Ei ei. Jos annat sen puhaltaa suoraan eristeeseen (vaahtolasit/Hasopor), se menettää eristävän kykynsä. Vaahtolasia käytetään alustana ja eristeenä valetun laatan alla (jätä pois sepeli ja styroksi) tai täytteenä tuulettamattomassa perustuksessa (joskus kutsuttu "moderni multapenkki"), johon on ehdotettu savilattia päälle.
 
  • Tykkään
greenkarma
  • Laddar…
G greenkarma sanoi:
Moi! Toivottavasti en herätä kiihkeitä tunteita henkiin herättämällä vanhan ketjun. Olen todella utelias kuulemaan, miten sinulla on mennyt. Olen itse harkinnut aloittaa uuden yksinkertaisen laajennuksen, jossa ajattelen käyttää hasopor-levyjä eristeenä perustuksessa.

Ajatukseni liittyy ilmanvaihtoon. Suunnittelen perustusseinän leca-harkoista, jotka täytän hasoporilla. Mutta miten olette ratkaisseet ilmanvaihdon vanhoissa perustuksissanne? Onko teillä edelleen reikiä muurissa hasoporin tuulettamista varten vai eikö sitä tarvita?
Vähän offtopic, mutta miltä lecaharkkojen alusta näyttää? Valatko betonireunan/perustuksen? Jos rakentaisin, haluaisin välttää betonin käyttöä, tai ainakin pitää sen minimissä. Mutta muurata suoraan murskeelle ei varmaankaan ole tarpeeksi vakaata. Tjällden käyttää tukilevyä rakenteessaan (kohde 7 kuvassa)
https://www.tjallden.se/wp-content/uploads/2018/01/Hybridgrund-400-sektion.png
 
T
Toivottavasti joku, joka kokeili tätä ketjussa, on yhä täällä foorumilla tai että joku muu on liittynyt mukaan tietysti.

Teoriassa mielestäni tämä kuulostaa vastaukselta kaikkiin ongelmiin, mutta kokemukseni mukaan teoria ja käytäntö eroavat toisistaan joskus, ja kun kyseessä on perustat, haluaa todella tehdä oikean valinnan. Joten jos joku, joka on käyttänyt tätä, haluaa jakaa kokemuksiaan, se olisi todella arvokasta!
 
L
Seuraa
 
Tein niin, että laitoin muovin pohjalle ja sitten puhalsimme Isodrän-kiekkoja ja täytimme rossipohjan. Toimii loistavasti.
 
  • Tykkään
Maxsima
  • Laddar…
T
L lat sanoi:
Tein niin, että laitoin muovikankaan pohjalle ja sitten puhallettiin Isodrän-kuulia ja täytettiin torppaperustus. Toimii erinomaisesti.
Kuinka vanha oli talo? Oliko sinulla kosteusongelmia perustuksessa aiemmin? Kuinka kauan sitten tämä tapahtui?

Ostimme talomme reilu vuosi sitten ja olohuoneen lattia oli yhdestä kohdasta läpiruostunut. Kun sain lattialaudat pois, ne oli naulattu hirsiin, jotka lepäsivät maassa. Ilmanvaihto oli vähäistä joissakin paikoissa ja olematonta toisissa. Hirret lepäsivät tiukasti perustusseinää vasten useimmissa kohdissa ja koko 25 m2 alueella oli kaksi ilmanvaihtoreikää, kissanluukut. En tiedä milloin he laittoivat lattiat näin, mutta minulla on vahva syy uskoa, että se tehtiin 50-luvulla. Maata vasten olevat hirret olivat yllättävän hyvässä kunnossa, osa oli täysin vahingoittumattomia ja useimmat olivat hieman lahoneita maata vasten olevalta puolelta, yhdestä kahteen senttimetriä. Sokkeli oli hieman vahingoittunut muutamissa paikoissa, mutta enintään puoliväliin hirressä (makaa hirttä talon sen osan seinissä), joten poistin lahonneet osat ja paikkasin lankuilla. Edellä mainitun lisäksi, koska laminaattilattiat ovat olleet muovimattojen alla jo vuosia, ne ovat kauhean epätasaiset ja narisevat, joten haluan nostaa lattioita ja katsoa, miltä sokkeli näyttää talon muissakin osissa.
 
T träglans sanoi:
Kuinka vanha talo oli? Oliko sinulla kosteusongelmia perustuksessa aikaisemmin? Kuinka kauan sitten tämä oli?

Ostimme talomme vajaa vuosi sitten ja olohuoneen lattia oli yhdessä kohtaa täysin lahonnut. Kun sain lattialaudat pois, huomasin, että ne oli naulattu hirsiin, jotka makasivat maassa. Tuuletus oli heikko joillakin alueilla ja olematon toisilla. Hirret makasivat tiukasti perustusseinää vasten useimmissa paikoissa ja koko 25m2 alueella oli kaksi tuuletusaukkoa, kissanluukut.
En tiedä milloin he asensivat lattian näin, mutta uskon vahvasti, että se tehtiin 50-luvulla. Maassa olevat hirret olivat yllättävän hyvässä kunnossa, osa oli täysin vahingoittumattomia, useimmat olivat hieman lahonneita siltä puolelta, joka oli maata vasten, yksi tai kaksi senttimetriä.
Sokkeli oli hieman vahingoittunut joissain paikoissa, mutta enimmäkseen vain puoleenväliin hirttä (seinien vaaka-asennossa olevat hirret talon sillä osalla), joten poistin lahot kohdat ja korjasin sen kanssa puupaloilla.
Edellä mainitun syyn sekä sen vuoksi, että muutaman viime vuoden ajan muissa lattioissa on muovimatot, jotka ovat hirveän epätasaiset ja narisevat, haluan nähdä, miltä sokkeli näyttää loppuosassa taloa.
Ota nyt varovasti eikä tee mitään hätiköityä.
Monet vanhat perustustyypit puuttuvat tuuletuksen kokonaan. Se on eräänlainen moderni "totuus", että perustukset "tulee" tuulettaa. Sen voi tietysti tehdä, mutta silloin täytyy ymmärtää, mitä tapahtuu, kun kosteaa kesäilmaa tuuletetaan kylmään perustukseen.

Muovimatot ovat hankalia, koska ne estävät maaperän kosteuden diffundoitumisen lattioiden läpi. Ne ovat syynä moniin ongelmiin vanhoissa perustuksissa!

Ei ole epätavallista, että lattianpalkit makaavat suoraan maassa, näin tehdään esim. sammalkentissä, ja jos perustuksessa ei ole kosteusongelmia, jotka johtuvat riittämättömästä katonvesien poistosta, huonosta maalle kaltevuudesta talosta pois tai maaperän salaojituksesta, silloin ne kestävät hyvin kauan. Tällaiset perustukset on suunniteltu niin, että jos lattianpalkit lahoavat, huoneen huonekalut viedään ulos, lattialistat poistetaan, lattialaudat otetaan ylös ja palkit vaihdetaan! Sitten kaikki takaisin sisään. Suunniteltu korjattaviksi yksinkertaisesti.

En tunne taloasi, mutta sokkelipalkki pitäisi voida nähdä ulkopuolelta tai sen pitäisi olla esillä panelin takana. Jos se ei ole mahdollista, on todennäköisesti tehty historiallinen virhe, esim. että maanpinnan tasoa on nostettu perustuksen yläpuolelle tai siellä on rappaus/valaistu perustusta vasten. Molemmat ovat erittäin huonoja tapauksia.
 
  • Tykkään
träglans
  • Laddar…
T
T tompaah7503 sanoi:
Ota nyt varovasti ja älä tee mitään kiireellistä.
Kiitos. Se on juuri se mitä en ole ajatellut tehdä.

T tompaah7503 sanoi:
silloin täytyy ymmärtää mitä esim. tapahtuu, kun tuuletetaan kosteaa kesäilmaa kylmään perustukseen
Kyllä, yritän muistaa sulkea tuuletuksen mätityskuukauden aikana ja avoaa keväällä. Ilman kosteuskyky on jotain, mikä on saanut minut pyörittämään päätäni vuosikymmeniä ajoittain. Johtopäätös on aina sama; mikään ei ole täydellistä ja ehdottomasti ei mitään, mikä sopii kaikille taloille.

T tompaah7503 sanoi:
Muovimatot ovat hankalia, koska ne estävät maaperän kosteuden diffuusion lattioiden läpi. Syynä moniin ongelmiin vanhoissa perustuksissa!
Aamen

T tompaah7503 sanoi:
Ei ole harvinaista, että lattia-jouset makaavat suoraan maata vasten, näin tehdään esim. mustajalkojaloissa.
Tosi, mutta siellä täytetään myös hirsien väli jollain hiekan ja... en tiedä millä, mutta tarkoitus on ettei olisi ilmaa siellä, lähinnä eristyksen vuoksi, luulisin? Vai oltiinko tietoisia ilman potentiaalisista vaarallisuuksista silloin, kun alettiin käyttää mustajalkoja? *muokkaus Minulla ei ollut mustajalkoja, jos se oli epäselvää. Mutta olisin ollut utelias kokeilemaan.

T tompaah7503 sanoi:
Piilohirren pitäisi olla nähtävissä ulkopuolelta tai tuotavissa esiin paneelin takaa. Jos ei ole mahdollista, on todennäköisesti historiallisesti tehty virhe
Haha, kyllä historiallinen virhe on se, että talossa on alumiinifasadi, jota en todellakaan halua sotkea ;)

Pienikokoinen tarinani tarkoitus oli osittain kuvata mainitsemaasi muovimattojen ilmiötä, ei ole suosikkini vanhassa talossa, ja myös että näyttää siltä, ettei maasta tule paljoa kosteutta. Missä kosteussairaudet olivat lattioissa ja lahohirressä, oli lähellä ilmanvaihtoreikiä. Epäilen, että koska niitä oli vain kaksi, kaikki kosteus kulki, keskittyi niihin kahteen kohtaan ja "ylikuormitti" puun kyvyn kuivua välillä.

Teoreettisesti mielestäni vaahtolasi kuulostaa täydelliseltä, se on juuri kuin aikaisemmin mainittu, eräänlainen mustajalka. Lopullinen (jos se voidaan saavuttaa käytännössä) on poistaa sekä maan kosteus että ilma perustuksesta. Silloin kysymys tulee tietenkin siitä, miten puu, joka on vaahtolasia vasten, reagoi. Mutta jos se todella on ja pysyy täysin kuivana (vaahtolasi), en voi nähdä siinä ongelmia?

Kuten jo sanottu, olisi todella mielenkiintoista kuulla kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat todella kokeilleet tätä ja myös jonkinlaista tarinaa siitä, miltä talo ja maaperä näyttävät, jotta voisi erottaa sen, mikä on täysin erilaista omasta tilanteestaan, mutta kuitenkin mielenkiintoista.
 
  • Tykkään
tompaah7503
  • Laddar…
Tapauksessani on kyse vanhasta torpasta, joka sijaitsee hyvin salaojitetulla hiekkamaalla, tuulettamaton torppaperustus, multaisoloinnilla varustettu palkisto, jonka jouduin avaamaan vuodon vuoksi.
Alapohja sijaitsi noin 3-4dm maanpinnan yläpuolella, ja oli joissakin kohdissa lahonnut (noin 100-150 vuotta vanha).
 
  • Tykkään
tompaah7503 ja 1 muu
  • Laddar…
T
Kuinka kauan sitten tämä tapahtui ja millainen muutos tuli sisäilmastoon?

Se on tavallaan kiehtovaa, että se voi kestää niin kauan, mutta toisaalta se perustuu siihen, mitä olen ainakin "aina" kuullut -sinun täytyy tuulettaa! Kuten tiedetään, se ei ole usein niin yksinkertaista.
 
Tehtiin viime kesänä. Suurin ero on varmaankin se, ettei lattiat ole aivan niin kylmät.
 
nikasp
Meillä on vanha 1800-luvun torppa, jossa keittiön lattia oli täysin lahonnut muovimaton ja jonkinlaisen pahvilevyn takia, jotka oli naulattu lattian päälle. Kosteus ei päässyt minnekään, joten se vaurioitti lattiaa ja levisi myös osittain seiniin. Näytti samalta kuin ensimmäisessä kuvassa. Kaivoin osan pois, lapioin maata seinän viereen ja poistin kaiken orgaanisen/puun, jonka löysin. Rakensin kehikon ja täytin sen myöhemmin leca-soralla. Olen googlannut itseni henkihieveriin ja olisin suosinut Hasoporia, mutta sen saaminen oli logistisesti hankalaa. Jotkut sanovat, että leca johtaa varmasti homeeseen, kun taas toiset sanovat, ettei se niin ole. Rakennussuojelu on vähän kuin koira- ja hevosihmiset, vain mustaa tai valkoista. Joko paratiisi tai sitten kaikki menee päin helvettiä :)

Ruuvailin sitten lattian kiinni, tiivistin pellavalangalla seiniin ja lisäsin lattialistat. PALJON lämpimämpää kuin aiemmin, mutta silti talvella on sukkia ja mattoja käytettävä. Aikaisemmat asukkaat olivat typerästi naulanneet lattian kiinni alaohjauspuuhun, mikä on huonoa kaikkien lukemieni lähteiden mukaan. Nyt lattia on täysin itsenäinen yksikkö ja riippumaton seinistä. Alaohjauspuun vaihtaminen on mahdollista ilman että lattia vaurioituu, ja päinvastoin.

Vanhan talon paljas lattiaosuus, josta on poistettu laho puulattia, esillä kapea perustuspalkki ja maapohja täynnä roskia ja hiekkaa.
Vanha torppakeittiön lattiaremontti, jossa laudat ja Leca-täyte näkyvissä. Taustalla paljastettu seinäpinta ja maadoitus.
Huoneen lattia, josta poistettu vanhat materiaalit. Uusi lattia rakennetteilla, täytetty kevytsoralla ja valkoiset välipuut erottavat alueita.
 
  • Tykkään
VillaArte ja 3 muuta
  • Laddar…
T
nikasp nikasp sanoi:
Jotkut kirjoittavat, että home on väistämätöntä, kun taas toiset kirjoittavat, että niin ei ole
Toisinaan joidenkin tiedon ja osaamisen määrä on rajaton :rolleyes:

Kiitos kuvista ja tiedoista!
Se näyttää melkein täsmälleen samalta kuin olohuoneeni lattian alla, kun poistin sen. Voin myös kertoa, että jos ajattelit, että oli typerää naulata lattia puurunkoon, voit miettiä, kuinka he olivat tehneet täällä minulla; Ponttilattialauta, joka oli naulattu päät yhteen pitkien "listojen" kanssa, jotka oli valettu perustuslaattaan.:thinking: Ainoa looginen selitys, jonka keksin, on että he ovat joskus siirtäneet talon ja silloin valaneet lattian ensin ja sitten rakentaneet talon uudelleen lattian päälle?
Katso ensimmäinen kuva, se "lista", joka on vielä paikallaan (kuvassa jalkalistan alla) oli naulattu ulkopuolelta sisäänpäin lattialautoihin, ja lattialautojen yläosa oli sitten samalla korkeudella perustuksen kanssa, johon puurunko oli asetettu.

Lisäsin myös kuvan välipohjasta, joka siitä huoneesta tuli. Alimpana muovi, 10 cm sepeliä, 10 cm ilmaa ja 170 mm väliapilari eristettynä puukuitulevyillä. Juuri nyt toivoisin, että olisin törmännyt ratkaisuun skumglas hieman aikaisemmin...
Vanhan talon lattian alla näkyy lahonnut puupalkki sekä likaista maaperää; taustalla koristeellinen tapetti. Huone, jossa lattialautoja poistettu, paljastaen maapinnan alla. Vasemmalla ikkunaseinä, seinissä vaaleaa kukkakuviotapettia. Vanhan talon paljastettu lattiarakenne, jossa näkyvät puupalkit ja osittain poistettu lattialauta. Taustalla koristeellista tapettia. Huoneen lattiaremontti meneillään, näkyvissä puupalkit ja ristikko eristettynä kivimurskalla, ympärillä vanhat hirsiseinät ja ikkuna taustalla.
 
Viimeksi muokattu:
pelrik pelrik sanoi:
Se maksaa 600 kr/kuutio, jos tilaa irtotavarana. Hinta sisältää kuljetuksen ja ilman alv. ja koskee suuria tilauksia kokoluokassa 30-40 kuutiota. Pienemmillä määrillä tulee niin kuin selvä, kalliimmaksi. Soita heille ja kysy.
Mistä ostit? Hasopor ei myy yksityishenkilöille ja muuten olen vain nähnyt suursäkkejä, jotka ovat yli kaksinkertaisen hinnan.
 
L lat sanoi:
Olen harkinnut Perliitin käyttöä, jota voi puhaltaa sisään ilman, että tarvitsee avata koko lattiaa.
Vähän vanha ketju, joka on saanut uutta vauhtia joidenkin sosiaalisten medioiden parissa.
Perliitillä on paremmat arvot kuin vaahtolasilla (esim. Hasopor). Vastaava EPS-solumuovilevyjen käytännön lambda-arvo, koska se on saumaton materiaali, joka ei ime kosteutta.
Suunnittelija laski noin 80 cm Hasoporilla tai 30 cm Perliitillä uudisrakentamiseen vuonna 2018. Lecasoran ei pitäisi olla perustuksissa puupalkiston kanssa, koska se sisältää kalkkia, joka on ravintoa oikealle talosienelle.
Perliitti on myös kapillaarikatkaiseva eikä ime kosteutta.
Enimmäkseen kyse on siitä, miten se sopii juuri yksittäiseen projektiin mielestäni. Sen voi varmaan puhaltaa sisään koneella.
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.