Hei!
Mukavaa nähdä, että on muitakin, jotka kiinnittävät huomiota näihin kosteisiin kellareihin
Minulla on talo vuodelta 71, jossa on kellari - eristetty 100 mm pordränillä ja platolla ulkopuolelta. Sisäpuoli on rapattu, ja lautalattia on eristetty, ja sen päällä on wirsbojärjestelmä fintanssilla - nyt ainakin jalkojen pitäisi pysyä lämpiminä.
Joka tapauksessa, ei ollut tästä tarkoitus keskustella - olen nyt tekemässä töitä rapattujen seinien parissa, joihin aion rakentaa joko koko seinät kipsilevyllä tai puoliseinät sähköjohdotuksia varten.
Kysymys 1: Teräsprofiilit ovat minulle uusi juttu ja siksi ihmettelen, miten ihmeessä niistä rakennetaan puoliseinät eli ns. rummuissa tässä rakenteessa? Tiedän, miten tehdään runko alaohjainkiskolla ja kattopalkilla, mutta miten saan etäisyyden ulkoseinään esim. 30 cm, eli miten saan "yläpintaisen" tason, joka on kiinni pystysuorassa seinässä?
Kysymys 2: Miten tulisi suhtautua kosteussulkuun kellarin ulkoseinää vasten - voiko kosteussulun laittaa betoniseinälle ja sitten kaakeloida tämän päälle suihkunurkassa vai tuleeko siitä ongelmia kosteuden liikkumisessa seinään? Sama kysymys oikeastaan koskee myös lattiaa.
Kiitos, että jaatte kokemuksianne.
Mukavaa nähdä, että on muitakin, jotka kiinnittävät huomiota näihin kosteisiin kellareihin
Minulla on talo vuodelta 71, jossa on kellari - eristetty 100 mm pordränillä ja platolla ulkopuolelta. Sisäpuoli on rapattu, ja lautalattia on eristetty, ja sen päällä on wirsbojärjestelmä fintanssilla - nyt ainakin jalkojen pitäisi pysyä lämpiminä.
Joka tapauksessa, ei ollut tästä tarkoitus keskustella - olen nyt tekemässä töitä rapattujen seinien parissa, joihin aion rakentaa joko koko seinät kipsilevyllä tai puoliseinät sähköjohdotuksia varten.
Kysymys 1: Teräsprofiilit ovat minulle uusi juttu ja siksi ihmettelen, miten ihmeessä niistä rakennetaan puoliseinät eli ns. rummuissa tässä rakenteessa? Tiedän, miten tehdään runko alaohjainkiskolla ja kattopalkilla, mutta miten saan etäisyyden ulkoseinään esim. 30 cm, eli miten saan "yläpintaisen" tason, joka on kiinni pystysuorassa seinässä?
Kysymys 2: Miten tulisi suhtautua kosteussulkuun kellarin ulkoseinää vasten - voiko kosteussulun laittaa betoniseinälle ja sitten kaakeloida tämän päälle suihkunurkassa vai tuleeko siitä ongelmia kosteuden liikkumisessa seinään? Sama kysymys oikeastaan koskee myös lattiaa.
Kiitos, että jaatte kokemuksianne.
Koskien muovikalvo suoraan kellarin lattialle ja sitten klikkauslattia päälle: ÄLÄ TEE SITÄ!!! Olen juuri poistamassa kellaristani löyhästi asetettua muovimattoa, ja sen alla haisee ehdottomasti homeelle! Riittää, että on hieman pölyä ja punkkeja, jotta se voi homehtua! Erityisesti jos se joutuu muovikalvon alle, joka sulkee kosteuden sisään. Laita platon tai vastaava klikkauslattian alle.
Koskien kipsilevyä suoraan betonipintaan sisäseinissä kellarissa, tämä ei myöskään ole riskitön rakenne. Saattaa olla, että sisäseinät näyttävät nyt hyvältä, mutta harkitse, että olosuhteet muuttuvat, kun kosteusvaellus estetään. On hyvin yleistä, että kosteutta imeytyy myös kellarin sisäseiniin. Tämä näkyy selvästi mm. meidän kellarissamme.
Kaiken, mitä tehdään kellarissa, täytyy sallia kosteuden vaeltaminen!
Koskien kipsilevyä suoraan betonipintaan sisäseinissä kellarissa, tämä ei myöskään ole riskitön rakenne. Saattaa olla, että sisäseinät näyttävät nyt hyvältä, mutta harkitse, että olosuhteet muuttuvat, kun kosteusvaellus estetään. On hyvin yleistä, että kosteutta imeytyy myös kellarin sisäseiniin. Tämä näkyy selvästi mm. meidän kellarissamme.
Kaiken, mitä tehdään kellarissa, täytyy sallia kosteuden vaeltaminen!
Jäsen
· Älvsborg/Göteborg
· 235 viestiä
om du nu vill ha ett laminat golv så använd blå platon.. men då går det inte med ett klick golv.. eftersom du har ett visst "svikt" i platon mattan när man går! så satsa i så fall på limmat laminat.. eller ett tjockt klick golv 12-13mm eller dyligtCompact_xz-1 sanoi:
Så har jag haft det nu i 7år (limmad laminat på blå platon) funkar kalas! Har nu rivit upp golvet för att jag skall ner med golvvärme och det fanns inga spår av tråkigheter!
Hei!
Mielenkiintoinen keskustelu, jossa on monia hyviä vinkkejä.
Olen samaa mieltä Ivarsin perusvinkeistä välttää orgaanisia aineita kellarirakenteissa.
Haluan vain lisätä vinkin sisäpuolisesta, kohtuullisesta eristyksestä, joka on kosteudenkestävä.
Rakentaessa tukimuuri 100 mm lecasta sisäpuolelle ja ankkuroi se kellarin seinään. Rappa ja maalaa silikaattimaalilla, kc-maalilla tai muulla epäorgaanisella maalilla. Tuloksena on parempi eristys (ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin solumuovi ja mineraalivilla) ja seinä, joka ei edelleenkään vaurioidu kosteudesta.
Lattialle valitsen platonin ja kelluvan, irralleen asetetun lattian platonmaton päälle.
Lisäksi on tietenkin tärkeää varmistaa, että salaojitus ym. on kunnossa.
Aion käyttää sitä itse talossa vuodelta -56.
Mielenkiintoinen keskustelu, jossa on monia hyviä vinkkejä.
Olen samaa mieltä Ivarsin perusvinkeistä välttää orgaanisia aineita kellarirakenteissa.
Haluan vain lisätä vinkin sisäpuolisesta, kohtuullisesta eristyksestä, joka on kosteudenkestävä.
Rakentaessa tukimuuri 100 mm lecasta sisäpuolelle ja ankkuroi se kellarin seinään. Rappa ja maalaa silikaattimaalilla, kc-maalilla tai muulla epäorgaanisella maalilla. Tuloksena on parempi eristys (ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin solumuovi ja mineraalivilla) ja seinä, joka ei edelleenkään vaurioidu kosteudesta.
Lattialle valitsen platonin ja kelluvan, irralleen asetetun lattian platonmaton päälle.
Lisäksi on tietenkin tärkeää varmistaa, että salaojitus ym. on kunnossa.
Aion käyttää sitä itse talossa vuodelta -56.
Hei, istun ja luen tässä erinomaisessa foorumissa, mutta tulen huimaantuneeksi, kun luen tätä ketjua :-?. Onko olemassa joku ystävällinen ihminen, joka voisi auttaa minua kysymykseni kanssa. (vastaus on varmasti jo jossain ketjussa, mutta olen niin epävarma)
Asumme -65 rakennetussa talossa, jossa on kellari. Olemme juuri tehneet uudelleen salaojituksen ja eristäneet ulkopuolen; perusta on betonia. Nyt aion remontoida kylpyhuoneen kellarissa, johon tulee suihku, kylpyamme ja sauna, joissa kaksi seinää ovat ulkoseiniä. Voinko asentaa teräsrimat ja kipsilevyt ja sitten laatoittaa ne, vai onko minun revittävä kaikki vanha rappaus alas ja "aloitettava alusta"? Saan niin monia erilaisia vastauksia, kun kyselen ympäriinsä. Jotkut sanovat, että ei missään nimessä pidä asentaa rimoja ja kipsilevyjä, koska kosteuden ja homeen riski kasvaa ulkoseinän ja kipsilevyn välisessä "tyhjössä", kun taas toiset sanovat, että se käy hyvin.
Epävarma...
Asumme -65 rakennetussa talossa, jossa on kellari. Olemme juuri tehneet uudelleen salaojituksen ja eristäneet ulkopuolen; perusta on betonia. Nyt aion remontoida kylpyhuoneen kellarissa, johon tulee suihku, kylpyamme ja sauna, joissa kaksi seinää ovat ulkoseiniä. Voinko asentaa teräsrimat ja kipsilevyt ja sitten laatoittaa ne, vai onko minun revittävä kaikki vanha rappaus alas ja "aloitettava alusta"? Saan niin monia erilaisia vastauksia, kun kyselen ympäriinsä. Jotkut sanovat, että ei missään nimessä pidä asentaa rimoja ja kipsilevyjä, koska kosteuden ja homeen riski kasvaa ulkoseinän ja kipsilevyn välisessä "tyhjössä", kun taas toiset sanovat, että se käy hyvin.
Epävarma...
Sinun pitäisi asentaa laatat ja klinkkerit suoraan betonille, mahdollisesti hiomalla ensin pois mahdollinen tiivis maali. Sinun ei tulisi käyttää kosteussulkua enempää kuin mahdollisissa suihkunurkissa, jotta perustasta tuleva kosteus pääsee haihtumaan huoneeseen saumojen kautta. Tämä kosteuden kulku on todennäköisesti suurempi kuin se, joka tulee suihkutilasta ja menee alas perustuksiin.
Joo, paksua maalia oli juuri kellarissani. Jotain halpaa muovimaalia. Kaiken maalin hiominen/raapiminen pois tuntui raskaalta, sillä edellinen omistaja oli maalannut melkein koko kellarin sillä. Teippasin ja tiivistin kaikki raot ja reiät ja hiekkapuhallin yhden huoneen kerrallaan. Ero oli lähellä sen jälkeen... Ei sillä varmaan ole väliä miten hyvin tiivistää, hiekkapuhaltimen hiekka aina löytää tiensä väleistä. Sitten laatoitin, siitä tuli ihan loistava. Tuntuu siltä ainakin.
Jos sinulla on, kuten minä, lecareistä muurattu ulkoseinä, jonka aion rapata keväällä. Seinä on maanpinnan yläpuolella. Mitä pitäisi käyttää eristyksenä sisäpuolella. Huone on pieni, joten 3 tuuman teräsprofiilit 50 iso:n kanssa eivät vie paljoa tilaa. Onko ok vaikkapa liimata lecan päälle esim. 50 mm styroksi ja sitten 45 teräsprofiili?
on myös hiukan työtä pienessä huoneessa kellarissa vuonna 1938.... jonka joku muu aloitti. Yksi sisäseinä oli peitetty kipsilevyillä puureikillä noin 4 vuoden ajan. Itse rakenne kipsi/puita selviytyi hyvin ja näyttää edelleen hyvältä pohjalta laattoille, mutta seinä kipsin alla on vakavasti vaurioitunut alhaalta lattian vierestä ja se viittaa siihen, että siellä on olemassa maankosteutta, joka on aiheuttanut tämän. Seinä osittain laatoitetaan, mutta en ota riskiä... kipsilevy ja puureiät ovat jo matkalla kaatopaikalle. Se tehdään uudelleen kalkkilaastilla, kuten alun perin oli, ja sitten tulee laatat ja maali päälle.
Olen lukenut ketjun enkä ymmärrä MIKSI niin monet välttämättä asettavat kipsilevyjä muurattuun kellariin? Miksi rapattuja seiniä ei hyväksytä asuinalueeksi? Pitäisikö olla kaikenlaisia levyjä, jotta kellaria voi käyttää asuintilana? Vai onko helpompi asentaa reiät, ruuvata, nauhoittaa, tasoittaa, hioa, pohjustaa, maalata/tapetoida kipsilevyt kuin vain rapata ja maalata kaksi kertaa?
Uskomatonta kuinka paljon rahaa ja työtä saa maksaa kaikki nämä tuuletetut ja eristetyt seinärakenteet. Silloin on viisaampaa tehdä seinä paksummaksi ylimääräisellä lecaharkkokerroksella, kuten joku ketjussa on ehdottanut... ja olen samaa mieltä.
Jos palkkaa kirvesmiehen kunnostamaan kellaria, saa kaikenlaista muuta paitsi yksinkertaisen, turvallisen ja pitkäaikaisen ratkaisun, joka on helppo korjata, jos johonkin nurkkaan tulee vähän enemmän kosteutta. Kysy sen sijaan muuraria, niin saat parempia ehdotuksia siitä, miten korjata hienoja seinäpintoja kaikissa niissä kellarihuoneissa, jotka on korjattava. Kosteuden vahingoittaman kohdan rappaaminen uudelleen on nopeaa. Lisäksi näet selvästi ja varhain, kun jokin on tekeillä. Näin ajattelen, kun valitsen rapatun tämän sijaan kipsin sijasta.
Monet kellariseinät näyttävät kuivilta, kunhan niitä ei suljeta tai maalata tiiviillä maalilla. Jos niin tehdään, on vain ajan kysymys... kaikkea 2-20 vuotta ennen kuin ongelma ilmenee. Usein sen huomaa vasta, kun talo on myynnissä ja ostaja tarkastaa kaikki nurkat ja kolot kosteusmittarilla valmiina. Mitä apua on, että Platon ja teräspalkit olivat niin oikeat vuonna 2007?
Ajatelkaa vielä kerran ennen kuin muutatte kivestä tai betonista tehdyn kellariseinän monimutkaiseksi tuulettuvaksi ja eristetyksi riskivaihtoehdoksi kuten rimoitettu kipsiseinä.
Olen jo tehnyt valintani ja rappaan uudelleen
... pitkä jatkotarina taas ....
gaia
Olen lukenut ketjun enkä ymmärrä MIKSI niin monet välttämättä asettavat kipsilevyjä muurattuun kellariin? Miksi rapattuja seiniä ei hyväksytä asuinalueeksi? Pitäisikö olla kaikenlaisia levyjä, jotta kellaria voi käyttää asuintilana? Vai onko helpompi asentaa reiät, ruuvata, nauhoittaa, tasoittaa, hioa, pohjustaa, maalata/tapetoida kipsilevyt kuin vain rapata ja maalata kaksi kertaa?
Uskomatonta kuinka paljon rahaa ja työtä saa maksaa kaikki nämä tuuletetut ja eristetyt seinärakenteet. Silloin on viisaampaa tehdä seinä paksummaksi ylimääräisellä lecaharkkokerroksella, kuten joku ketjussa on ehdottanut... ja olen samaa mieltä.
Jos palkkaa kirvesmiehen kunnostamaan kellaria, saa kaikenlaista muuta paitsi yksinkertaisen, turvallisen ja pitkäaikaisen ratkaisun, joka on helppo korjata, jos johonkin nurkkaan tulee vähän enemmän kosteutta. Kysy sen sijaan muuraria, niin saat parempia ehdotuksia siitä, miten korjata hienoja seinäpintoja kaikissa niissä kellarihuoneissa, jotka on korjattava. Kosteuden vahingoittaman kohdan rappaaminen uudelleen on nopeaa. Lisäksi näet selvästi ja varhain, kun jokin on tekeillä. Näin ajattelen, kun valitsen rapatun tämän sijaan kipsin sijasta.
Monet kellariseinät näyttävät kuivilta, kunhan niitä ei suljeta tai maalata tiiviillä maalilla. Jos niin tehdään, on vain ajan kysymys... kaikkea 2-20 vuotta ennen kuin ongelma ilmenee. Usein sen huomaa vasta, kun talo on myynnissä ja ostaja tarkastaa kaikki nurkat ja kolot kosteusmittarilla valmiina
. Mitä apua on, että Platon ja teräspalkit olivat niin oikeat vuonna 2007? Ajatelkaa vielä kerran ennen kuin muutatte kivestä tai betonista tehdyn kellariseinän monimutkaiseksi tuulettuvaksi ja eristetyksi riskivaihtoehdoksi kuten rimoitettu kipsiseinä.
Olen jo tehnyt valintani ja rappaan uudelleen
... pitkä jatkotarina taas ....
gaia
Tunnen vain, että minun on pakko kirjoittaa tähän mielenkiintoiseen keskusteluun.
Olemme purkaneet säännöstön, joka meillä oli, kun ostimme talon. Hullu, joka rakensi takkahuoneen, oli asettanut platonmattoa seinälle, sitten kehystänyt tavallisilla 45*75 puukoolauksilla, asettanut mineraalivillaa monissa eri kerroksissa ja paloissa. Sitten hän oli kiinnittänyt kipsilevyt, joihin hän oli tapetoinut.
Kun tarkastaja oli täällä, hän melkein sai sydämentykytystä. Repeimme hieman seinää kohdasta, jossa se ei näkynyt, ja kipsi oli tummunut sisäpuolelta. Se myös haisi jonkin verran.
Joka tapauksessa. Kellari on puoliksi maan alla, salaojitus tehty -96, ei ulkoista eristystä, vaan ainoastaan bitumimaali perustaa vasten maan alla.
Teimme niin, että repimme kaiken kuten sanottua, sitten olen rappanut kipsillä, harjannut sen muurausharjalla ja sitten maalannut. Lattialle olemme laittaneet platonin ja kelluvan kovalevyn sekä kokolattiamaton. Aivan ihanaa, miten lämmin lattia on nyt.
Myöhemmin, kun talous sallii, aiomme eristää perustan ulkoapäin Isodränillä. Tuntuu vähän kaksinkertaiselta työltä vain, hän olisi voinut laittaa sellaisen, kun kuitenkin salaojitti...
Olemme purkaneet säännöstön, joka meillä oli, kun ostimme talon. Hullu, joka rakensi takkahuoneen, oli asettanut platonmattoa seinälle, sitten kehystänyt tavallisilla 45*75 puukoolauksilla, asettanut mineraalivillaa monissa eri kerroksissa ja paloissa. Sitten hän oli kiinnittänyt kipsilevyt, joihin hän oli tapetoinut.
Kun tarkastaja oli täällä, hän melkein sai sydämentykytystä. Repeimme hieman seinää kohdasta, jossa se ei näkynyt, ja kipsi oli tummunut sisäpuolelta. Se myös haisi jonkin verran.
Joka tapauksessa. Kellari on puoliksi maan alla, salaojitus tehty -96, ei ulkoista eristystä, vaan ainoastaan bitumimaali perustaa vasten maan alla.
Teimme niin, että repimme kaiken kuten sanottua, sitten olen rappanut kipsillä, harjannut sen muurausharjalla ja sitten maalannut. Lattialle olemme laittaneet platonin ja kelluvan kovalevyn sekä kokolattiamaton. Aivan ihanaa, miten lämmin lattia on nyt.
Myöhemmin, kun talous sallii, aiomme eristää perustan ulkoapäin Isodränillä. Tuntuu vähän kaksinkertaiselta työltä vain, hän olisi voinut laittaa sellaisen, kun kuitenkin salaojitti...
Työkaluhullu
· Rosersberg
· 82 viestiä
Hyvin mielenkiintoinen ketju...
Onni on, että löytää ohjeet juuri silloin kun niitä eniten tarvitsee. Talossamme, joka on rakennettu -56 ja jossa on maanalainen kellari, aioimme laittaa klinkkerit pesutupaan. Kun poistimme pesualtaat ym., muutama kaakelilaatta irtosi ja rappaus valui ulos jauheena. Lyhyesti sanottuna kaikki kaakelit on nyt poistettu ja takana oli suuria tummia homeen hajuisia läikkiä, mikä on kummallista, koska orgaanista ainetta ei ole...
Olin täällä katsomassa pitäisikö laittaa kipsilevyt seinään, mutta ketjun lukemisen jälkeen on varmaankin parasta rappata seinä uudestaan ja laatoittaa. Ulkoinen pordrän tulee kesällä, mikä lienee tarpeellista kuivasta hiekasta huolimatta.
Toinen kysymys koskien pesutupaa, voimassa olevan kosteussulkunormin mukaan lattia on kosteuseristettävä, kun siellä on lattiakaivo, kuten tässä tapauksessa. Tämä on hieman ristiriidassa yllä olevan kanssa, jossa mainitaan, että kosteuden on annettava nousta lattian läpi, vai tarkoittaako normi, ettei se koske maata vasten olevia betoni-lattioita kellarissa?
Onni on, että löytää ohjeet juuri silloin kun niitä eniten tarvitsee. Talossamme, joka on rakennettu -56 ja jossa on maanalainen kellari, aioimme laittaa klinkkerit pesutupaan. Kun poistimme pesualtaat ym., muutama kaakelilaatta irtosi ja rappaus valui ulos jauheena. Lyhyesti sanottuna kaikki kaakelit on nyt poistettu ja takana oli suuria tummia homeen hajuisia läikkiä, mikä on kummallista, koska orgaanista ainetta ei ole...
Olin täällä katsomassa pitäisikö laittaa kipsilevyt seinään, mutta ketjun lukemisen jälkeen on varmaankin parasta rappata seinä uudestaan ja laatoittaa. Ulkoinen pordrän tulee kesällä, mikä lienee tarpeellista kuivasta hiekasta huolimatta.
Toinen kysymys koskien pesutupaa, voimassa olevan kosteussulkunormin mukaan lattia on kosteuseristettävä, kun siellä on lattiakaivo, kuten tässä tapauksessa. Tämä on hieman ristiriidassa yllä olevan kanssa, jossa mainitaan, että kosteuden on annettava nousta lattian läpi, vai tarkoittaako normi, ettei se koske maata vasten olevia betoni-lattioita kellarissa?
hei kaikille.
en suosittele mitään näistä vaihtoehdoista.
Meillä oli valtavia ongelmia, miten ratkaisisimme kellariseinäongelman.
Käytin päiviä työaikaani etsiessäni jotain, joka tuntuisi hyvältä.
Kun soitti platonmattojen valmistajille, oli olemassa vain yksi vaihtoehto koko maailmassa.
Kun soitti gullfiberille, he ajattelivat, että platon oli katastrofi. Vain gullfiber toimii.
Näin se jatkui pitkään, kunnes menin svenskbyggkänstille ja kysyin. (huomautus) he eivät ole sidoksissa mihinkään tuotemerkkiin tai yritykseen.
He suosittelivat, että ruiskutetaan polyuretaanivaahtoa kaikille seinille.
Vaahto sitoutuu seinään ja siitä tulee yksi kokonaisuus.=Ei kylmää sisäseinää, ei kosteutta.
Vältäisin ilmanvaihtoa seinän takana, ellei ole ilmansisääntuloa lattian alareunassa ja ilmanpoistoa katon kohdalla.
en suosittele mitään näistä vaihtoehdoista.
Meillä oli valtavia ongelmia, miten ratkaisisimme kellariseinäongelman.
Käytin päiviä työaikaani etsiessäni jotain, joka tuntuisi hyvältä.
Kun soitti platonmattojen valmistajille, oli olemassa vain yksi vaihtoehto koko maailmassa.
Kun soitti gullfiberille, he ajattelivat, että platon oli katastrofi. Vain gullfiber toimii.
Näin se jatkui pitkään, kunnes menin svenskbyggkänstille ja kysyin. (huomautus) he eivät ole sidoksissa mihinkään tuotemerkkiin tai yritykseen.
He suosittelivat, että ruiskutetaan polyuretaanivaahtoa kaikille seinille.
Vaahto sitoutuu seinään ja siitä tulee yksi kokonaisuus.=Ei kylmää sisäseinää, ei kosteutta.
Vältäisin ilmanvaihtoa seinän takana, ellei ole ilmansisääntuloa lattian alareunassa ja ilmanpoistoa katon kohdalla.
Aika moni tarkastaja saa varmaan sydänflimmeriä PUR-vaahdosta noin 10 vuoden päästä....mästarsnickarn sanoi:
Kannatan Gaias yksinkertaista fiksua toteamusta - jos kellarissa on rappausseinät, niin jatkaa samalla. Muurari voi tehdä tällaisesta seinästä varsin tyylikkään, sitten kalkkipohjainen läpäisevä maali siihen päälle. Ongelmat tulevat, kun laitetaan kipsilevyjä jne. Missä luulette olevan pahimmat homeongelmat, rapatussa kellarissa vuodelta 39 vai kipsillä vuoratussa vapaa-ajan huoneessa vuodelta 79, kun rakenteet ulkopuolella ovat samankaltaisia....
/Alko