15 133 lukukertaa ·
29 vastausta
15k lukukertaa
29 vastausta
Vaihtaa liimapuupalkilla
Hei
Meillä on 1,5-kerroksinen talo, joka on rakennettu kevytbetonista. Haluamme avata alakerroksen sydänseinää, joka kulkee keittiön ja olohuoneen välissä. Se on yli 9 metriä pitkä ja siinä on kaksi oviaukkoa. Haluamme avata 2 m toisen oven kohdalta ulkoseinään asti. Kantava seinä koostuu 1-rivisestä tiilestä. Tietääkö joku, voiko palkin kiinnittää ilman tolppaa ulkoseinään?
Terveisin
Meillä on 1,5-kerroksinen talo, joka on rakennettu kevytbetonista. Haluamme avata alakerroksen sydänseinää, joka kulkee keittiön ja olohuoneen välissä. Se on yli 9 metriä pitkä ja siinä on kaksi oviaukkoa. Haluamme avata 2 m toisen oven kohdalta ulkoseinään asti. Kantava seinä koostuu 1-rivisestä tiilestä. Tietääkö joku, voiko palkin kiinnittää ilman tolppaa ulkoseinään?
Terveisin
Se toimii luultavasti tehdä reikä ulkoseinään.
Puhuin juuri kunnan kanssa siitä, vaaditaanko toimenpiteeseen lupa.
Tarvitaan rakennusilmoitus, jossa on laskelma palkin koosta jne. Riittääkö, että tulostaa kotitekoisen laskelman joltakin liimapuuta myyvältä yritykseltä?
Tarvitaan rakennusilmoitus, jossa on laskelma palkin koosta jne. Riittääkö, että tulostaa kotitekoisen laskelman joltakin liimapuuta myyvältä yritykseltä?
Aion asentaa liimapuupalkin kooltaan 90 *225 * 2100mm. Tulee tolppa molempiin päihin, riittääkö tavallinen 45mm ulkoseinän kohdalla, jos se pultataan ulkoseinään ja seisoo betonilaatan päällä? Vai vaaditaanko liimapuu, joka olisi 90 * 90mm?
Terveisin
Terveisin
Olen nyt poistanut hieman rappausta nähdäkseni, miltä se näyttää. Katosta laskettuna siellä on noin 2cm lankku ja sen alla 5cm paksuinen kyllästetty lankku (hammarbandet?).
Pitäisikö nämä sahata aukon kohdalta vai tulisiko hammarbandet tukea palkilla, jotta loput rakenteesta pysyy tukevana?
Olisi sääli jättää se, koska palkki kulkee paljon alaspäin...
Ystävällisin terveisin
Pitäisikö nämä sahata aukon kohdalta vai tulisiko hammarbandet tukea palkilla, jotta loput rakenteesta pysyy tukevana?
Olisi sääli jättää se, koska palkki kulkee paljon alaspäin...
Ystävällisin terveisin
Löysin vanhan piirustuksen, kun erkeriä piti rakentaa.
Siellä on laskettu katon omapaino 0,70 kN/m2
Kuorma 37,5 asteen katolla ja lumella 1,63 kN/m2
Täytyykö tämä ottaa huomioon laskelmissa martinssons trä -ohjelmassa?
Normaali omapaino näyttää olevan 0,50 kN/m2 Katon omapaino ei kai lepää kantavalla seinällä?
Vaikuttaa mutkikkaalta...
Ystävällisin terveisin
Siellä on laskettu katon omapaino 0,70 kN/m2
Kuorma 37,5 asteen katolla ja lumella 1,63 kN/m2
Täytyykö tämä ottaa huomioon laskelmissa martinssons trä -ohjelmassa?
Normaali omapaino näyttää olevan 0,50 kN/m2 Katon omapaino ei kai lepää kantavalla seinällä?
Vaikuttaa mutkikkaalta...
Ystävällisin terveisin
En 45x95 (ev nedhyvlad till 45x90) räcker gott och väl ifall den är bultad mot väggen med 3-4 bult. Då är det ingen risk att den böjer ut och knäcks.Tiger79 sanoi:
Vad du kan råka ut för är att upplagskraften på limträbalkens ände blir för stor, pga att själva ytan för upplaget inte blir så stor.
Jag tror att ska klara sig, men ev borde någon som kan lite mer verkligen få bedöma detta.
Kiitos vastauksesta.
Ajattelen antaa arkkitehdin laskea palkin ja pylväiden kantavuus, mutta henkilö, jolle puhuin, uskoi, että laskemiseen menisi päivä... Kuulostaa todella pitkältä ajalta tähän.
Riittäisikö liimapuutukijoiden ohjelmat tähän?
Kuinka suuri osa katon omapainosta lepää sydänseinällä?
Ystävällisin terveisin
Ajattelen antaa arkkitehdin laskea palkin ja pylväiden kantavuus, mutta henkilö, jolle puhuin, uskoi, että laskemiseen menisi päivä... Kuulostaa todella pitkältä ajalta tähän.
Riittäisikö liimapuutukijoiden ohjelmat tähän?
Kuinka suuri osa katon omapainosta lepää sydänseinällä?
Ystävällisin terveisin
Kun palkkaat arkkitehdin tekemään rakenteellisia laskelmia, se vie todennäköisesti vähintään päivän aikaa, ennen kuin hän saavuttaa tuloksen. Se on vähän kuin ottaa räätäli korjaamaan ompelukoneen. Hän voi ehkä selvitä siitä, mutta ei todennäköisesti ole koulutettu siihen.Tiger79 sanoi:Kiitos vastauksesta.
Mietin arkkitehdin palkkaamista laskemaan palkin ja tolppien mitoituksen, mutta kun puhuin hänen kanssaan, hän arveli sen vievän päivän laskea... Kuulostaa liian pitkältä ajalta tälle.
Pitäisivätköhän liimapuuvalmistajien ohjelmat riittää?
Mutta kuinka paljon katon oman painon painosta on sydänmuurin päällä?
Terveisin
Sinun pitäisi etsiä rakennusinsinööri. Arkkitehdit ovat hyviä piirtämään taloja, mutta heillä ei ole suurta tietämystä rakenteellisista laskelmista. Insinööri selviää siitä < tunneissa oikean laskentaohjelman avulla tietokoneella ja parissa tunnissa täysin käsin tehdyllä laskennalla paperilla kynän ja laskimen kanssa.
Jos aiot tehdä niin suuren muutoksen olemassa olevaan rakenteeseen, tarvitaan perusteellinen kuormituslaskelma päästäksesi oikeaan tulokseen. Voit päästä suurin piirtein oikeaan, jos annat asiantuntijan paikan päällä kurkistaa sitä ja hänen kokemuksensa avulla vastaaviin tapauksiin päädyt oikeaan ratkaisuun. Haastava osa on kuitenkin osoittaa kunnallispäättäjälle, että se on oikea.
Ei ole mitään oikoteitä eri ohjelmien kautta saavuttaaksesi oikean tuloksen. Se vaatii tietämystä tehdä se. Ohjelmat ovat apuna niille, jotka jo osaavat rakenteellisia laskelmia.
Ja kiitos siitä, että liimapalkkivalmistajat tarjoavat taulukot ja ohjelmat tuotteilleen. Muuten he eivät myisi palkkeja lainkaan. Mutta kuinka moni palkki on oikein mitoitettu niiden avulla joiden ei ole kotona rakenteellisissa laskelmissa? Tuskin kukaan, ellei kyseessä ole erittäin yksinkertainen tapauksessa hyvin määritellyllä kuormalla/m.
Niin, olen myös nähnyt vastauksen, jonka olet jo saanut, että sinua varoitetaan siitä, että pinta voi olla liian pieni kannatusjärjestelmälle, vaikka tukipuu kestää taivutusvoiman. Tukipuussa on myös toinen pää. Jos paino on liian suuri yläpäässä, sama puristusrasitus kohdistuu myös alapäähän, ja sen on puolestaan kestettävä pohja, jolla tukipuu seisoo. Mitä se pinta kestää?
Sitten varsinaiseen kysymykseesi.
Siihen on mahdotonta vastata. Se riippuu siitä, missä sydänmuuri tarkalleen sijaitsee suhteessa ulkoseiniin, mitä siihen kohdistuu, ja niin edelleen. Esimerkiksi, jos kyseessä on 1½-kerroksinen talo kehyskatoksella, se ei kanna vain kattoa. Se kantaa myös osan ullakkokerroksen kuormasta. Katon oma paino puolestaan on vain puolet kysymyksestä, sillä kyse on pystysuorista voimista, joissa lunta ja muita tekijöitä ei oteta huomioon. On myös vaakavoimia, jotka vaikuttavat kattokannattimeen korkeiden jalkojen kautta kannatuskohtiin.
Pidän tästä foorumista, kun kysymykset ovat hyvin määriteltyjä, mutta en silloin, kun kysyjä ei tiedä, mistä on kyse. Toisin sanoen, ei ole mahdollista antaa neuvoja ja ottaa vastuuta niistä, kun kyse on rakenteesta, ellei yksityiskohtia tiedetä. *ravistaa päätään ja vetäytyy*
______________________
Rakentaja
Ja just det, självklart... Även om jag nu inte råkade tänka så långt.imported_Byggaren sanoi:Jag ser också av ett svar du redan fått att man varnar dig för att ytan kan vara för liten på upplaget även om stämpen håller för knäckkraften. Det finns en ände i den andra änden oxå på stämpen. Blir det för stort tryck i toppen blir det lika stort stämptryck i botten och det ska i sin tur ner på den yta som stämpen står på. Vad tål den ytan?
Det är ju en anledning god som någon att få en som är van och kunnig att titta på ditt problem och inte förlita sig på ett forum som detta.
Se mihin pilarit siirtävät kuorman on betonilaatta, joten sen ei pitäisi olla mikään ongelma.
1,5-kerroksinen huvila runkokattotuolilla.
Kiitos vinkistä koskien rakennusinsinööriä, mutta kun olen etsinyt turhaan suunnittelijoita ja insinöörejä löytämättä ketään...
Suunnittelijat löytyvät arkkitehtien alta hakemistoissani.
Teen omat päätökseni, mutta täältä voi saada vinkkejä.
1,5-kerroksinen huvila runkokattotuolilla.
Kiitos vinkistä koskien rakennusinsinööriä, mutta kun olen etsinyt turhaan suunnittelijoita ja insinöörejä löytämättä ketään...
Suunnittelijat löytyvät arkkitehtien alta hakemistoissani.
Teen omat päätökseni, mutta täältä voi saada vinkkejä.

