Tasoitella kellarikerros

[Snigla]

Kysymys teille, jotka tiedätte enemmän kuin minä

Jos on kellari, jossa on eristämätön laatta ja haluaa eristää "yläpuolelta" ennen kuin laittaa haluamansa lattiamateriaalin.. kuinka se tehdään parhaiten? Tunnen periaatteen.. eli kun me teimme sen itse.. käytimme vastaavaa plantonmattoa alla.. sitten "kelluva rakenne" 5 cm solumuovilla (lattialle siis.. tai no, suurempi kantavuus) ja sitten lastulevy + pintakäsittely)

Mutta mietin pikemminkin, jos haluaa vielä vakaamman lattian raskaille esineille.. kuinka sen voi tehdä? jos nyt välttämättä haluaa eristyksen päälle... voiko jollain tavalla rakentaa runkoa?

Mietin, voisiko ratkaisun toteuttaa samalla tavalla kuin joskus kellarin seinissä.. eli teräsrunko puutolpilla (eli ne eivät ole kosketuksessa kosteaan).. voiko se toimia päinvastaisessa järjestyksessä lattialla? eli laitetaan teräsranka pohjalle ja puutolppa sen sisään... ja sitten eristetään solumuovilla ja lastulevy + pintakäsittely?

Vai onko se iso "ei ei"...

Vinkkejä? ideoita`?

Kiitos etukäteen
Ystävällisin terveisin Sandra

 

[imported_Byggaren]

Tärkeintä on, että saat ilmarako btg-levyn ja sen päälle tulevan materiaalin väliin. Voit esimerkiksi käyttää tavallisia puukoolauksia yhdessä Knutson-kiilojen (muovista) kanssa, jotka eivät johda kosteutta koolauksiin.

Lattian tekeminen on sitten toinen asia. Sinun on todennäköisesti (eristeen kantamiseen) laitettava jonkinlaista levyä (8 mm öljykyllästetty kova puukuitulevy, jos käytät solumuovieristettä, tai kaksinkertainen 12 mm asfaboard, jos käytät tavallista MU:ta) pohjalle koolausten alle (tulee vähän säätöä, jotta se saadaan toimimaan) tai naulata lauta laipalle niiden alle ulkonevalla p.b.s., jos koolauksia käyttää tukena ja laittaa levyn niiden väliin (suositeltavaa, koska voit työskennellä koko ajan ylhäältä). Levyn päälle eriste ylös ö.k. koolauksiin ja sitten levy uudelleen (22 mm lattiaponttilevy), mutta sinun on otettava huomioon, että lämmin huoneilma voi päästä solueristykseen, jos et laita muovikalvoa lattiaponttilevyn alle.

Sitten sinun on varmistettava, että käytävän ilmatila yhdistyy huoneessa olevaan ilmaan. Yksinkertaisinta on jättää lattiaponttilevy 5-7 mm irti seinästä ja peittää rako Syninge-ilmastoidulla jalkalistalla.
__________________________
Byggaren

 

[Koorina]

Platon solumuovi & lastulevy pitäisi toimia hyvin, jos haluat vakaamman lattian, lisää lastulevyn paksuutta.

Vaihtoehto on myös Granab, esimerkiksi 38 mm lastulevy, jos haluat erityisen vakaan, hyvä vaihtoehto, jos betoni ei ole täysin suora (ei tarvitse tasoittaa).

Tuulettuva sokkeli tai ilmastoitu.

 

[Snigla]

Korrina:

Onko Granab vastaava kuin Nivells-järjestelmä? Kun laitoimme meidän version kelluvasta lattiasta, tuntui siltä, että lattia pettäisi, jos laskisimme esim. pianon siihen tai vastaavaa.. emme halua millään tavalla joustavaa lattiaa (siksi pohdinta tukirakenteen käytöstä.. joka auttaa tukemaan)

Terveisin, Sandra

 

[Snigla]

imported_Byggaren:

Joten ei voi tehdä samalla tavalla kuin kelluva lattia.. eli laittaa solumuovin suoraan platonin päälle.. ja sitten rakentaa sen päälle.. ja käyttää tuuletettuja jalkalistoja? *mietin jos jäikö jotain huomaamatta tekstissäsi*

Ystävällisin terveisin Sandra

 

[imported_Byggaren]

Koska halusit hiljaisen lattian, joka kantaa hieman enemmän kuin uivat lattiat, ja siksi halusit korotetun lattian, vastasin kysymykseen, joka koski korotettua lattiaa.

Tietenkin yhtä hyvin voidaan asentaa uiva lattia, jos valitset Platonin pohjalle btg.en vasten saadaksesi ilmaraon, sitten paremman laadun solumuovin, jolla on korkea tiheys (joka eristää huonommin), muovikalvon (jotta vältetään narina solumuovin ja 22 mm lastulevylattian alapinnan välillä ja samalla toimii kosteussulkuna). Mutta sinun on varauduttava siihen, että uiva lattia antaa enemmän periksi kuin korotettu lattia, koska Platonissa ja solumuovissa on väistämättä puristumista raskaassa kuormituksessa.
___________________
Rakentaja

 

[Snigla]

imported_Byggaren:

Vastasit aivan oikeaan kysymykseen aiemmin hehe (kiitos!).. eli juuri koskien rakennettua lattiaa! Se oli se osa koko asiasta, jota halusin tutkia hieman (kelluvan lattian olemme tehneet aiemmin.. ja koin sen hm "heikompana".. jos aikoo olla todella paljon painoa tietyissä paikoissa - mutta se on vain henkilökohtainen mielipide).

Mutta mitä mietin, oli voiko olla sama "pohja".. vaikka valitsisi rakentaa lattiakehikon.. eli olla Platon-matto pohjalla (kosteadensuoja?).. ja sitten eristää solumuovilla palkkien väliin niin sanotusti (ehkä tätä ei voi tehdä ollenkaan syystä tai toisesta.. mutta siksi ihmettelenkin.. koska en tiedä )

Anteeksi, että monimutkaistin kysymystäni..
Kiitos vastauksista!!
Terveisin Sandra

 

[imported_Byggaren]

---
Mutta se mitä ihmettelin oli, voisiko olla sama "pohja".. vaikka päättäisi laittaa koolaukset.. eli olisi platonmatto pohjalla (kosteussuoja?).. ja sitten eristää solumuovilla koolausten väliin niin sanotusti (ehkä tätä ei voi tehdä jostain syystä.. mutta siksi ihmettelen.. koska en tiedä )

---

Tarkoitatko Platonin laittamista btg.levylle koolausten väliin? Kyllä, se on mahdollista tehdä vaihtoehtona 'aluslattialle' levyllä. Kiilat (jos btg.levy on jokseenkin tasainen) eivät tarvitse enempää korkeutta kuin mitä Platonmaton nystyröillä on.
________________
Rakentaja

 

[wedge73]

Riski että leimataan idiootiksi...

Voisiko joku selittää, mikä olisi ongelma, jos asetetaan kosteussuoja, kuten muovi, pohjalle, eriste päälle ja lopulta valetaan valmis lattia ylös.

Miksi hämmentää ilmarakolla?

Onko eroa, onko eristeen alla betonia vai pelkkä maa?!!

Ymmärrän, että kapillaarikatkaiseva alusta, kuten singel/leca, on hyödyllinen, mutta tietääkseni solumuovieristys lasketaan juuri sellaiseksi...

Ihmettelen...

 

[imported_Byggaren]

Idioottina olemisen riskillä...

Voiko joku selittää, mikä ongelma olisi laittaa kosteussulku, kuten muovi, alas, eriste päälle ja lopuksi valaa valmis lattia ylös.

Miksi vaivautua ilmarakolla?

Onko eroa, jos eristeen alla on betonia tai vain maata?!!

Ostan, että kapillaarikatkaiseva alusta, kuten singeli/leca, on eduksi, mutta tietääkseni solumuovieriste lasketaan juuri sellaiseksi.

Ihmettelen....

TS kirjoitti ensimmäisessä viestissään näin:

"Mutta mietin ennemminkin, että jos haluaa vielä vakavamman lattian raskaiden asioiden vuoksi.. miten se voidaan tehdä? jos nyt välttämättä haluaa eristeen päälle... voiko kiinnittää jollain tavalla?"

Siihen kysymykseen olen koko ajan vastannut.

Sinun vaihtoehtosi voidaan tietysti myös toteuttaa. Pääasia on, että mahdollinen maankosteus nykyisen btg-alustan läpi ei etene ylöspäin lattiaan.
_____________
Rakentaja

 

[wedge73]

Koska halusit äänettömän lattian, joka kantaa vähän enemmän kuin kelluvat lattiat tekevät ja siksi halusit korotetun lattian, vastasin kysymykseen, joka koski korotettua lattiaa.

Tietysti voit yhtä hyvin asentaa kelluvan lattian, jos valitset alaosassa Platonin betonin päälle saadaksesi ilmarakon, sitten laadukkaamman jonkinlaisen solumuovin, jossa on korkea tiheys (joka eristää huonommin), muovikalvon (välttääksesi narskumisen solumuovin ja 22 mm lastulevyn alapinnan välillä samalla kun se toimii kosteussulkuna). Mutta sinun on varauduttava siihen, että kelluva lattia joustaa enemmän kuin korotettu lattia, koska sekä Platonissa että solumuovissa on väistämättä puristusta raskaassa kuormituksessa.
___________________
Byggaren

Mitä minä ymmärrän, koskee se kovempaa lattiavaihtoehtoa kuin kelluva...

Ajatukseni oli, että siitä tulisi kovempi ja hieman vähemmän monimutkainen rakenne, jos Platon-matto ja lastulevy jätettäisiin pois ja valettaisiin sen sijaan.

Suuri kysymysmerkki on, mikä hyöty Platon-matolla on mahdollisuus tarjota, vaatii siis tapauksessa tuuletetun ilmarakon seinien ympäri, jonka toiminnallisuus huonontuu käytetyn eristyksen paksuuden myötä.

Samoin ei ole kovin monta m2, jotka Platon-matto pystyisi tuulettamaan ilman sähköisiä tuulettimia tai vastaavia.

Valannan ongelma on korkeus, mutta jos löytyy tilaa Platonille, eristykselle ja lastulevylle, niin ehkä se onnistuu.

 

[ylven]

wedge73: ero betonin alla olevan ja vain maan kanssa on, että betoni jossain määrin kuljettaa kosteutta. On siis riski, että kosteus nousee seiniin sen sijaan.