Täytyykö minun rapata tiilihormia sivullisen ullakon puolelta tulipalovaaran vuoksi?
Hei.
Minulla on 1,5-kerroksinen 60-luvun talo, jossa on tiilinen savupiippu, joka on julkisivulla (puolet savupiipusta on talon sisällä ja puolet ulkopuolella julkisivulla).
Osa savupiipusta kulkee sivutuulen kautta ja nuohooja on nyt hiljattain sanonut, että minun täytyy rapata se voidakseni käyttää sitä. Savupiipun muut osat, jotka ovat talon sisäosaan päin, näyttävät olevan rapattuja ja sitten ehkä peitetty kipsillä (luulen), mitä voin nähdä sivutuulen kautta.
Täytyykö tämä oikeasti tehdä? Mikä on vaara? Osa savupiipusta, joka kulkee sivutuulen kautta, on täynnä ilmatilaa ympärillään, eikä mitään palavaa ole tiiliä vasten.
Ja jos ne savupiipun osat, jotka ovat sisäseiniä vasten, eivät ole rapattuja, en kuitenkaan pääse niihin käsiksi (vaikka siltä osin kuin voin nähdä, ne näyttävät olevan rapattuja).
Onko nuohooja ylireagoimassa? Mikä laki sanoo? Onko mitään palovaaraa rapatulla savupiipun puolella sivutuulessa??
Minulla on 1,5-kerroksinen 60-luvun talo, jossa on tiilinen savupiippu, joka on julkisivulla (puolet savupiipusta on talon sisällä ja puolet ulkopuolella julkisivulla).
Osa savupiipusta kulkee sivutuulen kautta ja nuohooja on nyt hiljattain sanonut, että minun täytyy rapata se voidakseni käyttää sitä. Savupiipun muut osat, jotka ovat talon sisäosaan päin, näyttävät olevan rapattuja ja sitten ehkä peitetty kipsillä (luulen), mitä voin nähdä sivutuulen kautta.
Täytyykö tämä oikeasti tehdä? Mikä on vaara? Osa savupiipusta, joka kulkee sivutuulen kautta, on täynnä ilmatilaa ympärillään, eikä mitään palavaa ole tiiliä vasten.
Ja jos ne savupiipun osat, jotka ovat sisäseiniä vasten, eivät ole rapattuja, en kuitenkaan pääse niihin käsiksi (vaikka siltä osin kuin voin nähdä, ne näyttävät olevan rapattuja).
Onko nuohooja ylireagoimassa? Mikä laki sanoo? Onko mitään palovaaraa rapatulla savupiipun puolella sivutuulessa??
En tunne sääntöjä tästä, mutta rapattu savupiippu on tiiviimpi ja siten vähentää paloriskiä.
On yleistä, että savupiippu ei ole rapattu siellä, missä se ei näy, esim. lattianiskassa. Juuri siellä sen pitäisi olla rapattu paloriskin vuoksi.
On yleistä, että savupiippu ei ole rapattu siellä, missä se ei näy, esim. lattianiskassa. Juuri siellä sen pitäisi olla rapattu paloriskin vuoksi.
mats_o ilmaisi sen tarkemmin; tietenkin huoltamaton savupiippu voi olla tiivis, mutta riski siitä, että se ei ole tiivis, on suurempi kuin huolletussa savupiipussa.
Kuten sanottu, en tunne sääntöjä, mutta se on järkevä huomautus; epätasaiset huoltamattomat savupiiput ovat aiheuttaneet joitakin tulipaloja.
Kuten sanottu, en tunne sääntöjä, mutta se on järkevä huomautus; epätasaiset huoltamattomat savupiiput ovat aiheuttaneet joitakin tulipaloja.
Tein kolmikanavaisen tiilitakun uuteen taloomme. Muurausmestari sanoi, että kaikki sisäkulmat on rapattava. (se oli sitten yhtä tiivis kuin teräsputki)
Kuten joku aiemmin mainitsi, rapattu savupiippu on tiiviimpi kuin rapaamaton.
sekoita rappauslaasti, ota harja ja sangollinen vettä mukaan.
kostuta tiiliä hieman heittämällä vettä harjalla. Sen jälkeen voit levittää rappauksen. Jos haluat vanhanaikaista tyyliä, anna rappauksen kuivua hieman 10-30 minuuttia lämpötilasta riippuen ja harjaa sitten rappaus kostealla harjalla.
Muutamia kuvia löytyy blogista
http://www.byggahus.se/bloggar/malmborg
Kuten joku aiemmin mainitsi, rapattu savupiippu on tiiviimpi kuin rapaamaton.
sekoita rappauslaasti, ota harja ja sangollinen vettä mukaan.
kostuta tiiliä hieman heittämällä vettä harjalla. Sen jälkeen voit levittää rappauksen. Jos haluat vanhanaikaista tyyliä, anna rappauksen kuivua hieman 10-30 minuuttia lämpötilasta riippuen ja harjaa sitten rappaus kostealla harjalla.
Muutamia kuvia löytyy blogista
http://www.byggahus.se/bloggar/malmborg
Hei
Tiedoksi, palavat rakennusosat savupiipun lähellä eivät saa altistua yli 85 °C lämpötiloille. Tämä johtuu siitä, että puu, joka altistuu kohonneelle lämpötilalle pidemmän aikaa, lisää kaasun absorptiota. Tietenkin tapahtuu myös kuivumista. Toisin sanoen puusta tulee kuivattua ja hapen pitoisuus kasvaa. Näillä edellytyksillä syttyminen voi tapahtua jo 100 °C:ssä...
Tämän vuoksi voi riittää kipinä sytyttämään puun savupiipun läheisyydessä.
Terveisin Wasa
Tiedoksi, palavat rakennusosat savupiipun lähellä eivät saa altistua yli 85 °C lämpötiloille. Tämä johtuu siitä, että puu, joka altistuu kohonneelle lämpötilalle pidemmän aikaa, lisää kaasun absorptiota. Tietenkin tapahtuu myös kuivumista. Toisin sanoen puusta tulee kuivattua ja hapen pitoisuus kasvaa. Näillä edellytyksillä syttyminen voi tapahtua jo 100 °C:ssä...
Tämän vuoksi voi riittää kipinä sytyttämään puun savupiipun läheisyydessä.
Terveisin Wasa
Joo, olen nyt puhdistanut sen ja sain nuohoojalta hyväksynnän ennen joulua. On kiva päästä polttamaan vähän. Se, mikä on hieman epämiellyttävää, on se, että ei tiedä, onko savupiipun vieressä puuta niissä paikoissa, joissa ei voi nähdä, kuten esimerkiksi palkistossa ja savupiipun sisäseinäksi muodostuvilla osilla. Ei tiedä, kuinka tarkkoja he olivat 60-luvulla, kun talo rakennettiin.
Savupiippu on kuitenkin painekokeiltu ja tiivis, ja olen lisäksi rappannut savupiipun ullakkokerroksen.
Mielenkiintoista oli, että nuohooja sanoi, että sääntökirja välittää vain siitä, onko kantava puu savupiipun vieressä. Hänen mukaansa sääntöjen mukaan on OK, että savupiippu on kosketuksissa kantamattoman puun kanssa. Vähän outoa voisi ajatella.
Savupiippu on kuitenkin painekokeiltu ja tiivis, ja olen lisäksi rappannut savupiipun ullakkokerroksen.
Mielenkiintoista oli, että nuohooja sanoi, että sääntökirja välittää vain siitä, onko kantava puu savupiipun vieressä. Hänen mukaansa sääntöjen mukaan on OK, että savupiippu on kosketuksissa kantamattoman puun kanssa. Vähän outoa voisi ajatella.