Savitiilet ovat usein tiilien muotoisia, minulla niitä on itselläni muutamassa sisäseinässä. Se oli siihen aikaan halvempaa kuin tiili, koska niitä voitiin tehdä paikallisesta savesta pihalla. Niin kauan kuin ne eivät kastu, niillä on aika hyvät ominaisuudet, muun muassa uskomaton kyky tasapainottaa kosteutta ja pitää sisäilman kosteuden tasaisena. Niistä löytyy jonkin verran luettavaa, katso tässä esimerkiksi (pdf).
Mutta ei kai ole mahdotonta, etteikö se voisi olla myös tiiltä, ehkäpä silloin muurattu savilaastilla luulisin? Sen huomaa aika nopeasti, jos vähän kaivelee tai raaputtaa kiveä.
Yllä olevassa rakenteessa ovat ristipuut kantavia. Savitiilet ovat täytettä, ja paneeli suojaa niitä kahta sateelta ja säältä.
En tiedä mitä ovat parhaat strategiat sen kunnostamiseksi, mutta en sulkisi pois mahdollisuutta säilyttää savitiiliä. Ehkäpä voisin viitata tähän LTH:n tutkielmaan: 200 vuotta vanha skånelänga saavuttaa 2000-luvun energiamääräykset. Nimenomaan märkätilat voivat olla/ovat vaikeita, erityisesti ulkoseiniä vasten.
Pidä huoli, että saat paikalle henkilön, joka tuntee vanhat skånelängat tarkistamaan sen, jos olet ostamassa. Voin ehkä auttaa yhteyshenkilön kanssa siitä, kun tarkastimme meidän talon, jos tulee ajankohtaiseksi, ota yhteyttä sitten.
Asutko itse skånelängassa? *utelias*
Tuli vähän mietintää, kun sanoit savitiileistä, että ne ovat myös tiilien muotoisia... vaikea tietää, mitä siellä piilossa on. Eräästä ulkorakennuksesta löysin useita hm "harmahtavia" kiviä... voinko ehkä epäillä, että ne ovat savitiiliä?? Toisaalta valokuvasin jossain paikassa (tosin se voi olla tehty jälkeenpäin) klassisia punaisia tiiliä, joissa on paljon sauma/laastia päällä...
Seuraavan kerran kun katson, tökkään myös kiveä
Mainitsit, että niillä oli hyvä kyky pitää tasainen kosteus... ja että ristipuut olivat kantavia... miten sellainen rakenne yleensä toimii eristyksen kannalta... ilmatiiviys jne.? Tiedän miten moderni ulkoseinä on rakennettu... ja ymmärrän, miten se eristää ja estää kosteuden siirtymisen... mutta sellainen seinä? miten ne toimivat? :x
Olin itse asiassa löytänyt sen tutkielman ja tallentanut sen hehe, mielenkiintoinen ja niissä oli jopa kuvia Tarkistan sen tarkemmin myöhemmin...
Miksi märkätilat olisivat vaikeita? Samoista syistä kuin kellarissa saattaa olla hankalaa? Että täytyy käyttää materiaaleja, jotka estävät kosteuden liikkumista kuten on tarkoitettu...? (kumimössö uskon olevan virallinen nimi haha).
Kiitos, pidän sen mielessä, jos pääsemme niin pitkälle..! Yhteydestä koskien pituuksen tarkastusta...
Uskon, että sinun pitäisi tarkistaa rakennussuojeluforumi täältä. Siellä saattaa olla joitakin, jotka ovat perehtyneet vanhoihin ristikkotaloihin. Erityisesti jos olet kiinnostunut saamaan neuvoja siitä, miten voit huolehtia olemassa olevista rakennuksista. Monilla on muuten mielellään asenne "tuhota paskat ja rakentaa uutta". Tämä koskee sekä rakentajia, välittäjiä, foorumikäyttäjiä että tuttavapiiriä.
Periaatteessa kaiken voi järjestää kuntoon. Kyse on vain kiinnostuksesta, ajasta ja resursseista. Minusta on hienoa, että mietit, voisiko rakennuksia pelastaa. Ajattele, että uusia standarditaloja on vaikka kuinka monta, mutta yhä harvempia vanhoja taloja, joita ei ole täysin remontoitu. Katalogitalo voi olla käytännöllinen, mutta ei voi koskaan kertoa tarinaa kuten vanha talo. Mutta täytyy olla selvillä siitä, että vanhan, heikolla ylläpidolla olleen talon hoitaminen on suuri projekti. Kyseessä on luultavasti monen vuoden puuhastelua, mutta se voi myös antaa paljon takaisin, sekä matkan aikana että kun asiat valmistuvat.
Mietin hetken, mihin laittaisin tämän ketjun, se oli vähän arvaus. Mutta aion ehdottomasti käydä myös rakennussuojeluforumissa. Voinhan laittaa sinne pari muutakin ketjua, jos ei muuta Kysymyksiä on paljon
Kyllä, tuo "tuhota paskat".. ymmärrän yleisesti (ja osittain myös siitä kohteesta, jota katselin). MUTTA, vanhassa on tietty viehätysvoima säilyttää ainakin osa.. tarkoitan, vaikka joutuisi tuhoamaan puolet, ehkä puolet voi säästää ja se tuntuu vähän kuin voitolta!
Samaa ajattelen remontista.. vaikka joutuisikin tekemään tiettyjä asioita "modernisti", ehkä ei tarvitse tehdä KAIKKEA modernisti.. en ole niin nirso.. eikä niin, että minun pitää tehdä kaikki kaikin taidoin (tietyt asiat saattavat vaatia muutoksia).. mutta pidän edelleen asioista, joilla on historia takanaan...
Jos päätämme ostaa kohteen lopulta, se ei ole sitä varten, että muuttaisimme sinne heti. Asumme jo talossa ja olemme aikoneet asua vähintään muutaman vuoden siinä.. mutta olemme etsineet hieman kesämökkiä/tonttia.. ja siihen kohde sopi. Näkymä ympärillä veti puoleensa.. (ts. tontti yleisesti).. joten voisin myös olla tyytyväinen pyyhkäisemään kaiken ja pystyttämään pihamökin sinne
Mutta samalla en näe mitään syytä tuhota asioita vain niiden tuhoamisen vuoksi.. mielestäni esim. kahden suuren talon katot näyttävät aivan ok:lta (paitsi romahtaneen keskiosan liitäntäkohdasta)..jos jättää huomiotta liian paljon sammalta tietyllä osalla eterniittikattoa...Mutta yleensä on hyvä lähtökohta, jos katto on kunnossa.. seuraava ongelma on perusta.. sekä ulkorakennuksissa että asuinrakennuksessa.. kestääkö ne, kuten pitäisi? jos ei, mitä tehdä.. mitä se maksaa.. kuinka paljon työtä on..
Joitan kysymyksiä, jotka pomppaavat esiin
Mutta kyllä, tämä on pitkäaikainen projekti.. ja me remontoisimme hieman nyt (jotta ei tarvitse huolehtia siitä, että se kaatuisi) ja vähän ajan mittaan/toisinaan.. mutta mahdolliset suuret investoinnit tulevat varmaan sinä päivänä, kun päätämme muuttaa sinne pysyvästi ja myymme talon, jossa asumme.
Mutta siihen asti sen pitäisi mielellään toimia kesämökkinä.. työn kera
En, mutta kivisessä katu-1880-luvulta. Blogissa allekirjoituksessa on paljon kuvia, mukaan lukien savikivestä!
Mainitsit, että niillä on hyvä kyky pitää tasainen kosteus.. ja että ristikkokehys oli kantava.. kuinka tuollainen rakenne toimii yleisesti ottaen eristyksen osalta.. tiiviyden jne? Tiedän, miten moderni ulkoseinä on rakennettu.. ja ymmärrän, miten se eristää ja estää kosteuden liikkumisen.. mutta entä tuollainen seinä? miten ne toimivat? :x
En todellakaan ole asiantuntija, joten en voi vastata paljoon, ja ota se, mihin voin vastata, varauksella. Olisi kiva, jos joku tietävämpi voisi kirjoittaa viestin! Mutta on selvää, että tällainen seinä ei vastaa modernia mukavuus- tai energiakulutusstandardia. Sen saaminen ilmatiiviiksi ei luultavasti ole ongelma, savi voi olla erittäin tiivis, ja siitä tulee vielä tiiviimpi kun se kastuu. Mutta voi olla vaikea päästä vetäviin kohtiin ikkunoiden, lattian jne. ympärillä.
Juuri savikivellä on erityisiä ominaisuuksia kosteuden suhteen. Se ei saa olla liian kostea, koska kantavuus heikkenee. Koska puu on kantava, se ei luultavasti ole ongelma, jos se ei tule suoraan märäksi tässä tapauksessa. Positiivista tässä on, että se varastoi paljon kosteutta ja pitää lähellä olevan puun turvallisena samalla tavalla kuin selluloosapohjainen eristys. Sisäilmasto on siis myös hyvä. Mutta savikiven täytyy pystyä tuulettumaan pois sisälle tulevan kosteuden, kaikki tiivistyspinnat voivat näin ollen olla ongelmallisia. Puhtaasti arvattuna, selluloosapohjainen eristys ja tuulensuojapaperi ovat hyvä panostus, koska ne toimivat samanlaisilla periaatteilla.
Perinteisesti käytetään savi- tai kalkkilaastia tuuli- ja vesitiiviinä aineina. Tai sitten paneeleja, kuten sinun tapauksessasi.
Miksi märkätilat olisivat hankalia? samasta syystä kuin ne voivat olla hankalia kellarissa? Että täytyy käyttää materiaaleja, jotka estävät kosteuden liikkumisen aiotulla tavalla..? (kumikökö, uskon, on virallinen nimi haha).
Tiivistykset ovat hankalia, koska savikiven täytyy pystyä "hengittämään" kumpaankin suuntaan. Useimmiten suositellaan, ettei tällaisiin taloihin tehtäisi märkätiloja, vaan rakennettaisiin lisärakennus tai ulkorakennus nykyvaatimusten mukaisesti.
Toiseksi paras vaihtoehto on välttää ulkoseiniä.
Lopulta on syytä olla varovainen nykystandardien kanssa, jos päättää tehdä märkätilan savikiviseinää vasten. Kompromissi, joka voi toimia, on käyttää tiivistyksiä vain suihkussa ja lattialla sekä huolehtia siitä, että tilassa on todella hyvä kosteusohjattu tuuletin. Mutta on syytä ottaa huomioon, että on oltava varovainen ja ettei voi laskea vakuutuksen olevan voimassa, jos tulee vesivahinko.
Valitsimme tadelaktin kylpyhuoneeseemme osittain päästäksemme tämän ongelman yli. Sitten osoittautui, ettei ulkoseinissämme lopulta ollut savikiveä ja kaikki yksinkertaistui. Mutta uskon, että tämä voi olla erittäin hyvä ratkaisu märkätiloissa savikiviseinien osalta, jos se yhdistetään tiivistyksiin siellä, missä se altistuu suoralle ja säännölliselle vedelle.
Yksi asia tuli mieleen... Kun kyseessä on eterniitti, mahdollinen remontti/purku sortuneen katon kohdalla on hieman hankalampaa
Joo, se on hiukan monimutkaisempaa sillä osastolla, mutta itse osa, joka on jo sortunut tänään, on kuitenkin tiiltä. Voisi sanoa, että puolet keskitalosta on tiilikattoa ja puolet eterniittiä (ja 1/4 eterniitistä koostuu vain jonkinlaisesta huopakattomateriaalista).
Muut katot (ne kaksi rakennusta, joissa on täysin eterniittikatto) näyttävät mielestäni ihan hyviltä, asuinrakennuksen rakennuksessa on paikoitellen hiukan liikaa sammalkasvustoa, ja joku kulma yhdestä tai kahdesta eterniittilevystä on rikki, mutta kaiken kaikkiaan ok.
Saattaa olla, että kannattaa pyytää vähän apua purkamisessa ja sitten viedä ne (pakattuna) itse kaatopaikalle (yleensä yksityishenkilönä on parempi jättää ne kaatopaikalle). Tiili, puu ja betoni (mikälie muu materiaali on) voi vaan heittää johonkin konttiin...
Hei Snigla,
en tiedä, voivatko kokemukseni olla hyödyksi. En ole mitenkään asiantunteva aiheessa, vaan minulla on vain satunnaisia kokemuksia skånelängan remontoinnista. Rakennus oli alun perin, mikä tässä tapauksessa on 1700-luvun loppu tai 1800-luvun alku, lato tai vaja. Uskomme, että se on muutettu asunnoksi jossain vaiheessa 1900-luvun alussa. Kaikkina näinä vuosina materiaalit ja tekniikat ovat muuttuneet, lisätty, vaihdettu, rakennettu jne. Uskon, että monissa yksinkertaisemmissa skånegårdeissa ei ole mitään yhtenäistä, vaan sekoitus kaikkea mahdollista. Talomme perusta on luonnonkiveä, eli suuria lohkareita, jotka on vedetty tänne ja jotka ovat syvällä maassa ja olleet siellä muutaman sadan vuoden ajan, melko vakaata siis. Perustan päällä ulkoseinät on luultavasti alun perin rakennettu savitiilestä ja luonnonkivestä. Ei siis ristikkopalkkeja. Joitakin seiniä tai seinien osia on sitten purettu tai romahtanut ja muurattu uudelleen tavallisella tiilellä. Noin 25 vuotta sitten koko julkisivu rapattiin uudelleen ja silloin ulkoseiniä vahvistettiin eri tavoin raudoituksella ja betonilla. Talon ympärillä suoritetun salaojituksen yhteydessä valettiin uusi tukiperustus vanhojen kivilohkareiden päälle betonilla. Kun muutimme sisään vajaat 15 vuotta sitten, kaikilla puulattioilla sisätiloissa oli muovimatot ja ulkokatto oli asbestilevyä. Sen jälkeen olemme kaivaneet lattian, eristäneet sen ja valaneet ohuemman laatan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Olemme myös vaihtaneet asbestikaton tiilikattoon. Juuri tämä osuus kannattaa ehdottomasti antaa ammattilaisen tehtäväksi, koska me kaikki tiedämme, mitä asbestin käsittely tarkoittaa. Kun vaihdoimme kattotiilet ja aiomme sisustaa vintin, ilmeni, että kattokannattimet, tai oikeammin räystään pää, olivat "muurattu sisään" yläohjauspuuhun ja sen vuoksi osat niistä olivat lahonneet. Koko kattorakenne on täysin uusi, kuten myös keittiö, kylpyhuone, sähkö, lämmitys jne. Talo on nyt tip-top, mutta sen tekeminen on ottanut aikaa ja maksanut jonkin verran. Mielestäni, jos aiot tehdä jotain vastaavaa, täytyy kohteen olla löytö hintansa suhteen ja sillä täytyy olla oikea potentiaali, koska alkaessasi penkoa vanhoja taloja, kohtaat tavalla tai toisella yllätyksiä, sekä hauskoja että vähemmän hauskoja, eivätkä kaikki ole helposti tai edullisesti ratkaistavia. Muuten, tarkista myös ikkunat. Jos ne ovat aikakaudelle tyypillisiä mutta tarvitsevat kunnostusta, on se aikaa vievä ja kallis prosessi ja ylipäätään hankala. Uudet tasoikkunat PVC-karmilla eivät ehkä ole sitä, mitä haluat vanhassa skånelängassa.
Kesti hetken ennen kuin löysin verkkosivun (en nähnyt/ei näy allekirjoitusta, mutta löysin sen profiilistasi). Kivet siellä näyttivät tutuilta.. (ne, jotka olivat kulmassa, jossa asensit lattialämmitystä ja valoit tasoiteseinän) näytti hauskalta blogilta.. aion tutkia tarkemmin illalla! Aina hauskaa lukea remonttiblogeja.. mielestäni!
Kosteista tiloista.. on mahdollisuus sijoittaa kylpyhuone uuteen osaan (olettaen, että yksi siipi puretaan.. jossa katto on jo romahtanut ja lattia halkeillut.. ja kaikki muu on yleisesti lahoamassa).. uudessa osassa voi rakentaa kaiken nykyaikaisiin periaatteisiin (häiritsemättä vanhaa.. joka ehkä voidaan säästää).. ja asentaa putket ja muut heti alusta alkaen (eli ei tarvitse vetää viemäriä ja muita vanhaan perustukseen, vaan tehdään kaikki uudessa osassa)..
En nyt tosiaan tiedä, kuinka huonossa kunnossa asunto on lattian ja seinän osalta, mutta tietenkin sillä on omat puutteensa.. kysymys on, kuinka paljon.. (mutta ajatuksia/ideoita voi aina punnita..)
Mietin, onko tämä "pikakorjaus"?.. tai mitä he oikeastaan tekivät.. on "laudan" takana toisesta päädystä (kuva, jonka julkaisin aiemmin, oli toinen pääty.. joten siksi olin epävarma, mikä materiaali on käytetty ja miten sen pitäisi olla)
Skånelängor voivat vaihdella melko paljon rakenteeltaan, ennen kaikkea riippuen siitä, missä Skånessa ne sijaitsevat. Lisäksi, kuten aiemmin mainittiin, ei ole montaa koskematonta taloa jäljellä, suurin osa on varmasti muutettu, kunnostettu, laajennettu, paikattu ja korjattu vaihtelevilla materiaaleilla ja menetelmillä. Yleisesti ottaen mielestäni, jos haluaa säilyttää vanhaa, pitäisi käyttää vanhoja menetelmiä ja materiaaleja. Ne toimivat samojen periaatteiden mukaan ja vanha tyyli säilyy paljon paremmin. BBR:n voi heittää roskakoriin. Se on uusille taloille ja ei ole yhteensopiva vanhojen talojen kanssa. Pitäisi olla kätevä ja tehdä suurin osa itse. Työaika (käsityöläisten) on kallista, ja kun kaikki on vinoa ja kallellaan, ja pitää/olisi hyvä tehdä vanhalla tavalla, tulee kalliiksi käyttää käsityöläisiä. Jos ylipäätään onnistuu löytämään vanhan koulukunnan käsityöläisiä, jotka ovat päteviä ja halukkaita työskentelemään vanhalla tekniikalla (ja materiaaleilla). Toisaalta vanhat talot ovat yleensä yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti rakennettu kestäviin yksinkertaisiin ja halpoihin materiaaleihin, mikä tarkoittaa, että jos esim. vesivahinko sattuu, sen voi itse melko helposti ja edullisesti korjata. Jos lisäksi käyttää sitä kesäasuntoina, pärjää erinomaisesti vanhalla ja yksinkertaisella.
Paljon työtä siitä varmasti tulee. Jos se on liian huonokuntoinen, uskon, että on parempi säästää se, mikä on kunnossa, ja yrittää käyttää sitä uudelleen maalauksellisina/viehättävinä yksityiskohtina uudisrakennuksessa. Mutta tutki kaikki huolellisesti. Paljon näyttää yleensä pahemmalta kuin onkaan. Käytettiin aikoinaan laadullisesti täysin ylivoimaisia materiaaleja ja reilusti mitoitettuja. Minulla on esimerkiksi vanha lato, joka näyttää laholta ja huonokuntoiselta, mutta mikä puutavara! Se voittaa nykypäivän balsa-puun ylivoimaisesti. Se lato, niin kulunut, vinoutunut ja lahonnut kuin onkin, on taatusti paljon vakaampi ja kestävämpi kuin vasta rakennettu autotalli.
Ne ovat tavallisia tiiliä, jotka ovat siellä, vaikka ovatkin vanhoja ja epäsäännöllisiä. Savitiiliä näet tässä esimerkiksi.
ahh..ne olivat aika samanlaisia kuitenkin minun (kuva tuolla ylhäällä) ovat ehdottomasti oransseja.. ja silloin ero oli ilmeinen.. sinun olivat hienovaraisempia (ne tavalliset)..
Skånelängor voivat vaihdella melko paljon rakenteeltaan, erityisesti riippuen siitä, missä Skånessa ne sijaitsevat. Lisäksi, kuten aiemmin mainittiin, ei ole paljon koskemattomia taloja jäljellä, useimmat on varmasti muutettu, kunnostettu, laajennettu, paikattu ja korjattu vaihtelevilla materiaaleilla ja menetelmillä. Yleisesti ottaen mielestäni, että jos vanhaa halutaan säästää, tulisi käyttää vanhoja menetelmiä ja materiaaleja. Osittain ne toimivat samojen periaatteiden mukaisesti, ja osittain vanha tyyli säilyy paljon paremmin. BBR voidaan heittää roskakoriin. Se on tarkoitettu uusille taloille eikä sovi yhteen vanhojen talojen kanssa. Pitäisi olla kätevä ja tehdä suurin osa itse. Työaika (käsityöläisten) on kallista, ja kun kaikki on vinossa ja kallellaan, ja pitäisi/pitäisi tehdä vanhalla tavalla, tulee käsityöläisistä kallista. Jos yleensä onnistuu löytämään vanhan koulukunnan käsityöläisiä, jotka ovat päteviä ja halukkaita työskentelemään vanhalla tekniikalla (ja materiaalilla). Toisaalta vanhat talot ovat usein yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti rakennettuja tukevista, yksinkertaisista ja edullisista materiaaleista, mikä tarkoittaa, että jos esimerkiksi vesivahinko syntyy, sen voi korjata itse melko helposti ja edullisesti. Jos sitä lisäksi käyttää kesäasuntona, pärjää erinomaisesti vanhalla ja yksinkertaisella.
Paljon työtä on varmasti tiedossa. Jos se on liian huonossa kunnossa, uskon, että on parempi säästää se, mikä on kunnossa, ja yrittää käyttää uudelleen viehättävinä yksityiskohtina uudisrakennuksessa. Mutta tutki kaikki huolellisesti. Paljon näyttää pahemmalta kuin se todellisuudessa on. Aiemmin käytettiin täysin ylivoimaisia materiaaleja, ja kunnollisissa mitoissa. Minulla on esimerkiksi vanha lato, joka näyttää kuluneelta ja huonolta, mutta mikä puu! Se lyö nykyaikaisen balsapuun täysin. Se lato, niin kulunut, vino ja matojen syömä kuin se onkin, on taatusti paljon vakaampi ja kestävämpi kuin uusi autotalli.
Siksi on tarkistettava hieman, miten se käytännössä toimii, miten aikoinaan tehtiin tiettyjä asioita kuten lattiarakenne on hyvin mielenkiintoinen (minulla on myös avoin ketju rakennussuojelussa nyt: Länk dit jossa kysyin juuri lattiarakenteesta)..sillä jos nyt on pakko purkaa lattia (lahonneet lattiarakenteet, kosteus tai mikä tahansa syy) niin täytyy se jotenkin saada paikalleen uudestaan.. toimivalla konseptilla hehe..
Olen nähnyt joidenkin valaneen lattialevyn.. ja toki olen kiinnostunut siitä, miten se käy, mutta olen myös utelias, miten se olisi tehty "vanhaan tapaan" (tosin nykyaikaisilla materiaaleilla kai..).
Meillä oli tarkoitus "pullailla itse" sellaisella, mitä osaamme.. mutta eihän se ole kuin minulla (tai puolisollani) olisi ollut skånelaiskartano aikaisemmin.. uudempaa taloa voisimme muokata molempiin suuntiin oikein.. mutta ei ihan sama asia vanhan kanssa..
Suunnitelmana on käyttää sitä kesäasuntona, kunnes kunnostamme sen ja muutamme sinne pysyvästi..
