Hei!
Minulla on muutama erilainen kysymys, joihin toivon teidän voivan auttaa selvittämään.
1. Olen lukenut ja lukenut, mutta olen lähinnä vain hämmentynyt siitä, kuinka parhaiten tehdä kaakeloitu kostea-/suihkutila kellarin ulkoseinää vasten. Edellisen omistajan, joka rakensi talon vuonna 1980, antaman teknisen kuvauksen (rakennuslupa-asiakirjat) mukaan ulkoseinät ovat lecaharkkoja ja betoniharkkoja. Kaksi kertaa sementtilaastilla slammaus ja asfaltimuovilakka päälle. Sitten salaojitus on 1 nauhan 4" salaojaputki ohjausrenkailla. Olen pyörinyt kaikkien mahdollisten ratkaisujen äärellä, mutta mikä olisi turvallisin ja paras tapa?
2. Sitten yksi muista seinistä, jotka ovat osittain rapattuja lecaharkkoja ja puhtaita lecaharkkoja, miten se tehdään niiden kanssa? Koolaa + kipsilevy tai rappaa mitä jäljellä on rapata? (puolikas tila oli ajateltu saunaksi ja sisustamattomaksi, siksi ei ole osittain rappausta puolessa)
2. Siellä on myös tuuletusputki suoraan ulos, pitäisikö se säilyttää? Minulla on myös lämmöntalteenotin, joka ottaa ilmaa siitä huoneesta.
3. Sitten minulla on vielä yksi kysymys maalatusta betonilattiasta pesutuvassa, joka sekin on kellarissa. Olen yrittänyt poistaa maalia lattiasta, mutta kuinka ikinä teenkin, se näyttää järkähtämättömältä Olen käyttänyt hiomakonetta poistaakseni liimajäänteet muovimatosta, joka on ollut asennettuna vuosien varrella, mutta maali ei vaikuttanut edes naarmuuntuvan kaikesta hiomisesta. Joten kokeilin kulmahiomakonetta ja lamellilaikkaa mutta lähes sama tulos, sitten laitoin timanttihiomalaikan mutta melkein sama siellä. Maalille ei tapahdu mitään! :S Joten kysymys: Voiko laittaa klinkkeriä ja kosteussuojausta ilman maalin poistamista?
4. Ovatko oikeat kosteussuojat käytön aloittamiseen primer + kumimassa sitten laasti ja klinkkeri?
Paljon kysymyksiä, mutta olisin kiitollinen pienistä vinkeistä ja neuvoista d^_^b
Liitteenä kuva miltä se näyttää.
Minulla on muutama erilainen kysymys, joihin toivon teidän voivan auttaa selvittämään.
1. Olen lukenut ja lukenut, mutta olen lähinnä vain hämmentynyt siitä, kuinka parhaiten tehdä kaakeloitu kostea-/suihkutila kellarin ulkoseinää vasten. Edellisen omistajan, joka rakensi talon vuonna 1980, antaman teknisen kuvauksen (rakennuslupa-asiakirjat) mukaan ulkoseinät ovat lecaharkkoja ja betoniharkkoja. Kaksi kertaa sementtilaastilla slammaus ja asfaltimuovilakka päälle. Sitten salaojitus on 1 nauhan 4" salaojaputki ohjausrenkailla. Olen pyörinyt kaikkien mahdollisten ratkaisujen äärellä, mutta mikä olisi turvallisin ja paras tapa?
2. Sitten yksi muista seinistä, jotka ovat osittain rapattuja lecaharkkoja ja puhtaita lecaharkkoja, miten se tehdään niiden kanssa? Koolaa + kipsilevy tai rappaa mitä jäljellä on rapata? (puolikas tila oli ajateltu saunaksi ja sisustamattomaksi, siksi ei ole osittain rappausta puolessa)
2. Siellä on myös tuuletusputki suoraan ulos, pitäisikö se säilyttää? Minulla on myös lämmöntalteenotin, joka ottaa ilmaa siitä huoneesta.
3. Sitten minulla on vielä yksi kysymys maalatusta betonilattiasta pesutuvassa, joka sekin on kellarissa. Olen yrittänyt poistaa maalia lattiasta, mutta kuinka ikinä teenkin, se näyttää järkähtämättömältä
Olen käyttänyt hiomakonetta poistaakseni liimajäänteet muovimatosta, joka on ollut asennettuna vuosien varrella, mutta maali ei vaikuttanut edes naarmuuntuvan kaikesta hiomisesta. Joten kokeilin kulmahiomakonetta ja lamellilaikkaa mutta lähes sama tulos, sitten laitoin timanttihiomalaikan mutta melkein sama siellä. Maalille ei tapahdu mitään! :S Joten kysymys: Voiko laittaa klinkkeriä ja kosteussuojausta ilman maalin poistamista?4. Ovatko oikeat kosteussuojat käytön aloittamiseen primer + kumimassa sitten laasti ja klinkkeri?
Paljon kysymyksiä, mutta olisin kiitollinen pienistä vinkeistä ja neuvoista d^_^b
Liitteenä kuva miltä se näyttää.
BKR:n toimialasäännökset sanovat:
"Nykyisten toimialasääntöjen mukaan tulee kaikkien lattia- ja seinäpinnat märkätilassa, jotka jollain tavoin täyttävät yllä olevat kriteerit, varustaa vedenpitävillä kerroksilla. Normaalitilanteessa ei kuitenkaan kellaritilojen tai vastaavien lattia- ja seinäpintoja, joissa alusta on suorassa kosketuksessa maahan, tule varustaa vedenpitävillä kerroksilla."
Samalla olen muistavinani lukeneeni jostain, jostain esitteestä tai asennusohjeesta Isodräniltä, Pordräniltä tai joltakin sellaiselta ulkoisen kellarieristyksen toimittajalta, että he katsoivat, että jos eristi heidän tuotteellaan, voisi tai pitäisi olla kosteussulku mahdollisessa märkätilassa sisäpuolella. Mutta sitä kohtaa en nyt onnistu löytämään uudelleen, joten olen hieman epävarma.
"Nykyisten toimialasääntöjen mukaan tulee kaikkien lattia- ja seinäpinnat märkätilassa, jotka jollain tavoin täyttävät yllä olevat kriteerit, varustaa vedenpitävillä kerroksilla. Normaalitilanteessa ei kuitenkaan kellaritilojen tai vastaavien lattia- ja seinäpintoja, joissa alusta on suorassa kosketuksessa maahan, tule varustaa vedenpitävillä kerroksilla."
Samalla olen muistavinani lukeneeni jostain, jostain esitteestä tai asennusohjeesta Isodräniltä, Pordräniltä tai joltakin sellaiselta ulkoisen kellarieristyksen toimittajalta, että he katsoivat, että jos eristi heidän tuotteellaan, voisi tai pitäisi olla kosteussulku mahdollisessa märkätilassa sisäpuolella. Mutta sitä kohtaa en nyt onnistu löytämään uudelleen, joten olen hieman epävarma.
Viimeksi muokattu:
Jos muistini ei petä, on tapana laittaa vedeneristyskerros eristämättömille lattia-/seinäpinnoille, jotka ovat kosketuksissa maahan tiloissa, jotka altistuvat paljon vedelle (esim. suihkussa). Osat, jotka eivät altistu vesisuihkuille, voivat paremmin, kun ne voivat "hengittää", joten niihin ei laiteta vedeneristystä.Farzan sanoi:
f0u, ehdotan että katsot BKR:n sääntökokoelmaa. Sen voi ladata osoitteesta www.bkr.se ja se on kirjoitettu niin, että myös ei-ammattimies ymmärtää sen.
Nej, jag menar att jag inte vet, men jag tror att det inte ska vara fuktspärr.f0u sanoi:Så du menar att det borde vara oki att sätta fuktspärr mot den väggen ?. Men borde jag sätta puts eller spackla upp ojämnheter först på den väggen med leca ?
Katsoin uteliaisuuttani BKR 07:1 ja 10:1.Farzan sanoi:
07:1, kappale 2.1, sanoo:
Kun lattia- ja seinäpinnat, ilman alla olevaa/
ulkopuolista lämmöneristystä, ovat suoraan kosketuksissa
maahan ja jossa veden/kosteuden tunkeutuminen
voi olla mahdollista, sallivat säännöt poikkeuksen
yllä olevista vaatimuksista, katso kuva 1. Tiivistyksen
leviäminen voi rajautua tässä
voimakkaan veden rasittamille lattia- ja seinäpinnoille,
kuten suihkupaikkaan. Muille suorissa
maan kosketuksissa oleville pinnoille ei
yleensä levitetä tiivistystä. Poikkeus määrätään rakennusasiakirjoissa.
Tämä edellyttää, että lattia- ja seinämateriaalit
koostuvat kokonaan mineraalisista
materiaaleista, jotka kestävät kosteutta.
ulkopuolista lämmöneristystä, ovat suoraan kosketuksissa
maahan ja jossa veden/kosteuden tunkeutuminen
voi olla mahdollista, sallivat säännöt poikkeuksen
yllä olevista vaatimuksista, katso kuva 1. Tiivistyksen
leviäminen voi rajautua tässä
voimakkaan veden rasittamille lattia- ja seinäpinnoille,
kuten suihkupaikkaan. Muille suorissa
maan kosketuksissa oleville pinnoille ei
yleensä levitetä tiivistystä. Poikkeus määrätään rakennusasiakirjoissa.
Tämä edellyttää, että lattia- ja seinämateriaalit
koostuvat kokonaan mineraalisista
materiaaleista, jotka kestävät kosteutta.
10:1, kappale 2.2, sanoo:
Kun lattia- ja seinäpinnat, ilman alla olevaa/
ulkopuolista eristystä, ovat suorassa kosketuksessa
maahan ja jossa veden/kosteuden tunkeutuminen
voi olla mahdollista, sallivat säännöt poikkeuksen
yllä olevista vaatimuksista, katso kuva 1. Tämä
kysymys on yleinen vanhempien talojen remontoinnissa.
Tiivistyksen leviäminen voi rajautua tässä
voimakkaan veden rasittamille lattia- ja seinäpinnoille,
kuten suihkupaikkaan. Muut suoraan
maan kosketuksissa olevat pinnat voidaan jättää
ilman tiivistysvaatimuksia. Poikkeus määrätään
rakennusasiakirjoissa ja edellyttää, että lattia- ja
seinä materiaalit koostuvat kokonaan mineraalisista
materiaaleista, jotka kestävät kosteutta.
ulkopuolista eristystä, ovat suorassa kosketuksessa
maahan ja jossa veden/kosteuden tunkeutuminen
voi olla mahdollista, sallivat säännöt poikkeuksen
yllä olevista vaatimuksista, katso kuva 1. Tämä
kysymys on yleinen vanhempien talojen remontoinnissa.
Tiivistyksen leviäminen voi rajautua tässä
voimakkaan veden rasittamille lattia- ja seinäpinnoille,
kuten suihkupaikkaan. Muut suoraan
maan kosketuksissa olevat pinnat voidaan jättää
ilman tiivistysvaatimuksia. Poikkeus määrätään
rakennusasiakirjoissa ja edellyttää, että lattia- ja
seinä materiaalit koostuvat kokonaan mineraalisista
materiaaleista, jotka kestävät kosteutta.
He sanovat siis käytännössä samaa. En voi ymmärtää sen sisältöä muuksi kuin että tiivistys tulisi asentaa sinne, missä vettä roiskuu.