Joskus lukee viestejä, jotka vaikuttavat järkeviltä, mutta voivat osoittautua myyteiksi. Yksi väite on, että ei pitäisi käyttää kyllästettyä puuta pohjapuihin, koska se voi aiheuttaa epämiellyttäviä, homeen kaltaisia hajuja.
Kun yrittää löytää tietoa, näyttää siltä, että hajun ongelma johtuu siitä, miten puu aikaisemmin kyllästettiin, mikä selittää, miksi monilla on ongelmia 70-luvulla rakennettujen talojen kanssa.
Från http://www.eurofins.se/tjanster/inomhusmiljo/ex-pa-skadeproblem/lukt-fran-impregnering.aspx
"...Esimerkkejä kloorifenolia sisältävistä valmisteista ovat kp-cuprinol ja serverex teknisk. Kp cuprinol käytettiin puun painekyllästykseen ja servarex teknisk käytettiin sahatun puun sinistyssuojana. Nämä ja muut vastaavat valmisteet lopetettiin Ruotsissa 1970-luvun lopulla. Kyllästetyistä pohjapuista johtuvat hajuhaitat esiintyvät siksi useimmiten 70-luvulla rakennetuissa taloissa."
Mutta nykyään käytetään varmaankin muita kemikaaleja? Ja hajun ongelma pitäisi olla ratkaistu?
Från http://www.traskydd.com/1.0.2.0/110/download_302.php
"...Nykyiset NTR-luokitetut kyllästysaineet eivät aiheuta epähygieenisiä hajuja, jos NTR-puutavara rakennetaan perustuksiin. Joissakin tapauksissa on havaittu erityistä hajua eräästä puunsuoja-aineesta, jota käytettiin jonkin verran 1970-luvun lopulla. Tämä aine sisälsi pentakloorifenolia ja kiellettiin jo 1970-luvun lopulla."
Miksi pohjapuissa ylipäätään pitäisi olla painekyllästettyä puuta, on toinen kysymys, mutta ehkä on typerää pelotella niitä, jotka harkitsevat sitä tai joilla se on suhteellisen uudessa rakennuksessa.
Onko myytti, että nykyinen kyllästetty puu aiheuttaisi samat hajuhaitat kuin 70-luvun taloissa?
Kun yrittää löytää tietoa, näyttää siltä, että hajun ongelma johtuu siitä, miten puu aikaisemmin kyllästettiin, mikä selittää, miksi monilla on ongelmia 70-luvulla rakennettujen talojen kanssa.
Från http://www.eurofins.se/tjanster/inomhusmiljo/ex-pa-skadeproblem/lukt-fran-impregnering.aspx
"...Esimerkkejä kloorifenolia sisältävistä valmisteista ovat kp-cuprinol ja serverex teknisk. Kp cuprinol käytettiin puun painekyllästykseen ja servarex teknisk käytettiin sahatun puun sinistyssuojana. Nämä ja muut vastaavat valmisteet lopetettiin Ruotsissa 1970-luvun lopulla. Kyllästetyistä pohjapuista johtuvat hajuhaitat esiintyvät siksi useimmiten 70-luvulla rakennetuissa taloissa."
Mutta nykyään käytetään varmaankin muita kemikaaleja? Ja hajun ongelma pitäisi olla ratkaistu?
Från http://www.traskydd.com/1.0.2.0/110/download_302.php
"...Nykyiset NTR-luokitetut kyllästysaineet eivät aiheuta epähygieenisiä hajuja, jos NTR-puutavara rakennetaan perustuksiin. Joissakin tapauksissa on havaittu erityistä hajua eräästä puunsuoja-aineesta, jota käytettiin jonkin verran 1970-luvun lopulla. Tämä aine sisälsi pentakloorifenolia ja kiellettiin jo 1970-luvun lopulla."
Miksi pohjapuissa ylipäätään pitäisi olla painekyllästettyä puuta, on toinen kysymys, mutta ehkä on typerää pelotella niitä, jotka harkitsevat sitä tai joilla se on suhteellisen uudessa rakennuksessa.
Onko myytti, että nykyinen kyllästetty puu aiheuttaisi samat hajuhaitat kuin 70-luvun taloissa?
Omasta puolestani riittää, että haistan painekyllästettyä puutavaraa päätelläkseni, ettei sitä ole hyvä rakentaa rakenteisiin kuten sokkeli, lattian runkorakenne tai seinät.
Totta kai haju vähenee muutaman vuoden kuluttua, ja kun se on kunnolla kuivunut. Mutta jos on riski kosteudelle niin... Toisaalta ollaan väärässä, jos kosteuden riski on sokkelissa.
Toki nykyiset hyvin muovitut seinät ja lattiat vähentävät osan riskistä.
Totta kai haju vähenee muutaman vuoden kuluttua, ja kun se on kunnolla kuivunut. Mutta jos on riski kosteudelle niin... Toisaalta ollaan väärässä, jos kosteuden riski on sokkelissa.
Toki nykyiset hyvin muovitut seinät ja lattiat vähentävät osan riskistä.
Onko siellä todella jokin haju?
Kesti varmaan useita vuosia, vaikka massatuotettiin kyllästettyjä pylväitä, ennen kuin 70-luvulla havaittiin ongelmat. Tulevaisuudessa havaitsemme varmasti ongelmia tämän päivän rakennusmenetelmillä.pbengtsson sanoi:
Uskon myös, että nykyiset rakennusmenetelmät kyseenalaistetaan.
Mutta "myyttien" säilyttäminen ei vie kehitystä eteenpäin.
Rakennusalalla on hauskaa se, että on paljon väitteitä siitä, miten asioiden pitäisi olla, ilman että kukaan kyseenalaistaa, pitävätkö väitteet paikkansa. Onhan olemassa riski, että kohtaa jonkun, joka haluaa näyttää olevansa kokeneempi rakennusalalla vain siksi, että pystyy esittämään asioita ymmärtämättä miksi.
Mutta "myyttien" säilyttäminen ei vie kehitystä eteenpäin.
Rakennusalalla on hauskaa se, että on paljon väitteitä siitä, miten asioiden pitäisi olla, ilman että kukaan kyseenalaistaa, pitävätkö väitteet paikkansa. Onhan olemassa riski, että kohtaa jonkun, joka haluaa näyttää olevansa kokeneempi rakennusalalla vain siksi, että pystyy esittämään asioita ymmärtämättä miksi.
Kysymys on myös, miksi rakentaa kemikaaleja taloon ilman hyötyä. Se aiheuttaa vain riskejä tulevaisuudessa ja tarpeetonta ympäristövaikutusta tuotannossa. Lähes kaikki talot on rakennettu ilman kyllästettyä pohjalautaa ja se ei ole ongelma.
Tietysti uusi käsitelty puutavara haisee, mutta ei lähellekään niin paljon kuin 70-luvun talot, joista osa ei ole asumiskelpoisia ilman voimakasta ilmanvaihtoa.
Tietysti uusi käsitelty puutavara haisee, mutta ei lähellekään niin paljon kuin 70-luvun talot, joista osa ei ole asumiskelpoisia ilman voimakasta ilmanvaihtoa.
Anteeksi, että nostan ylös todella vanhan keskustelun.
Onko viime vuosina tapahtunut muutoksia, vai onko edelleen niin, että vanhasta tottumuksesta (70-luvun ongelma) tai varmuuden vuoksi ei suositella painettuja uusia alushirsiä?
Onko oikeastaan mitään todisteita siitä, että uudessa painetussa puutavarassa on ongelma?
Onko viime vuosina tapahtunut muutoksia, vai onko edelleen niin, että vanhasta tottumuksesta (70-luvun ongelma) tai varmuuden vuoksi ei suositella painettuja uusia alushirsiä?
Onko oikeastaan mitään todisteita siitä, että uudessa painetussa puutavarassa on ongelma?
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 12 296 viestiä
Uudemmilla ei ole samaa myrkkyä. Mutta painettu moderni aluspalkki aluspalkkieristyksellä ei mielestäni pitäisi olla ongelma. Käytetäänhän yleensä kuitenkin muovia sisäpuolella.
Painekyllästetty alaohjauspuu yhdessä alaohjauspaperin kanssa ei todennäköisesti ole ongelma, ongelma on betonin kanssa kosketus. Kysymys on, miksi haluaisi painekyllästetyn alaohjauspuun?E Edvuld sanoi:
Puutarhaopas/Ruotsin puu suosittelee sitä rakennuskuvauksissaan.
Itse olen vaihtanut noin 6m alajuoksua muutama vuosi sitten, edellisen omistajan toimesta, painekyllästettyyn sellaiseen. Se näyttää vain siltä, että sen alla on mineraalivillaa, kellarin seinää vasten, mutta en ole tarkistanut sitä vielä tarkemmin.
Tarkastaja huomautti painekyllästetyistä alajuoksuista.
Siksi mietin, pitäisikö työ tehdä uudelleen, ennen kuin yritän oikaista kellarini katon.
Itse olen vaihtanut noin 6m alajuoksua muutama vuosi sitten, edellisen omistajan toimesta, painekyllästettyyn sellaiseen. Se näyttää vain siltä, että sen alla on mineraalivillaa, kellarin seinää vasten, mutta en ole tarkistanut sitä vielä tarkemmin.
Tarkastaja huomautti painekyllästetyistä alajuoksuista.
Siksi mietin, pitäisikö työ tehdä uudelleen, ennen kuin yritän oikaista kellarini katon.
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 12 296 viestiä
Mineraalivilla alapuolella kuullostaa hieman oudolta. Sen sijaan painettu olisi ok, jos siinä on sokkelipaperi tai sokkelieristys. Mineraalivilla on kuitenkin vain väärä, jos se on väliin asetettu.
Mitä tarkastusmies huomautti tarkemmin?
Lujuusluokka?
Itse impregnoinnissa käytetään nykyään kuluttajatuotteissa kuparisuoloja, jotka ovat lukemani mukaan terveyden kannalta vaarattomia myös sisätiloissa.
Pentakloorifenoli (joka aiheutti pahaa hajua) kiellettiin 40 vuotta sitten ja nyt myös CCA.
joten...
Turhaa, mutta tuskin vaarallista tai mitään huomautettavaa.
Lujuusluokka?
Itse impregnoinnissa käytetään nykyään kuluttajatuotteissa kuparisuoloja, jotka ovat lukemani mukaan terveyden kannalta vaarattomia myös sisätiloissa.
Pentakloorifenoli (joka aiheutti pahaa hajua) kiellettiin 40 vuotta sitten ja nyt myös CCA.
joten...
Turhaa, mutta tuskin vaarallista tai mitään huomautettavaa.
Huomautus oli seuraava:M MagHam sanoi:
Kellari:
Poikkeava haju tilassa, katso 1.
Painekyllästetty/sivelty puutavara lahonsuoja-aineella rakennusosissa.
Mikrobikasvusto rakennusosissa.
Merkkejä kosteuden tunkeutumisesta seinään ja lattiaan.
1. Poikkeavan hajun/vahingon syyn ja laajuuden ymmärtämiseksi suositellaan jatkotutkimusta. Tieto: Painekyllästetty/sivelty puutavara ryömintätilassa voi antaa voimakkaan hajun, joka voi levitä asumistiloihin.
Omasta mielestäni se ei haise erityisesti. Olen käyttänyt ilmankuivainta kesällä ja lämmittänyt noin 14 asteeseen talvella viimeisen vuoden aikana siitä lähtien kun ostin talon.
En myöskään näe mitään "aktiivista" kasvustoa.
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 12 296 viestiä
Silloin ei myöskään ole syytä murehtia syllenistä. Tärkeintä on, että se on kuiva.
Kellarillehan voi yleensä olla ominaista hieman viileä ja kostea haju. Jos on mikrobitason kasvustoa (=home?), on todennäköisintä, että se haisee. Yksinään syli ei tarvitse haista. Puulla ja muilla orgaanisilla materiaaleilla on kuitenkin taipumus "ottaa" hajuja, mikä johtaa siihen, että esimerkiksi matot, tyynyt, tyynynpäälliset, tekstiilit jne. saattavat haista "kesämökille" (kylmillään). Joten homeen hajun vaikutuksen alaisena ei ehkä ajan myötä voi enää erottaa hajun alkuperää, jos syli on imenyt hajun itseensä.
Jos kyseessä ei ole home, vaan vain tavallinen hieman tunkkainen haju kosteuden vuoksi, lämpö ja mahdollisesti hieman ylimääräistä tuuletusta voivat poistaa hajun.
Jos kyseessä ei ole home, vaan vain tavallinen hieman tunkkainen haju kosteuden vuoksi, lämpö ja mahdollisesti hieman ylimääräistä tuuletusta voivat poistaa hajun.