Alkaa olla aika purkaa kantava väliseinä nyt ...
Välipohja tulee roikkumaan Kerto-S palkista, 45*400, 3600 mm pitkä, upotettu yläkerran seinään. Se tuetaan 2 kpl 90*90 liimapuupilareilla, jotka upotetaan alakerran seiniin. Lasketty pystysuuntainen kuormitus on 15 kN per pylväs.
Sitten syntyi kysymys, millaisella alustalla pylväiden tulisi olla???
Näen muutamia vaihtoehtoja:
1. Asetetaan lattianiskalle, kuten seinärungot, toisella puolella on silloin aluskoolaus. Paine tulee tällöin poikittain syyn suuntaan, jossa puu on pehmeintä, joten kysymys kuuluu, aiheuttaako se pitkällä aikavälillä puristusta?
2. Kuten edellä, mutta teräslevyn kanssa, suurempi kuin pylväs, joka jakaa painon suuremmalle alueelle?
3. Sahata pala pois kummastakin lattianiskasta ja asettaa pylväät betonilaatan päälle, kosteussulku välissä?
4. Kuten edellä, mutta suurempi uritus ja teräslevy paineen jakamiseen?
Betonilaatta on 100 mm keskeltä ja yli 200 mm ulkoseinän puolelta.
Meillä on nykyään kaksi teräspalkkia upotettuna eri paikkoihin talossa ja pidemmällä jännevälillä joista toinen kannattelee 5 m ulkoseinää yläkerrassa, kattotuolit tämän seinän päällä. Nämä on tuettu vain 3 kpl 45*120 runkotolpilla jotka seisovat suoraan 45*120 lattianiskan/aluskoolauksen päällä ja tämä on kestänyt 37 vuotta ainakin. Siitä ajatus asettaa lattianiskalle paineentasauksen levyn kanssa.
Te, joilla on tietoa, mikä on sopivaa tässä tapauksessa. Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat kyllä helpoimmat toteuttaa.
Välipohja tulee roikkumaan Kerto-S palkista, 45*400, 3600 mm pitkä, upotettu yläkerran seinään. Se tuetaan 2 kpl 90*90 liimapuupilareilla, jotka upotetaan alakerran seiniin. Lasketty pystysuuntainen kuormitus on 15 kN per pylväs.
Sitten syntyi kysymys, millaisella alustalla pylväiden tulisi olla???
Näen muutamia vaihtoehtoja:
1. Asetetaan lattianiskalle, kuten seinärungot, toisella puolella on silloin aluskoolaus. Paine tulee tällöin poikittain syyn suuntaan, jossa puu on pehmeintä, joten kysymys kuuluu, aiheuttaako se pitkällä aikavälillä puristusta?
2. Kuten edellä, mutta teräslevyn kanssa, suurempi kuin pylväs, joka jakaa painon suuremmalle alueelle?
3. Sahata pala pois kummastakin lattianiskasta ja asettaa pylväät betonilaatan päälle, kosteussulku välissä?
4. Kuten edellä, mutta suurempi uritus ja teräslevy paineen jakamiseen?
Betonilaatta on 100 mm keskeltä ja yli 200 mm ulkoseinän puolelta.
Meillä on nykyään kaksi teräspalkkia upotettuna eri paikkoihin talossa ja pidemmällä jännevälillä joista toinen kannattelee 5 m ulkoseinää yläkerrassa, kattotuolit tämän seinän päällä. Nämä on tuettu vain 3 kpl 45*120 runkotolpilla jotka seisovat suoraan 45*120 lattianiskan/aluskoolauksen päällä ja tämä on kestänyt 37 vuotta ainakin. Siitä ajatus asettaa lattianiskalle paineentasauksen levyn kanssa.
Te, joilla on tietoa, mikä on sopivaa tässä tapauksessa. Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat kyllä helpoimmat toteuttaa.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Kun 90x90 tolppa, joka kantaa 15 kN pystysuunnassa, laskeutuu lattiaan, joka on 45 mm leveä, paine on noin 3,7 MPa, mikä on rajatapaus. Eikö voisi vahvistaa lattia juuri tolpan alta kahdella pystyssä olevalla tukipalalla kummallakin puolella, jotka lepäävät betonilaatalla?
Kiitos.
Lattiasääntö on kai 70 leveä ja 45 korkea paitsi ulkoseinän kohdalla, jossa se on 120 leveä. Lattiasääntö minulle tässä tapauksessa on sääntö, joka on betonilaatan päällä ja johon seinäsäännöt on kiinnitetty.
Koska tolpat sijoittuvat seinään, sääntöpätkien tulisi joka tapauksessa sijoittua lattiasäännön päälle ja silloin voisin yhtä hyvin katkaista lattiasäännön ja antaa tolpan mennä alas laattaan.
Ajatukseni teräslevystä, 10 mm, on juuri vähentää pistekuormaa.
Lattiasääntö on kai 70 leveä ja 45 korkea paitsi ulkoseinän kohdalla, jossa se on 120 leveä. Lattiasääntö minulle tässä tapauksessa on sääntö, joka on betonilaatan päällä ja johon seinäsäännöt on kiinnitetty.
Koska tolpat sijoittuvat seinään, sääntöpätkien tulisi joka tapauksessa sijoittua lattiasäännön päälle ja silloin voisin yhtä hyvin katkaista lattiasäännön ja antaa tolpan mennä alas laattaan.
Ajatukseni teräslevystä, 10 mm, on juuri vähentää pistekuormaa.
Paras vastaus
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Kun ne ovat sillä tavalla, kutsun niitä vastaavaksi. Jos se on 70 mm leveä, luulen, että se riittää. Muuten ei ole väärin käyttää paineentasaajia. Voit tehdä sellaisia myös puusta tai vanerista.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Ongelma on varmaan lähinnä saada pieni pala materiaalia, jota myydään vain suurina levyinä melko kalliilla hinnalla. Jos siitä ei välitetä, sanoisin 21 mm K-vaneri. Tammi on myös hyvä puristuslujuudeltaan.
Nämä myyvät pienempiä teräspaloja, myös yksityisasiakkaille. Voi olla hyvä tietää myös muille.
https://montano.se/category.html/stalplatta
https://montano.se/category.html/stalplatta