Olen aloittamassa rakentamista. En ole vielä päättänyt, mihin aion rakentaa, ja keskustelut foorumilla eivät ole suureksi avuksi - jokainen puolustaa omaa asiaansa! Ja ihmiset ovat todella juuttuneet tähän U-arvoon. Aivan kuten ennen vanhaan puhuttiin vain pikselien lukumäärästä, kun oli kyse digitaalisesta valokuvauksesta ja unohdettiin muut muuttujat kuten esimerkiksi objektiivi, joka vaikutti lopulliseen laatuun.
Bertil Harström kirjoittaa jo vuonna 2005 lehdessä "Arkitekt" (joulukuu): "U-arvolaskelmat ovat teoreettinen malli, joka ei ota huomioon reaalimaailman dynaamisia vaikutuksia." Eikö pitäisi sen sijaan puhua materiaalin "inertia"? Silloin lohkot kuten Maxits 400 DSM-lohko olisivat paremmassa valossa (U-arvo 0,3). Mitä puolesta ja vastaan? Otan kiitollisena vastaan neuvoja ennen kuin päätän rakennusmateriaaleista.
Bertil Harström kirjoittaa jo vuonna 2005 lehdessä "Arkitekt" (joulukuu): "U-arvolaskelmat ovat teoreettinen malli, joka ei ota huomioon reaalimaailman dynaamisia vaikutuksia." Eikö pitäisi sen sijaan puhua materiaalin "inertia"? Silloin lohkot kuten Maxits 400 DSM-lohko olisivat paremmassa valossa (U-arvo 0,3). Mitä puolesta ja vastaan? Otan kiitollisena vastaan neuvoja ennen kuin päätän rakennusmateriaaleista.
Tarvitaan aika paljon lämmönvarastointikykyä, ennen kuin se voi kompensoida huomattavasti alhaisemman u-arvon (vuosikulutuksen kannalta katsottuna). Kyse on pääasiassa ylijäämälämmön varastoinnista, kunnes sitä tarvitaan enemmän. Tavallisessa asuinrakennuksessa ei ole suurempaa ylijäämälämpöä kylmimpänä vuodenaikana (ellei rakenne ole todella hyvä u-arvoiltaan 
) ja keväällä sekä syksyllä lämmityskustannukset eivät ole kovin suuria. Toisaalta voi olla hyvä, että talo on hieman hidas, jotta esimerkiksi ei tarvitsisi lisätä liikaa lisäsähköä lyhyessä kylmässä jaksossa, jos käyttää lämpöpumppua. (Lisäksi voit ottaa huomioon, että ilmasto on hieman mukavampi kesäisin hitaan talon kanssa.)
) ja keväällä sekä syksyllä lämmityskustannukset eivät ole kovin suuria. Toisaalta voi olla hyvä, että talo on hieman hidas, jotta esimerkiksi ei tarvitsisi lisätä liikaa lisäsähköä lyhyessä kylmässä jaksossa, jos käyttää lämpöpumppua. (Lisäksi voit ottaa huomioon, että ilmasto on hieman mukavampi kesäisin hitaan talon kanssa.)0,1 Tai 50 % huonompi jos niin haluat.
Tai esimerkkinä 150 m2 ulkoseinälle, kun ulkona on -20 ja sisällä +20:
150*(20-(-20))*0,2 = 1200W
150*(20-(-20))*0,3 = 1800W
Mikä se lopulta maksaa euroina ja sentteinä riippuu sijainnista, lämmitystavasta ja jossain määrin lämmönvarastointikyvystä, josta mainitsit.
Tai 50 % huonompi jos niin haluat.Tai esimerkkinä 150 m2 ulkoseinälle, kun ulkona on -20 ja sisällä +20:
150*(20-(-20))*0,2 = 1200W
150*(20-(-20))*0,3 = 1800W
Mikä se lopulta maksaa euroina ja sentteinä riippuu sijainnista, lämmitystavasta ja jossain määrin lämmönvarastointikyvystä, josta mainitsit.
Uudisrakentamisessa pysyvään asumiseen on rajoitettu lisätty energiantarve neliömetriä kohden vuodessa. Tämä tulee esittää energiatodistuksessa rakennusluvan saamiseksi. Voi olla vaikeaa täyttää tämä kokonaisenergiankulutusvaatimus, jos seinien U-arvo on 0,3...
(Ja siten saada rakennuslupa)
Pyrkikää sen sijaan alle 0,2 (vähintään), sitten on hyvä olla lämmönvarastointikapasiteettia rakenteessa (lämpötehoisuus), joka tasoittaa pahimmat lämpöhuiput ja -kuopat, mutta uskon, että tämä tehoisuus vaikuttaa enemmän mukavuuteen kuin kokonaisenergiankulutukseen?
Joka tapauksessa täytyy kompensoida keskimääräistä lämpöhäviötä vuoden aikana, ja niin huonolla eristyksellä kuin 0,3 seinissä, on paljon kWh työnnettäväksi taloon. Vuosikeskilämpötila, jossa rakennan Västernorrlandissa, on +4 astetta, ja sen avulla eristyksen tulee keskimäärin työskennellä vuoden aikana...
Otetaan esimerkki yllä 150m^2 seinä:
150*(21-4)*0,2=510W *365 päivää*24h=4470kWh
150*(21-4)*0,3=765W*365 päivää*24h=6700kWh
Tämä antaa 2230kWh/vuosi lisääntyneenä energiankulutuksena... (erittäin karkeasti laskettuna)
(Ja siten saada rakennuslupa)
Pyrkikää sen sijaan alle 0,2 (vähintään), sitten on hyvä olla lämmönvarastointikapasiteettia rakenteessa (lämpötehoisuus), joka tasoittaa pahimmat lämpöhuiput ja -kuopat, mutta uskon, että tämä tehoisuus vaikuttaa enemmän mukavuuteen kuin kokonaisenergiankulutukseen?
Joka tapauksessa täytyy kompensoida keskimääräistä lämpöhäviötä vuoden aikana, ja niin huonolla eristyksellä kuin 0,3 seinissä, on paljon kWh työnnettäväksi taloon. Vuosikeskilämpötila, jossa rakennan Västernorrlandissa, on +4 astetta, ja sen avulla eristyksen tulee keskimäärin työskennellä vuoden aikana...
Otetaan esimerkki yllä 150m^2 seinä:
150*(21-4)*0,2=510W *365 päivää*24h=4470kWh
150*(21-4)*0,3=765W*365 päivää*24h=6700kWh
Tämä antaa 2230kWh/vuosi lisääntyneenä energiankulutuksena... (erittäin karkeasti laskettuna)