-altaasta, en ymmärrä, miksi lyöt ennätyksiä kommenteissa? Ei vaikuta hyvältä henkilökohtaiselta ominaisuudelta. Valitettavasti. Vain Messerschmidt-asenne. Anteeksi. Toivon, että olen väärässä, jos tapaamme IRL.

 

[Huggedugge1]

Kysymys on mikä ero on XPS:lläsi ja ketjun jonka @Derbyboy linkkasi ja jossa se imi paljon? Googlasin nopeasti ja päädyin tutkimukseen, jossa XPS maassa imi 20 vol%.

Ei aavistustakaan, mutta näin ymmärrän sen. Sitä myydään vähäisen kosteuden absorboivana.