Eli mitään ulkopuolista toimenpidettä ollenkaan. Se maksaa kaivaa ylös.
Hoidin salaojituksen itse nyt elokuussa.
Se maksoi 23 000 kr kaivuuta avustuksella
kaivuu 12 000 kr
sepeli, maa-aines 3 000 kr
Platon, putket, ym. 8 000 kr
Mitä maksaa kaikki Platon, jota suosittelet??? Ero ei voi olla suuri...
Ja sitten on silti ongelma jäljellä, eli kosteutta seinässä......
Ei, odota kevääseen ja tee se kunnolla sen sijaan.
Hoidin salaojituksen itse nyt elokuussa.
Se maksoi 23 000 kr kaivuuta avustuksella
kaivuu 12 000 kr
sepeli, maa-aines 3 000 kr
Platon, putket, ym. 8 000 kr
Mitä maksaa kaikki Platon, jota suosittelet??? Ero ei voi olla suuri...
Ja sitten on silti ongelma jäljellä, eli kosteutta seinässä......
Ei, odota kevääseen ja tee se kunnolla sen sijaan.
Rakentaja,
Kiitos matalasta ja informatiivisesta viestistä! Näytät olevan asiantuntija alalla
Mutta en oikein ymmärrä, miksi kosteusongelmia tulisi enemmän kuin mitä mahdollisesti jo on huoneen seinillä tänään, jos rakentaa sisäseinän (eristetty) kun ilman lämpötila ilmatilassa pysyy samana kuin huoneessa (kuten se on ennen seinän rakentamista) ja kierrätetään sitä huoneessa yleisesti tuulettimilla. (Ilmankuivain pitää huolta siitä, että kosteus pysyy "kurissa", mitä se sitten onkaan.)
Tämä tietysti kumoaa täysin tai osittain lämmöneristyksen, mutta se ei ole mitä minä haen juuri nyt. Olen valmis käyttämään hieman rahaa lämmityskustannuksiin... Haluan vain rakentaa akustisesti hyväksyttävän tilan ilman kosteusongelmia ja kuluttamatta LIIKAA aikaa ja rahaa siihen.
Kiitollinen lisäkommenteista!
Kiitos matalasta ja informatiivisesta viestistä! Näytät olevan asiantuntija alalla
Mutta en oikein ymmärrä, miksi kosteusongelmia tulisi enemmän kuin mitä mahdollisesti jo on huoneen seinillä tänään, jos rakentaa sisäseinän (eristetty) kun ilman lämpötila ilmatilassa pysyy samana kuin huoneessa (kuten se on ennen seinän rakentamista) ja kierrätetään sitä huoneessa yleisesti tuulettimilla. (Ilmankuivain pitää huolta siitä, että kosteus pysyy "kurissa", mitä se sitten onkaan.)Tämä tietysti kumoaa täysin tai osittain lämmöneristyksen, mutta se ei ole mitä minä haen juuri nyt. Olen valmis käyttämään hieman rahaa lämmityskustannuksiin...
Haluan vain rakentaa akustisesti hyväksyttävän tilan ilman kosteusongelmia ja kuluttamatta LIIKAA aikaa ja rahaa siihen.Kiitollinen lisäkommenteista!
Hei rakentaja, ensimmäistä viestiäsi nro 30 voin seurata, mutta en ymmärrä mitä tarkoitat viestissäsi nro 33.
Se, mikä ajaa kosteutta sisään tai ulos seinästä, on höyryn määrä ja se ei muutu lämpötilan mukaan. Jos tuuletat rakoa huoneilmalla, sinulla on sama höyrymäärä seinän pinnassa kuin jos seinä olisi suoraan huoneeseen päin (sen jälkeen höyrymäärä raossa voi kasvaa tai vähentyä riippuen siitä, absorboiko vai vapauttaako betoni kosteutta sillä hetkellä, mutta se riippuu ilman ja betonin kosteuspitoisuudesta eikä lämpötilasta).
Se, mitä tapahtuu, jos seinän lämpötila laskee, on se, että suhteellinen kosteus pinnassa (ja seinässä) kasvaa ja siten homeen riski kasvaa. Jos lisäksi kaivataan orgaanista materiaalia suhteellisen tiiviin kerroksen alla ja kosteuden siirtyessä huoneeseen tilanne voi muuttua kriittiseksi. Lisäksi kasvaa riski, että kastepiste on sisällä seinässä tai että aika vuodesta, jolloin kastepiste on seinässä, pitenee.
Sen sijaan seinän sisäpinnan eristämisellä voidaan vähentää lämmön varastoitumista maahan, mikä voi ajaa kosteuden sisään päin seinään. (Maan suhteellinen kosteus on aina 100 % ja siksi höyrynpaine maassa riippuu suoraan maan lämpötilasta. Jos maan höyrynpaino on korkeampi kuin betonin/tilan höyrynpaino, kosteus ajetaan sisäänpäin, jos ulkoinen kosteussulku ei ole ehjä).
Maan lämpenemistä voidaan myös vähentää ulkoisella eristämisellä. Betoniseinästä tulee silloin huomattavasti lämpimämpi ja kondensaatiovaara seinässä vähenee merkittävästi. Seinän pinta lämpenee, jolloin homeen riski pienenee. Jos vanhaa ulkoista kosteussulkua/höyrysulkua ei poisteta eristämisen yhteydessä, sillä täytyy olla mahdollisuus siirtyä ulos seinästä sisäpuolelle.
Betonin kosteuden varastointikyky vaikuttaa siihen, miten kosteus liikkuu, ja se on ongelma, koska siitä tulee dynaaminen prosessi, jossa joskus varastoidaan kosteutta ja joskus kuivataan kosteutta. Asia monimutkaistuu edelleen lämpötilan vaihteluilla maassa.
Se, mikä ajaa kosteutta sisään tai ulos seinästä, on höyryn määrä ja se ei muutu lämpötilan mukaan. Jos tuuletat rakoa huoneilmalla, sinulla on sama höyrymäärä seinän pinnassa kuin jos seinä olisi suoraan huoneeseen päin (sen jälkeen höyrymäärä raossa voi kasvaa tai vähentyä riippuen siitä, absorboiko vai vapauttaako betoni kosteutta sillä hetkellä, mutta se riippuu ilman ja betonin kosteuspitoisuudesta eikä lämpötilasta).
Se, mitä tapahtuu, jos seinän lämpötila laskee, on se, että suhteellinen kosteus pinnassa (ja seinässä) kasvaa ja siten homeen riski kasvaa. Jos lisäksi kaivataan orgaanista materiaalia suhteellisen tiiviin kerroksen alla ja kosteuden siirtyessä huoneeseen tilanne voi muuttua kriittiseksi. Lisäksi kasvaa riski, että kastepiste on sisällä seinässä tai että aika vuodesta, jolloin kastepiste on seinässä, pitenee.
Sen sijaan seinän sisäpinnan eristämisellä voidaan vähentää lämmön varastoitumista maahan, mikä voi ajaa kosteuden sisään päin seinään. (Maan suhteellinen kosteus on aina 100 % ja siksi höyrynpaine maassa riippuu suoraan maan lämpötilasta. Jos maan höyrynpaino on korkeampi kuin betonin/tilan höyrynpaino, kosteus ajetaan sisäänpäin, jos ulkoinen kosteussulku ei ole ehjä).
Maan lämpenemistä voidaan myös vähentää ulkoisella eristämisellä. Betoniseinästä tulee silloin huomattavasti lämpimämpi ja kondensaatiovaara seinässä vähenee merkittävästi. Seinän pinta lämpenee, jolloin homeen riski pienenee. Jos vanhaa ulkoista kosteussulkua/höyrysulkua ei poisteta eristämisen yhteydessä, sillä täytyy olla mahdollisuus siirtyä ulos seinästä sisäpuolelle.
Betonin kosteuden varastointikyky vaikuttaa siihen, miten kosteus liikkuu, ja se on ongelma, koska siitä tulee dynaaminen prosessi, jossa joskus varastoidaan kosteutta ja joskus kuivataan kosteutta. Asia monimutkaistuu edelleen lämpötilan vaihteluilla maassa.
Ei, ei ja jälleen ei.
On osapaine-ero, joka ajaa diffuusioprosesseja, kuten kosteusliikettä seinissä. Luonto pyrkii tasoittamaan eroja, ja se tapahtuu spontaanisti. Tässä tapauksessa konsentraatiovaihtelut tasoittuvat spontaanisti. Lämpötilalla ei ole asian kanssa tekemistä.
Lainaan Gösta Hamrinin Rakennustekniikka, rakennusfysiikka: Diffuusio kulkee korkeammasta absoluuttisesta kosteusmäärästä matalampaan, eli korkeammasta alempaan höyrypitoisuuteen (g/m^3), ei korkeammasta alempaan suhteelliseen kosteuteen.
Jos haluaa syventyä kosteus-/vesisuojaan, voi lukea Nivertin Kosteuskäsikirjan, joka on aiemmin toiminut LTH:lla.
Ilma saa höyrynpaineensa ei lämpötilasta, vaan siitä, että siellä on vesihöyryä. Höyrynpaine on lämpötilasta riippumaton aineen kastepisteeseen asti. Kun on tullut niin kylmä, että höyry alkaa tiivistyä, höyrynpaine riippuu lämpötilasta ja on sama kuin kyllästetty höyrynpaine. Graafisesti esitettynä Mollier-kaaviossa.
Kastepiste riippuu kyllästetyn höyrynpaineen lämpötilasta. Kyllästetyn höyrynpaineen lämpötilariippuvuus ei ole lineaarinen, ja se kasvaa lämpötilan noustessa. Yksinkertaisesti ilma voi "kantaa" enemmän kosteutta. Tarkemmin sanottuna haihtumista on analysoitava termodynaamisesta näkökulmasta. Kyllästetyn höyrypitoisuuden tietyllä lämpötilalla määrittää se, mikä antaa järjestelmälle optimaalisen entropia-/energiajakautuman, mikä tarkoittaa, että sillä on mahdollisimman monta mahdollista tilaa.
Mainitulle kankaalle, joka on vedenpitävä mutta diffuusioavoin, sillä ei ole mitään tekemistä eri molekyylikokojen kanssa. On olemassa yksi vesityyppi, ei useita (pois lukien, että vety esiintyy radioaktiivisina isotooppeina). Ero on siinä, että sisäpuolinen kosteus on höyryvaiheessa, kun taas sadevesi on vesivaiheessa, kaksi täysin erilaista asiaa. Kosteus/höyry voi liikkua ulos pienten reikien kautta, mutta vesi, jota pitävät koossa intermolekulaariset voimat, ei voi kulkea, koska pisara on liian suuri. Pisara on lisäksi kylmä, joten sen höyrynpaine on matala. Jos halutaan analysoida erittäin tarkasti, on otettava huomioon pinnan hydrofobiset ominaisuudet ja pintajännitys. Jos istutaan märälle pinnalle näillä sadeasusteilla, kehon lämpö höyrystää vettä, ja höyry virtaa sisäänpäin ja takapuoli kastuu. (Voidaan rakentaa auringon voimalla toimivia suolanpoistolaitoksia tällä tekniikalla)
Kellariseinien kohdalla tulee lisäksi ottaa huomioon puutteellinen kuivatus, pohjaveden kapillaarinen imu, maan kosteusmäärä ja kapillaarinen imu julkisivussa, joka kylminä vuodenaikoina voi tiivistyä ja valua alas.
On osapaine-ero, joka ajaa diffuusioprosesseja, kuten kosteusliikettä seinissä. Luonto pyrkii tasoittamaan eroja, ja se tapahtuu spontaanisti. Tässä tapauksessa konsentraatiovaihtelut tasoittuvat spontaanisti. Lämpötilalla ei ole asian kanssa tekemistä.
Lainaan Gösta Hamrinin Rakennustekniikka, rakennusfysiikka: Diffuusio kulkee korkeammasta absoluuttisesta kosteusmäärästä matalampaan, eli korkeammasta alempaan höyrypitoisuuteen (g/m^3), ei korkeammasta alempaan suhteelliseen kosteuteen.
Jos haluaa syventyä kosteus-/vesisuojaan, voi lukea Nivertin Kosteuskäsikirjan, joka on aiemmin toiminut LTH:lla.
Ilma saa höyrynpaineensa ei lämpötilasta, vaan siitä, että siellä on vesihöyryä. Höyrynpaine on lämpötilasta riippumaton aineen kastepisteeseen asti. Kun on tullut niin kylmä, että höyry alkaa tiivistyä, höyrynpaine riippuu lämpötilasta ja on sama kuin kyllästetty höyrynpaine. Graafisesti esitettynä Mollier-kaaviossa.
Kastepiste riippuu kyllästetyn höyrynpaineen lämpötilasta. Kyllästetyn höyrynpaineen lämpötilariippuvuus ei ole lineaarinen, ja se kasvaa lämpötilan noustessa. Yksinkertaisesti ilma voi "kantaa" enemmän kosteutta. Tarkemmin sanottuna haihtumista on analysoitava termodynaamisesta näkökulmasta. Kyllästetyn höyrypitoisuuden tietyllä lämpötilalla määrittää se, mikä antaa järjestelmälle optimaalisen entropia-/energiajakautuman, mikä tarkoittaa, että sillä on mahdollisimman monta mahdollista tilaa.
Mainitulle kankaalle, joka on vedenpitävä mutta diffuusioavoin, sillä ei ole mitään tekemistä eri molekyylikokojen kanssa. On olemassa yksi vesityyppi, ei useita (pois lukien, että vety esiintyy radioaktiivisina isotooppeina). Ero on siinä, että sisäpuolinen kosteus on höyryvaiheessa, kun taas sadevesi on vesivaiheessa, kaksi täysin erilaista asiaa. Kosteus/höyry voi liikkua ulos pienten reikien kautta, mutta vesi, jota pitävät koossa intermolekulaariset voimat, ei voi kulkea, koska pisara on liian suuri. Pisara on lisäksi kylmä, joten sen höyrynpaine on matala. Jos halutaan analysoida erittäin tarkasti, on otettava huomioon pinnan hydrofobiset ominaisuudet ja pintajännitys. Jos istutaan märälle pinnalle näillä sadeasusteilla, kehon lämpö höyrystää vettä, ja höyry virtaa sisäänpäin ja takapuoli kastuu. (Voidaan rakentaa auringon voimalla toimivia suolanpoistolaitoksia tällä tekniikalla)
Kellariseinien kohdalla tulee lisäksi ottaa huomioon puutteellinen kuivatus, pohjaveden kapillaarinen imu, maan kosteusmäärä ja kapillaarinen imu julkisivussa, joka kylminä vuodenaikoina voi tiivistyä ja valua alas.
Aloitamme sinun/Rakentajan kuvauksella lämpötiloista kellarin seinässä/maassa ja kuinka seinä toimii/kuormittuu. Se on erittäin hyvä, ainoa "virhe" on, että kondensoituminen tapahtuu siinä lämpötilassa, jolloin ilman/betonin kosteuspitoisuus on yhtä suuri kuin ilman kyllästetty höyrypitoisuus kyseisessä lämpötilassa (saadaan diagrammista), jos halutaan olla tarkempia kuin "se kondensoituu lähellä nollaa astetta". Jos se jäätyy, kuten mainitset, voi betoni haljeta.
Vastustukseni kohdistuu siihen, että lämpö kuormittaisi seinää enemmän. Ellei kyseessä ole maan lämmitys.
Tämä höyryasia on monimutkainen. Vesi kiehuu, kun kattilassa olevan veden lämpötila/höyrypaine on sama kuin ympäröivän ilmanpaineen.
Lasissa oleva vesi haihtuu pois, me kaikki tiedämme sen, vaikka lämpötila on alle kiehumispisteen. Täytyy ajatella uudelleen verrattuna mihin on tottunut; kiehuminen on yhdenlaista höyrystymistä. Höyryä muodostuu aina, kun on vettä ja tarpeeksi lämpöä höyrystymiseen, mutta alle kiehumispisteen vallitsee tasapaino sen välillä, kuinka paljon vettä ilma voi sisältää ja kuinka paljon vettä voi haihtua (huoneessa kokonaisuutena).
Jos asetamme lasin, jossa on "tarpeeksi paljon" vettä, laatikkoon, jossa katto on liikkuva mäntä, ja pidämme koko järjestelmän vakiona: Vesi haihtuu, kunnes vedenhöyrypitoisuus on yhtä suuri kuin kyllästyneen höyryn pitoisuus. Kun tasapaino vallitsee, yhtä monta molekyyliä kondensoituu kuin haihtuu. (Selitys, milloin/missä/miksi liittyy entropiaan ja tiloihin liittyviin vaikeuksiin.) Samaan aikaan kaasun määrä on lisääntynyt, mutta koska mäntä on liikkuva, paine ei ole kasvanut. Mitä on tapahtunut, on "ilmanpaineen" väheneminen ja höyrypaineen lisääntyminen. Olemme lisänneet höyryn osapainetta mutta vähentäneet "ilman" osapainetta.
Jos meillä ei ole "tarpeeksi" vettä, höyrypaine laatikossa ei saavuta kyllästyneen höyryn painetta ja kaikki vesi haihtuu. Meillä on silloin suhteellinen kosteus. Jos sitten lämmitämme laatikon, mäntä liikkuu, mutta osapainikkeet ja kokonaispaine pysyvät vakiona.
Jos huoneessa on pinta, joka on yhtä kylmä tai kylmempi kuin lämpötila, joka vastaa kyllästyneen höyrypaineen huoneessa olevaa höyrypainetta, höyry kondensoituu pinnalle. Sitä hyödynnetään automaattisissa jääkaappien sulatuksissa (tämä sisältää myös ilmiön, että kosteus "vetäytyy" kylmimmälle pinnalle). Jos lämpötilaa lasketaan, höyry kondensoituu ilmaan sen sijaan. Tämä on se, mitä näemme sumussa, mutta myös silloin, kun avaamme olutpullon.
Vastustukseni kohdistuu siihen, että lämpö kuormittaisi seinää enemmän. Ellei kyseessä ole maan lämmitys.
Tämä höyryasia on monimutkainen. Vesi kiehuu, kun kattilassa olevan veden lämpötila/höyrypaine on sama kuin ympäröivän ilmanpaineen.
Lasissa oleva vesi haihtuu pois, me kaikki tiedämme sen, vaikka lämpötila on alle kiehumispisteen. Täytyy ajatella uudelleen verrattuna mihin on tottunut; kiehuminen on yhdenlaista höyrystymistä. Höyryä muodostuu aina, kun on vettä ja tarpeeksi lämpöä höyrystymiseen, mutta alle kiehumispisteen vallitsee tasapaino sen välillä, kuinka paljon vettä ilma voi sisältää ja kuinka paljon vettä voi haihtua (huoneessa kokonaisuutena).
Jos asetamme lasin, jossa on "tarpeeksi paljon" vettä, laatikkoon, jossa katto on liikkuva mäntä, ja pidämme koko järjestelmän vakiona: Vesi haihtuu, kunnes vedenhöyrypitoisuus on yhtä suuri kuin kyllästyneen höyryn pitoisuus. Kun tasapaino vallitsee, yhtä monta molekyyliä kondensoituu kuin haihtuu. (Selitys, milloin/missä/miksi liittyy entropiaan ja tiloihin liittyviin vaikeuksiin.) Samaan aikaan kaasun määrä on lisääntynyt, mutta koska mäntä on liikkuva, paine ei ole kasvanut. Mitä on tapahtunut, on "ilmanpaineen" väheneminen ja höyrypaineen lisääntyminen. Olemme lisänneet höyryn osapainetta mutta vähentäneet "ilman" osapainetta.
Jos meillä ei ole "tarpeeksi" vettä, höyrypaine laatikossa ei saavuta kyllästyneen höyryn painetta ja kaikki vesi haihtuu. Meillä on silloin suhteellinen kosteus. Jos sitten lämmitämme laatikon, mäntä liikkuu, mutta osapainikkeet ja kokonaispaine pysyvät vakiona.
Jos huoneessa on pinta, joka on yhtä kylmä tai kylmempi kuin lämpötila, joka vastaa kyllästyneen höyrypaineen huoneessa olevaa höyrypainetta, höyry kondensoituu pinnalle. Sitä hyödynnetään automaattisissa jääkaappien sulatuksissa (tämä sisältää myös ilmiön, että kosteus "vetäytyy" kylmimmälle pinnalle). Jos lämpötilaa lasketaan, höyry kondensoituu ilmaan sen sijaan. Tämä on se, mitä näemme sumussa, mutta myös silloin, kun avaamme olutpullon.
leca, tuuletetut hattuprofiilit, kipsi ja joku pieni tuuletin, joka luo alipainetta seinään...sama asia kuin esimerkiksi ghia ja nivell tekevät lattioilla...pitäisi toimia...silloin voi käyttää esimerkiksi osb:tä ilman että tarvitsee hikoilla öisin
Voi pojat, mitkä vaikuttavat selostukset kosteus ym.
No, viikonloppuna aion asentaa lämpötila/kosteusanturin sekä sisä- että ulkopuolelle "minun" seinärakenteeseen kattilahuoneessa. Joten ensi viikolla saamme myös vähän empiirisiä mittausarvoja, joista voimme filosofoida
No, viikonloppuna aion asentaa lämpötila/kosteusanturin sekä sisä- että ulkopuolelle "minun" seinärakenteeseen kattilahuoneessa. Joten ensi viikolla saamme myös vähän empiirisiä mittausarvoja, joista voimme filosofoida
Rakentaja kirjoitti:
Jos olisin rakastanut osittaisia diff. yhtälöitä niin, mutta ei. Olen kuitenkin tavannut tohtoriopiskelijoita, ja he ovat hyviä osittaisissa diff. käytännössä niillä yhtälöillä kuvaamasta todellisuudesta heillä oli heikompi käsitys.
Haluan vain ymmärtää, miten asiat toimivat, mutta käytännössä on helpointa etsiä ratkaisu kirjasta eikä miettiä liikaa. Onhan se riski, että asiat menevät pieleen, koska taustaa ei ymmärretä.
Kosteusmekaniikka, pitäisikö kutsua sitä hauskaksi/toivottomaksi/inhostuttavan helpoksi, ei se ainakaan ole. :
Ei, niin paha se ei ole.Kysymys poiu:lle:
Tohtori teknillisessä fysiikassa vai?
Jos olisin rakastanut osittaisia diff. yhtälöitä niin, mutta ei. Olen kuitenkin tavannut tohtoriopiskelijoita, ja he ovat hyviä osittaisissa diff. käytännössä niillä yhtälöillä kuvaamasta todellisuudesta heillä oli heikompi käsitys.
Haluan vain ymmärtää, miten asiat toimivat, mutta käytännössä on helpointa etsiä ratkaisu kirjasta eikä miettiä liikaa. Onhan se riski, että asiat menevät pieleen, koska taustaa ei ymmärretä.
Kosteusmekaniikka, pitäisikö kutsua sitä hauskaksi/toivottomaksi/inhostuttavan helpoksi, ei se ainakaan ole. :
Mikä on erinomainen esimerkki siitä, miksi pitäisi ymmärtää kaavat mahdollisimman hyvin. Oletan, että Rakentaja ""katsoi" rakennetta Newtonin voima-yhtälöillä, mitä matikkanero ei voinut tehdä. Mutta voi myös huijata itseään katsomalla asiaa laskematta, esimerkiksi siltapalkki kolmella tukipisteellä. Kuinka paljon keskikohta kuormittuu, mutta luulen, että tämä täytyy käsitellä off topic -ketjussa.
Minerit-levyt ovat luultavasti parhaita, koska ne eivät homehdu, mutta jos aiotte laatoittaa niitä, ostakaa märkätilan minerit, muuten laatat putoavat. Mineritin haittapuoli on, että levyt ovat kalliita, noin 600:- per levy. Ehkä voi käyttää styroxia koolausten välissä kipsilevyjen takana, jolloin suojaa kipsin takapuolen ja se tulee halvemmaksi, mutta silloin ei voi laittaa kosteussulkua kipsiin, koska siitä tulee liian tiivis kaksoiseristyksellä (kondenssiriski kerrosten välillä).
Hei kaikille!
Myös minä aion tehdä kellarista kotiteatterihuoneen. Olen eristänyt ulkopuolen Isodrän-menetelmällä. Mietin, että liimaisin mattolattian suoraan seinään ja lattiaan. Matto voisi hengittää. Tai sitten voisi asentaa teräskiskoja, joihin kiinnittäisin kipsilevyt ja joita olisi ilmanvaihtoaukot lattiassa ja katossa. Etuna säädöissä on, että voi piilottaa johdot ja sellaiset. Mutta miten on kosteuden kanssa? Koska olen asentanut salaojituksen, pitäsikö tämä olla turvallisella puolella tai?
Oheistan kuvan siitä, miltä seinä näyttää.
/Sam
Myös minä aion tehdä kellarista kotiteatterihuoneen. Olen eristänyt ulkopuolen Isodrän-menetelmällä. Mietin, että liimaisin mattolattian suoraan seinään ja lattiaan. Matto voisi hengittää. Tai sitten voisi asentaa teräskiskoja, joihin kiinnittäisin kipsilevyt ja joita olisi ilmanvaihtoaukot lattiassa ja katossa. Etuna säädöissä on, että voi piilottaa johdot ja sellaiset. Mutta miten on kosteuden kanssa? Koska olen asentanut salaojituksen, pitäsikö tämä olla turvallisella puolella tai?
Oheistan kuvan siitä, miltä seinä näyttää.
/Sam
Hei!
Aion sisustaa kellarini, joka on keskimäärin puoliksi maan alla. Maa siis viettää. Lattialle asennan tietenkin sinistä platon-muovia. Sisäseinä tulee koostumaan (ilmavälistä, 70 mm tolppaharkosta, osb-levystä ja kipsistä). Tarkoituksenani on tuulettaa sekä lattialistat että kattolistat.
Ongelmani on, että minulla on korkeat äänivaatimukset, eli aion musisoida tilassa, mutta haluan, että se häiritsee ympäristöä mahdollisimman vähän :-/.
Mutta tämä sisäseinien eristys kellaritiloissa vaikuttaa erityisen hankalalta.
Tiedän, että voin päällystää myös ulkoseinän sisäpuolen platon-järjestelmällä ja siten saada tuuletuksen lattian ja katon kautta. Mutta mietin:
1: Mikä tarkoitus platon-matolla seinässä on, jota ei voi saavuttaa perinteisellä ilmaraolla?
2: Onko niin, että sillä on jokin muu tehtävä kuin olla kallis välikappale? Toimiiko se myös kosteussulkuna?
3: Jos kyllä kohdassa 2, voinko silloin verhota tukikehikon takapuolen, joka on lähinnä ulkoseinää, vanhenevasuojatulla muovilla?
4: Pitäisikö minun myös muovittaa osb-levyn tai kipsin läheltä?
Ideani perustuu siis tuuletettavaan lattiaan ja seinään, jossa sisähuoneen ilma voi liikkua vapaasti kohti "vanhoja" seinä- ja lattiapintoja.
Seinät koostuvat siten: Olemassa oleva ulkoseinä, ilmaväli, muovi, 70 mm metallitolppa + eristys, osb, muovi, kipsi.
5: Tuleeko minulle ongelmia rakenteessa muovikerrosten väliin?
Kiitollinen vastauksista
"bonas"
Aion sisustaa kellarini, joka on keskimäärin puoliksi maan alla. Maa siis viettää. Lattialle asennan tietenkin sinistä platon-muovia. Sisäseinä tulee koostumaan (ilmavälistä, 70 mm tolppaharkosta, osb-levystä ja kipsistä). Tarkoituksenani on tuulettaa sekä lattialistat että kattolistat.
Ongelmani on, että minulla on korkeat äänivaatimukset, eli aion musisoida tilassa, mutta haluan, että se häiritsee ympäristöä mahdollisimman vähän :-/.
Mutta tämä sisäseinien eristys kellaritiloissa vaikuttaa erityisen hankalalta.
Tiedän, että voin päällystää myös ulkoseinän sisäpuolen platon-järjestelmällä ja siten saada tuuletuksen lattian ja katon kautta. Mutta mietin:
1: Mikä tarkoitus platon-matolla seinässä on, jota ei voi saavuttaa perinteisellä ilmaraolla?
2: Onko niin, että sillä on jokin muu tehtävä kuin olla kallis välikappale? Toimiiko se myös kosteussulkuna?
3: Jos kyllä kohdassa 2, voinko silloin verhota tukikehikon takapuolen, joka on lähinnä ulkoseinää, vanhenevasuojatulla muovilla?
4: Pitäisikö minun myös muovittaa osb-levyn tai kipsin läheltä?
Ideani perustuu siis tuuletettavaan lattiaan ja seinään, jossa sisähuoneen ilma voi liikkua vapaasti kohti "vanhoja" seinä- ja lattiapintoja.
Seinät koostuvat siten: Olemassa oleva ulkoseinä, ilmaväli, muovi, 70 mm metallitolppa + eristys, osb, muovi, kipsi.
5: Tuleeko minulle ongelmia rakenteessa muovikerrosten väliin?
Kiitollinen vastauksista
"bonas"
Soittimet luovat ilmaluetta ja runkoääniä... Runkoäänet ovat erityisesti kaiuttimista ja rummuista. Näistä voi päästä eroon asettamalla ne jousitetuille esineille... Mikä ei ole täysin yksinkertaista. Mitä esineitä aiot laittaa tilaan? Rumpusetti? Paksut kitarakaapit? Vai onko kyseessä nokkahuilusinfonia... Mitoita tämän mukaan... Älä missään nimessä unohda kattoa... Ja panosta lattiaan, jos sinulla on vahvistimia ja laitteita... Sitten tulee huoneakustiikka, mikä on pahempaa kuin kosteusongelma, joka on suhteellisen yksinkertainen tässä yhteydessä...
Jos aiot soittaa musiikkia tilassa, huoneakustiikka on määräävä tekijä, miten ikinä toimitkaan. Kosteusongelma on toissijainen tekijä ja siihen on suhteellisen helppoa tehdä jotain...
Jos aiot soittaa musiikkia tilassa, huoneakustiikka on määräävä tekijä, miten ikinä toimitkaan. Kosteusongelma on toissijainen tekijä ja siihen on suhteellisen helppoa tehdä jotain...
Hei taas!
(Tottakai tarkoitan, että EN häiritse )
Ok, kiitos viesteistänne. Tuntuu hyvältä saada vähän neuvoja.
Seinärakenne tehdään tästedes rakentajan neuvojen mukaan. Kiitos niistä, täysin linjallani.
Kun tulee akustiikkaan, kiitos näkemyksistänne ja vinkeistä, mutta en tarvitse enää lisää vinkkejä, sillä minulla on melko suuri kokemus juuri sillä alalla. Kiitos kuitenkin.
/bonas
(Tottakai tarkoitan, että EN häiritse
)Ok, kiitos viesteistänne. Tuntuu hyvältä saada vähän neuvoja.
Seinärakenne tehdään tästedes rakentajan neuvojen mukaan. Kiitos niistä, täysin linjallani.
Kun tulee akustiikkaan, kiitos näkemyksistänne ja vinkeistä, mutta en tarvitse enää lisää vinkkejä, sillä minulla on melko suuri kokemus juuri sillä alalla. Kiitos kuitenkin.
/bonas